-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
Pohjavesialueen laajuus on 6,37 m2, josta muodostumisaluetta 3,05 m2. Pohjavesialue muodostuu laakeasta harjusta. Alueen länsipäässä maa- aines on hienoa, hiekkavaltaista ja pinnaltaan osittain dyyniytynyttä. Itään päin mentäessä aineksen raekoko kasvaa. Reuna-alueilla aines on etupäässä hienoa hiekkaa. Alueella muodostuu pohjavettä noin 2 400 m3/vrk.
Vedenotto ja muut riskitoiminnot
Pohjavesialueella sijaitsee Vaalan kunnan tärkein vedenottamo, josta otetaan pohjavettä noin 650 m3/vrk. Pohjavesialueella on polttonesteen jakeluasema, maa-ainestenottoa, ampumarata, entinen tielaitoksen varikko sekä tiesuolavarasto. Pohjavesialueen läpi kulkee rautatie ja valtatie 22. Alueella on aloitettu tiesuolaseuranta vuonna 2020. Pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä.
Toimenpiteet
Pohjavesialueelle vuonna 1998 laadittu suojelusuunnitelma tulee päivittää. Valtatien 22 liikenteessä pohjavesialueella tulee siirtyä vähemmän haitallisiin liukkaudentorjunta-aineisiin tai vähentää suolauksen määrää, mikäli vuonna 2020 aloitettu liukkaudentorjunnan vaikutusten seuranta niin osoittaa. Laajankangas-Kankari pohjavesialuetta koskeva tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinnan toimenpide pitää sisällään myös vaarallisten aineiden kuljetusten riskien hallinnan Oulu-Kajaani-radalla.
