-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
Matinmäki-Mustikkamäki on Hailuodosta Pohjois-Karjalaan kulkevaan pitkään harjujaksoon kuuluva pohjavesialue, joka sijaitsee Kajaanin koillisosassa. Pintatopografialtaan vaihteleva muodostuma on hiekkavaltainen, ja karkeampaa materiaalia esiintyy vain paikoitellen. Vedenjakaja on Pekonmäen alueella, missä pohjaveden pinnankorkeus on huomattavasti ympäristöä korkeammalla. Alue on määritetty 1E-luokkaan sillä perusteella, että Heterannan vedenottamon eteläpuolella on runsastuottoinen lähde-ekosysteemi, ja myös Rusalanmäellä pohjavesialueen länsiosassa on lähde. Alueella on lisäksi lukuisia pohjavesivaikutteisia suppalampia ja Matinmäen-Mustikkamäen alueella harjun reunalta tihkuu yleisesti pohjavettä ympäröiville soille. Pohjavesialue on kooltaan 24,97 km2, mistä varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta 18,19 km2. Pohjavettä muodostuu laskennallisen arvion mukaan noin 15 000 m3/vrk. Suuri lukuarvo johtuu pohjavesialueen laajuudesta. Pohjaveden muodostumisolosuhteet vaihtelevat harjun eri osissa.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Matinmäki-Mustikkamäki on Kajaanin kaupungin vedenhankinnan kannalta tärkein pohjavesimuodostuma, ja sen pohjavettä hyödynnetään viidellä ottamolla. Vedenhankinnalla ei ole ollut haitallisia vaikutuksia pohjaveden määrään tai laatuun ja pohjavesi täyttää yleensä talousveden laatuvaatimukset kaikilla ottamoilla. Vuosina 2013 ja 2014 yhdellä vedenottamolla havaittiin kohonneita torjunta-ainepitoisuuksia, mikä on vaikuttanut pohjavesialueen riskiluokitukseen. Pohjavesialueella on valtatie 5:n ja yhdystie 8803:n tieosuuksia. Natriumkloridin käyttö teiden liukkaudentorjunnassa on ajoittain aiheuttanut kohonneita suolapitoisuuksia pohjaveden seurantanäytteissä. Pohjavesialueella on hevosharrastuskeskus, ravirata ja maataloutta. Vanhalla kaatopaikalla on tehty osittainen massanvaihto vuonna 2015.
Toimenpiteet
Pohjavesialueen yksi huomattava riskitekijä on tieliikenne, minkä takia natriumkloridin vähentämistä ja kaliumformiaatin käyttöön siirtymistä on esitetty noin kahden kilometrin pituisella tieosuudella. Valtatie 5:n läheisyydessä olevasta pohjaveden tarkkailuputkesta jatketaan kloridiseurantaa. Matinmäki-Mustikkamäen tarkkailupiste pidetään jatkossakin mukana valtakunnallisessa maa- ja metsätalousvaikutusten seurannassa. Riskialttiille Heterannan vedenottamolle määritetty suojavyöhyke tulisi vahvistaa vesilain mukaisessa menettelyssä.
