4.2.4 Kunnostukset
Rehevien järvien kunnostus
Ekologisen tilan parantumista edistetään kunnostustoimenpitein niillä järvillä, joissa sisäinen kuormitus ja muu rehevöityminen on merkittävää sekä järvillä, joissa sekä sisäinen että ulkoinen kuormitus yhdessä ovat merkittäviä. Toimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti kunnostussuunnitellun yhteydessä tehtävien selvitysten perusteella. Toimia ovat mm. vedenpintojen nosto, biomanipulaatio, ruoppaukset, veden tai sedimentin kemiallinen käsittely, hapetus tai ilmastus, niitot sekä kunnostuksiin valuma-alueella yhdistettävät muiden sektoreiden vesiensuojelurakenteet (esimerkiksi kosteikot, laskeutusaltaat, putkipadot, ennallistamiset, jätevesijärjestelmien päivitys).
Pieniä rehevöityneitä järviä (alle 5 km2) on runsaasti etenkin Kiiminkijoen ja Iijoen vesistöalueilla. Suurella osalla hyvää heikommassa tilassa olevilla pienillä järvillä tarvitaan edelleen tietoa tilaa heikentävistä seikoista. Kunnostuksia toteutetaan suurista rehevöityneistä järvistä Tyrä- ja Koviojärvellä. Pienten rehevien järvien kunnostuksia on tavoitteena kymmenellä nimetyllä kohteella ja aluetoimenpiteenä kymmenellä myöhemmin selvitysten perusteella tarkentuvalla kohteella.
Virtavesien elinympäristökunnostus
Pääosa suunnittelualueen joista on kunnostettu ja niiden hydrologis-morfologinen tila on riittävän hyvä vesienhoidon tilatavoitteen saavuttamiseksi. Vesienhoidon tavoitteiden kannalta tarve jokien elinympäristökunnostuksille on vähäinen. Eräissä joissa on kuitenkin tarpeen toteuttaa lisäkunnostuksia esimerkiksi kalataloudellisin (vaelluskalakannat) tai luonnonsuojelullisin (esim. jokihelmisimpukka) perustein.
Muuttuneita, kunnostuksen tarpeessa olevia puroja on etenkin Iijoen valuma-alueella. Näillä alueilla myös purojen tilaan liittyviä selvityksiä on tehty hyvin runsaasti. Inventointien perusteella luonnontilaisia puroja on erittäin vähän, mutta niissä esiintyy arvokasta virtavesieliöstöä, kuten uhanalaista jokihelmisimpukkaa. Myös Kiiminkijoen vesistöalueella on puroja, joiden tilan tiedetään muuttuneen ja joissa esiintyy muun muassa purotaimenta ja -nahkiaista sekä harjusta, mutta siellä inventointeja on tehty suhteellisen vähän - samoin kuin Kuivajoen ja Olhavanjoen sivupuroilla. Vain pieni osa alueen puroista on nimetty vesimuodostumiksi. Purojen, myös vesimuodostumiksi nimeämättömien, kunnostustoimenpiteet sisältyvät alueellisiin pienten virtavesien kunnostuksen toimenpiteisiin. Kunnostustoimenpiteinä puroilla käytetään pääosin samoja menetelmiä kuin jokien kunnostuksissa, mutta lisäksi käytetään hiekoittumista ja liettymistä estäviä ja vähentäviä rakenteita sekä jokia runsaammin kunnostuksen jälkeisen ravintoverkon kehitystä edistävää puumateriaalia. Lisäksi huolehditaan siitä, etteivät tienalitusrakenteet vaikeuta vesieliöiden vapaata liikkumista. Purojen kunnostuksissa korostuvat erityisesti kuormittavan toiminnan kuten metsä- ja maatalouden vesiensuojelutoimet.
Norot, lammet ja lähteet
Purokunnostusten yhteydessä on ajoittain mahdollista ennallistaa purojen varsilla tai latvoilla sijaitsevia pieniä lampia esimerkiksi veden noston avulla. Niiden kunnostamiseksi ei kuitenkaan tässä yhteydessä voida esittää toimenpidemääriä. Maankäytön kuten metsä- ja maataloussektoreiden toimien seurauksena hävinneitä noroja tai lähteitä ei voida juuri palauttaa. Joidenkin lähteiden tilaa voitaneen parantaa tai uusia noroja synnyttää esimerkiksi suoalueiden tai kosteikkojen ennallistamisen yhteydessä. Norojen, lähteiden ja lampien tilaa edistetään kuitenkin maankäyttöön liittyvien sektoreiden toimenpiteiden ja niiden ohjauksen avulla sekä vesistöjen kunnostushankkeiden yhteydessä valuma-alueiden toimia suunniteltaessa.
