3.1 Pintavesien tila

Oulujoen vesistöalue on pinta-alaltaan (22 841 km²) Suomen viidenneksi suurin. Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit saavat alkunsa Suomen itärajalta. Oulujärvestä vedet purkautuvat Oulujokeen, josta edelleen Oulun edustalle. Suunnittelualueeseen luetaan myös Kuivasojan valuma-alueella olevat Pyykös- ja Kuivasjärvet sekä Rokualla sijaitsevat järvet Rokuanjärveä lukuun ottamatta.

Ekologinen tila

Suunnittelualueella on luokiteltu 422 järveä tai järven osaa sekä 95 jokea tai joen osaa. Järvistä 382 (järvien yhteen lasketusta pinta-alasta 83 %) ja virtavesistä 81 (uomien yhteen lasketusta pituudesta 79 %) luokittui hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan. Voimakkaasti muutetuksi nimettiin neljä virtavesimuodostumaa ja seitsemän järveä. Kuvasta 3.1 saa yleiskäsityksen vesien tilasta. Vesimuodostumakohtaiset tiedot ovat vesistöaluekohtaisissa luvuissa.

Kuva 3.1. Oulujoen vesistöalueen pintavesien ekologinen tila. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tila on esitetty suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Tarkemmat tiedot löytyvät vesistökohtaisista taulukoista.

Kemiallinen tila

Kaikkien vesimuodostumien kemiallinen tila on huono. Tämä johtuu siitä, että bromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet ylittävät asiantuntija-arviona niille asetetun ympäristönlaatunormin. Tilanne on sama kaikkialla Suomessa. Metallien osalta tila on huono Jormasjärvessä, Kolmisopessa ja Tuhkajoki-Korentojoessa, joissa kadmiumin ja biosaatavan nikkelin ympäristönlaatunormit ylittyivät seurantajaksolla.

Elohopean suhteen suuri osa vesimuodostumista on huonossa kemiallisessa tilassa. On kuitenkin huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on tiukka, vain puolet ravinnoksi käytettävälle kalalle asetetusta elohopean raja-arvosta. Tilan arvioinnissa on otettu huomioon humusvesien riski kalaelohopean laatunormin ylittymiselle. Kaikki humustyypin vesimuodostumat (humusjärvet ja turvemaiden joet) asetettiin elohopean laskeuman suhteen kemialliselta tilaltaan hyvää huonommaksi, mikäli erillistä mittaustietoa ei ollut saatavilla. Pohjois-Pohjanmaalla mittaustuloksia on Oulujoelta, Sanginjoelta, Muhosjoelta, Utosjoelta, Sanginjärveltä, Tulijärveltä, Muhoksen Pirttijärveltä ja Otermanjärveltä. Ympäristönlaatunormi ei ylittynyt, mutta Sanginjärvellä, Oulujoen alaosalla, Sanginjoella ja Utosjoella elohopeapitoisuus oli yli 70 % ympäristönlaatunormista ja siten silmällä pidettävä. Pirttijärven ja Otermanjärven ahventen elohopeapitoisuus on silmällä pidettävä. Kainuussa ahventen elohopeapitoisuudesta on mittaustuloksia kahdestakymmenestä järvestä. Noin puolessa järvistä ympäristönlaatunormi ylittyi. Alkuperäinen syy ylitykseen on ilmaperäinen laskeuma. Se näkyy useiden Kainuun hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevien järvien (Kivesjärvi, Vuokkijärvi, Luvanjärvi, Iso ja Pieni Tipasjärvi, Lammasjärvi, Lentua, Oulujärvi, Kellojärvi-Korpinen, Iso ja Pieni Siikajärvi ja Kivarinjärvi) elohopeapitoisuuden ympäristönlaatunormin ylityksinä. Iso Riihijärvellä, Ristijärven Iijärvellä, Ontojärvi-Nurmesjärvellä, Suomussalmen Piispajärvellä, Änättijärvellä, Rehja-Nuasjärvellä, Suomussalmen Kiantajärvellä ja Sotkamon Kiantajärvellä elohopean ympäristönlaatunormi alittui, mutta on silmällä pidettävä.