-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.3 Pohjavesien tila
Tila on arvioitu kaikille riskialueiksi nimetyille pohjavesialueille. Vesienhoitoalueen 35 riskialueesta 27 sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle ja 8 Kainuuseen (kuva 7.5, taulukko 7.7). Lapissa ei ole vesienhoitoalueelle sijoittuvia riskipohjavesialueita. Pohjavesialueet on luokiteltu vesienhoitoasetuksen 14 §:n mukaan joko hyvään tai huonoon tilaan. Tilaluokka määräytyy pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella, sen mukaan kumpi niistä on huonompi. Selvityskohteiksi on nimetty pohjavesialueet, joilta ei ollut käytettävissä riittäviä alueen riskejä kuvaavia pohjaveden laatutietoja. Vesienhoitoalueen 43 selvityskohteesta kolme on Lapissa, seitsemän Kainuussa ja 33 Pohjois-Pohjanmaalla (kuva 7.5).
Määrällistä tilaa arvioitaessa on verrattu pohjavesialueen pohjaveden kokonaismäärää alueella muodostuvan uuden pohjaveden määrään. Lisäksi on tarkasteltu pohjavedenpinnan korkeuden muutoksia ottaen huomioon myös luonnolliset korkeusvaihtelut. Kaikkien pohjavesialueiden pohjaveden määrällinen tila on arvioitu hyväksi.
Muutoksia pohjaveden kemiallisessa laadussa tulee tarkastella pohjavesialueella sijaitsevan ihmistoiminnan tai aikaisemman maankäytön pohjavedelle mahdollisesti aiheuttaman riskin tai paineen yhdistelmänä. Paikoin tiedot aikaisemmasta maankäytöstä tai jo lopetetusta toiminnasta ovat puutteellisia. Tällöin riskin- ja tilanarviointeja voidaan joutua tarkastelemaan seurantatiedon perusteella. Kaikkien pohjavesialueiden pohjaveden kemiallinen tila on arvioitu hyväksi.
