3.4.5 Rokuan alueen järvet

Kaikki Rokuan harjualueen järvet Siikajoen vesistöalueelle sijoittuvaa Rokuanjärveä lukuun ottamatta käsitellään omana ryhmänään. Järvet kuuluvat Rokuan Natura-alueeseen, jonka suojeluperusteena on luontotyypit, mm. suppalammet. Järvistä kaksitoista (81 % järvien yhteen lasketusta pinta-alasta) on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa (taulukko 3.20). Lianjärvessä ja Syväjärvessä haja- ja loma-asutuksen jätevedet ja Kirvesjärvessä vieraslaji vesirutto aiheuttavat tilan heikentymisen riskin. Tilan säilyttämiseksi tarvitaan käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista tai uusia toimenpiteitä.

Hyvä tai erinomainen ekologinen tila ei tarkoita, että järvi olisi luonnontilainen tai että esimerkiksi kunnostustarvetta ei lainkaan olisi. Osa Rokuan järvistä on luontaisesti hyvin reheviä.

Taulukko 3.20. Rokuan hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevat järvet. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. L = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormin ylitys laskeuman ja luonnonolojen perusteella.

Rokuan järvistä ainoastaan Tulijärven tila on hyvää heikompi (taulukko 3.21). Siinä vieraslaji vesirutto laskee ekologisen tilan tyydyttäväksi. Myös haja-asutus on tunnistettu paineeksi, joka edellyttää toimenpiteitä.  Uudet, käyttökelpoiset tekniset menetelmät vesiruton poistamiseksi vesistöstä ovat vasta kehitteillä.

Taulukko 3.21. Rokuan järvet, joiden ekologinen tila 2019 on tyydyttävä, välttävä tai huono. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. HgAM = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormi alittuu mittausten perusteella.

Vesien tilassa tapahtuneet muutokset

Viiden järven tilaluokka on parantunut edellisestä luokittelusta. Loukkojärveä lukuun ottamatta muutos johtuu siitä, että edellisessä luokittelussa käytettiin vähähumuksisen järvityypin luokkarajoja. Nyt Rokuan harjualueen alle 128,9 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitseville järville käytettiin luontaisesti rehevien järvien luokkarajoja. Rokuan luontaisesti rehevät järvet muodostavat purojen yhdistämän järviketjun Leväsoppinen–Iso-Syväjärvi–Lianjärvi–Tulijärvi-Kotalampi–Kirvesjärvi–Koivujärvet ja Holma. Rehevyyttä aiheuttaa harjuun kerrostunut ravinnerikas maakerros, josta ravinteet kulkeutuvat järviin. Rokuanjärven historiaa on selvitetty sedimenttinäytteistä. Harjualueen karut järvet sijaitsevat reheviä järviä ylempänä.

Huomioita kemiallisesta tilasta

Kaikkien järvien kemiallinen tila on huono johtuen siitä, että bromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet ylittävät mallinnusten perusteella niille asetetun erittäin tiukan ympäristönlaatunormin. Humustyypin vesimuodostumissa ylittyy laskeuman ja mallinnusten perusteella lisäksi elohopean ympäristönlaatunormi. Tulijärvessä ahventen elohopeapitoisuuden ympäristönlaatunormi kuitenkin alittui mittausten perusteella. On huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on puolet pienempi kuin ravinnoksi käytettävän kalan elohopean raja-arvo.

Toimenpiteiden kohdentaminen 

Taulukkoon 3.22 on koottu tiedot Rokuan alueella tarvittavista toimenpiteistä. Taulukossa on lisäksi mallintamalla arvioitu vähentämistarve nykytoiminnoista syntyvälle fosfori- ja typpikuormalle. Sen on kaikissa järvissä alle 10 % nykyisestä kuormituksesta. Ulkoisia kuormittajia ei harvahkon vapaa-ajan asutuksen lisäksi ole. Rehevyys johtuu ravinteikkaista maa- ja kallioperän kerroksista sekä pohjavedenpinnan vaihteluista. Rokuan rehevissä järvissä on happiongelmia talvisin, osassa järvistä happitilanne on heikko myös kesäaikaan. Lisäksi levähaittoja on toistuvasti.

Taulukko 3.22. Ravinnekuormituksen vähentämisen sekä muiden ekologista tilaa parantavien toimenpiteiden tarve Rokuan järvissä: +++ hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (paine erittäin merkittävä), ++ hyödynnetään mahdollisimman kattavasti eri toimenpiteitä (paine yksinäänkin merkittävä), + hyödynnetään kustannustehokkaimpia toimenpiteitä (paine vähäinen ja/tai merkittävä yhdessä muiden paineiden kanssa), - painearvioinnin perusteella ei tarvetta toimenpiteille. Värikoodi vesimuodostuman nimiruudussa ilmentää ekologista tilaa (sininen=erinomainen, vihreä=hyvä, keltainen=tyydyttävä). Joissakin vesimuodostumissa saattaa ilmetä myöhemmin kunnostustarvetta, vaikka kunnostusta ei ole nykytilanteessa tunnistettu tarpeelliseksi toimenpiteeksi.

Asutus

Hyvää huonommassa tilassa olevat Rokuan järvet ovat pääasiassa sisäkuormitteisia, eikä niille ole löydetty merkittävää ulkoista kuormittajaa. Soppinen, Syväjärvi, Lianjärvi ja Tulijärvi ovat pieniä kirkasvetisiä (vähähumuksisia) järviä, joihin ulkopuolelta kohdistuva kuormitus on lähinnä vähäistä haja- ja vapaa-ajan asutuksen kuormitusta. Lianjärven kuormitus tulee suureksi osaksi yläpuolisesta Syväjärvestä. Lianjärven ravinteet ja vapaa-ajan asutus kuormittavat myös Tulijärveä. Soppinen on lasku-uomaton järvi, joka ei suoraan kuormita muita järviä. Vesiensuojelutoimenpitein tulee varmistaa ulkoisen ravinnekuormituksen pysyminen mahdollisimman vähäisenä. Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa ranta- ja pohjavesialueilla toteutetaan sen mukaisesti kuin vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksessa edellytetään.

Rehevien järvien kunnostukset

Tekniset menetelmät vesiruton poistamiseksi vesistöstä ovat vasta kehitteillä, ja myös Rokuan alueella leviämistä rajoittavat toimet ovat keskeisiä. Siksi kasvillisuuskartoitukset tulevat toteutettavaksi riski­vesistöissä. Vesiruttoa poistetaan mm. nuottaamalla. Runsasfosforisissa järvissä tulee kiinnittää huomiota myös typpikuormituksen rajoittamiseen parantamalla alueen jätevesien käsittelyä. Aluetoimenpiteenä Rokuan alueella toteutetaan kunnostuksia arviolta kolmella tai neljällä järvellä.

Koko Oulujoen vesistön muodostavan suunnittelualueen (mukaan lukien Rokuan järvet ja Oulun seudun pikkujärvet) kaikki toimenpiteet sekä niiden määrä- ja kustannustiedot löytyvät kootusti luvusta 3.5.

Tilatavoitteen saavuttaminen

Aiemmissa toimenpideohjelmissa on listattu vesimuodostumat, joiden tilatavoitteen saavuttamisvuotta lykättiin alkuperäisestä tavoitteesta (2015) vuoteen 2021 tai vuoteen 2027. Syynä olivat luonnonolosuhteet, pääasiassa vesiympäristön hidas toipuminen pitkään jatkuneesta kuormituksesta ja toisaalta tiedon puute rehevyyden syistä. Tilatavoitteen saavuttamisesta on nyt tehty uusi arvio (taulukko 3.23). Tulijärven hyvä tila on mahdollista saavuttaa vuoteen 2021 mennessä, vaikkakin vesiruton runsastuminen voi vaikeuttaa tilatavoitteeseen pääsyä, koska käyttökelpoiset tekniset menetelmät sen poistamiseksi ovat vasta kehitteillä. Hyvän tilan ylläpitäminen muissa vesimuodostumissa vaatii toimenpiteitä edelleen.

Taulukko 3.23. Arvio Rokuan järvien hyvän ekologisen tilan saavuttamisajankohdasta. Taulukossa ovat mukana vesimuodostumat, joissa tavoitteen saavuttamisen ajankohtaa on aiemmin lykätty. Näistä Soppinen ja Syväjärvi ovat saavuttaneet tilatavoitteen jo vuoden 2019 luokittelun perusteella. L = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormin ylitys laskeuman ja luonnonolojen perusteella. Perustelussa oletetaan, että kaikki esitetyt toimenpiteet saadaan toteutetuksi hoitokauden aikana, ellei toisin ole merkitty. HgAM = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormi alittuu mittausten perusteella.

Hyvän kemiallisen tilan tavoite on asetettu vuoteen 2027. Erityisten alueiden tavoitteet eivät aiheuta tarvetta poiketa vesienhoidon tavoitteista. Natura-alueen suojeluperusteena ovat luontotyypit, muun muassa suppalammet. Karujen ja kirkasvetisten järvien, pikkujokien ja purojen sekä lähteiden ja lähdesoiden tila on osin erittäin hyvä, osin on havaittavissa rehevöitymisestä tai vedenpinnan laskusta johtuvia haittoja. Häiriintymättömien vesistöjen ja pienvesien tilojen säilyminen mahdollisimman hyvänä tulee turvata.