-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,36 km2, josta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta 2,26 km2. Pohjavesialue on osa laajaa Yli-Iin - Hossan saumaharjua. Muodostuman keskiosissa aines on etupäässä kivistä soraa, reunaosat koostuvat karkeasta hiekasta. Lievealueet ovat pääasiassa hienoa hiekkaa. Vedenläpäisevyys on ytimessä erittäin hyvä ja pohjavettä muodostuu arviolta 2 000 m3/vrk. Alue on todennäköisesti hydraulisessa yhteydessä Pudasjärveen. Muodostuma on antikliininen eli purkaa vettä ympäristöönsä. Päävirtaussuunta on länteen.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Alueella on yksi vedenottamo sekä kaksi tutkittua vedenottamon paikkaa, joista toinen toimii tällä hetkellä varavedenottamona. Pohjavesialueelle sijoittuu muun muassa suuri sahalaitos, poroteurastamo, vanha kaatopaikka, lentokenttä, entinen maatalousoppilaitos sekä öljyvahinkoalue, jota on kunnostettu viimeksi vuonna 2014. Maatalousoppilaitoksen paikalle on suunniteltu hevostallitoimintaa, ja sille on haettu ympäristölupaa. Alueen pohjavedestä on havaittu ammoniumtypen, nitraattitypen ja kloridin, ajoittain myös öljyhiilivetyjen ympäristönlaatunormit ylittäviä pitoisuuksia.
Toimenpiteet
Pohjavesialueelle vuonna 2001 laadittu suojelusuunnitelma tulee päivittää. Hevostallitoiminnalle on esitetty eläinsuojien ympäristölupien mukaisia toimenpiteitä. Koska Törrönkangas on riskipohjavesialue, jolla sijaitsee teollisuus- ja yritystoimintaa (saha ja lentokenttä), tulee ympäristölupamääräyksissä huomioida riittävästi pohjavesien suojelu. Tarvittaessa tulee päivittää lupaehtoja tai määrätä hakemaan ympäristölupa. Pohjavesialueen yhteistarkkailua tulee jatkaa. Hoitokauden 2022–2027 yhtenä ohjauskeinona on sään ääriolosuhteisiin varautuminen vedenotossa. Sen avulla pyritään turvaamaan alueen vedenhankinta niin kuivina kuin myös tulva-aikoina, jolloin Törrönkankaan vedenottamo on usein pois käytöstä. Lisäksi vedenottamon suoja-aluemääräykset tulisi päivittää.
