5.4.1 Koutajoen latvavedet

Koutajoen latvavesiin kuuluu alueita Koillismaalta ja Koillis-Lapista. Tuntsajoki sijaitsee etäällä muista vesistöalueen vesimuodostumista, lähellä Kemijoen latvavesistöjä. Tästä sekä karttateknisistä syistä johtuen Tuntsajoki on käsitelty Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa. Alueella on luokiteltu 94 järvi- ja 16 virtavesimuodostumaa. Vesimuodostumista 33 sijoittuu Lapin alueelle (Posio, Salla) ja loput Pohjois-Pohjanmaalle (Kuusamo).

Luokitelluista järvimuodostumista 90 (99 % järvien yhteen lasketusta pinta-alasta) ja virtavesi­muodostumista 15 (99 % uomien yhteen lasketusta pituudesta) on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa (taulukko 5.3). Vesimuodostumista 29:ssä on tunnistettu merkittäviä ihmistoiminnoista aiheutuvia paineita ja riski tilan heikentymisestä. Tilan säilyttämiseksi tarvitaan käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista tai uusia toimenpiteitä. Muissa hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevissa vesimuodostumissa tilan heikentymisen riskiä ei todettu, joten nykytilan säilyminen turvataan pääsääntöisesti nykyisillä toimenpiteillä, koko suunnittelualueella tehtävillä perus- ja muilla perustoimenpiteillä, koko alueelle esitettävillä vesienhoidon täydentävillä toimenpiteillä sekä valtakunnallisilla ja alueellisilla ohjauskeinoilla. Näissä tarvitaan toimenpiteiden tehostamista tai uusia toimenpiteitä.

Hyvä tai erinomainen ekologinen tila ei tarkoita, että vesimuodostuma olisi luonnontilainen tai että esimerkiksi kunnostustarvetta ei lainkaan olisi.

Taulukko 5.3. Koutajoen vesistöalueen hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevat vesimuodostumat. R = Tunnistettu tilan heikentymisen riski, HyMo = hydrologis-morfologiset muutokset. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. HgYM = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean laatunormin ylitys. Samannimisten vesimuodostumien erottamiseksi niille on merkitty lähivaluma-alueen tunnus ja nimi. Lapin vesimuodostumat on merkitty erikseen, muut vesimuodostumat sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaalle. Taulukossa on lisäksi tiedot vesienhoidon kannalta keskeisimmistä Natura-alueista ja raakun esiintymisestä.

Taulukossa 5.4 on tiedot vesistöalueen viidestä vesimuodostumasta, joiden ekologinen tila on vuoden 2019 luokittelun perusteella korkeintaan tyydyttävä. Näiden vesimuodostumien tilan parantaminen edellyttää käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista ja/tai uusia vesienhoidon toimenpiteitä, jotka tulee kohdistaa tunnistettuihin paineisiin. Myös kunnostustarvetta saattaa olla, vaikka taulukkoon sitä ei ole erikseen kirjattu. Koutajoen latvavesistöalueella suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on vesistöalueella paikallisesti ilmenevä runsas vesiruttokasvusto sekä ravinne- ja kiintoainekuormitus, mikä näkyy vesien rehevöitymisenä.

Taulukko 5.4. Koutajoen latvavesistöalueen vesimuodostumat, joiden ekologinen tila 2019 on korkeintaan tyydyttävä. HyMo = hydrologis-morfologiset muutokset. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. Taulukossa on tiedot vesienhoidon kannalta keskeisimmistä Natura-alueista. Lapin vesimuodostumat on merkitty.

Vesien tilassa tapahtuneet muutokset

Koutajoen vesistöalueella 32 järven tilaluokka on parantunut edellisestä luokittelusta. Viiden järven tilaluokkaa on laskettu (Saittajärvi, Kirintöjärvi, Karkujärvi, Leusjärvija Maivajärvi). Virtavesien tila on pysynyt suurimmaksi osaksi ennallaan, mutta Savinajoen ja Kuusinkijoen tilaluokkaa on laskettu. Muutos tilaluokassa ei välttämättä kerro todellisesta muutoksesta, joka olisi tapahtunut vesimuodostuman ekologisessa tilassa. Koutajoen vesistöalueella Suomen ympäristökeskuksen satelliittikuvatulkinnat ovat tuottaneet merkittävästi järvien luokittelua tukevaa tietoa, mikä on keskeisin syy muutokselle järvien tilaluokissa. Uusimmassa luokittelussa on lisäksi ollut käytössä VEMALA-mallista uusi versio, mikä on tarkentanut paineiden arviointia ja luokittelua. Kuusinkijoen luokitusta on laskenut se, että jokien hydrologisiin ja rakenteellisiin muutoksiin liittyvät tekijät on otettu aikaisempaa tarkemmin huomioon jokien luokittelussa. Tilan heikentyminen johtuu lyhytaikaissäännöstelystä ja käyttökatkoista. Lupa nollajuoksutuksista aiheuttaa riskin tilan heikentymiselle. Myös maatalouden kuormitus on merkittävä.

Huomioita kemiallisesta tilasta

Kaikkien vesimuodostumien kemiallinen tila on huono johtuen siitä, että bromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet ylittävät mallinnusten perusteella niille asetetun erittäin tiukan ympäristönlaatunormin.  Pesosjärvessä ylittyy lisäksi ahvenelle asetettu elohopean ympäristönlaatunormi vuoden 2011 mittausten perusteella. On huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on puolet pienempi kuin ravinnoksi käytettävän kalan elohopean raja-arvo.

Toimenpiteiden kohdentaminen 

Maa- ja metsätalouden toimenpiteet suunnitellaan lähtökohtaisesti laajoille alueille. Osa vesienhoidon toimenpiteistä, kuten vesien kunnostaminen kohdistetaan yksittäisiin vesimuodostumiin. Taulukkoon 5.5 on koottu tiedot kohdentamisen tarpeesta ja yksittäisiin vesimuodostumiin kohdistettavista toimenpiteistä. Taulukossa on lisäksi mallintamalla arvioitu vähentämistarve nykytoiminnoista syntyvälle fosfori- ja typpikuormalle (alle 10 %, 10–30 %, 30–50 % ja yli 50 % nykyisestä kuormituksesta). Se kertoo osaltaan tarpeesta toimenpiteille, joilla vähennetään ravinnekuormitusta. Arvio on luotettavin suurimmissa vesimuodostumissa, muissa vain suuntaa antava.

Taulukko 5.5. Ravinnekuormitusta vähentävien sekä muiden ekologista tilaa parantavien toimenpiteiden tarve Koutajoen vesistöalueella: +++ hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (paine erittäin merkittävä), ++ hyödynnetään mahdollisimman kattavasti eri toimenpiteitä (paine yksin merkittävä), + hyödynnetään kustannustehokkaimpia toimenpiteitä (paine vähäinen ja/tai merkittävä yhdessä muiden paineiden kanssa), - painearvioinnin perusteella ei tarvetta toimenpiteille. Taulukossa ovat mukana myös vesimuodostumat, joiden hyvä tai erinomainen ekologinen tila on riskissä heikentyä ilman uusia toimenpiteitä tai toimenpiteiden tehostamista. Värikoodi vesimuodostuman nimiruudussa ilmentää ekologista tilaa (sininen=erinomainen, vihreä=hyvä, keltainen=tyydyttävä, oranssi=välttävä). Joissakin vesimuodostumissa saattaa ilmetä myöhemmin kunnostustarvetta, vaikka kunnostusta ei ole nykytilanteessa tunnistettu tarpeelliseksi toimenpiteeksi.

Maatalous

Alueelliset toimenpiteet on kuvattu luvussa 5.1.2. Vesimuodostumakohtaisesti niitä tulee kohdentaa taulukon 5.5 mukaisesti. Neuvonnalla voidaan kohdentaa toimenpiteitä tila- ja lohkokohtaisesti siten, että ne ovat vesiensuojelullisesti tarkoituksenmukaisia. Vesistöalueella on. Vesiensuojelu on tärkeää järvien lähellä olevilla kaltevilla pelloilla ja esimerkiksi suojavyöhykkeiden vaikuttavuus on hyvä.

Metsätalous

Koko suunnittelualueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet on käyty läpi luvussa 5.2.1. Niitä suunnataan vesimuodostumakohtaisesti taulukon 5.5 mukaisesti. Erityisesti arvokkaisiin purovesistöihin suunnataan voimakkaasti toimenpidettä ”Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen”. Näiden vesistöjen herkkyys otetaan huomioon hakkuiden suojakaistoissa sekä kunnostusojitusten ja maanmuokkausten suunnittelussa ja vesiensuojelussa. Kunnostusojituksia ja niistä aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää myös siirtymällä eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen. Vesiensuojelumenetelminä käytetään pintavalutusta, putkipatoja ja uusia menetelmiä, kuten puumateriaalin lisäämistä altaisiin ja uomiin. Koulutus ja metsänomistajien neuvonta on ensiarvoisen tärkeää.

Asutus

Rukalle vuonna 2016 valmistuneen jätevedenpuhdistamon lupaehdot ovat hyvin tiukat. Puhdistamo ei ota vastaan sako- eikä umpikaivolietteitä. Niiden vastaanotto on siirtynyt Kuusamoon Torangin puhdistamolle. Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa ranta- ja pohjavesialueilla toteutetaan sen mukaisesti kuin vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksessa edellytetään. Käsittelyä tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa. Muilla alueilla muutokset tehdään kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä. Haja-asutus on tunnistettu merkittäväksi paineeksi useassa vesimuodostumassa.

Kalankasvatus

Kalankasvatus on merkittävä paine yhdellä vesimuodostumalla pistekuormituksena (Välijoki-Varisjoki-Suininginjoki) ja yhdellä hajakuormituksena (Vuotunki). Koulutuksen ja neuvonnan keinoin pyritään vähentämään kuormitusta nykyisessä toiminnassa. Perustoimenpiteet koskevat kaikkea toimintaa ja kaikkia toimijoita.

Peruskuivatukset

Mahdollisissa hankkeissa pyritään luonnonmukaisiin menetelmiin ja vesiensuojelun tason parantamiseen.

Happamuuden hallinta

Happamuuden hallinnan toimenpiteet ja niiden tarve suunnittelualueella on kuvattu luvussa 5.2.1. Koutajoen vesistöalueen maankäytössä ja sen ohjauksessa otetaan huomioon mustaliuskealueiden aiheuttamat happamuus- ja metallikuormitusriskit.

Rehevien järvien kunnostaminen

Pienen rehevän järven kunnostuksia kohdistetaan sisäisestä kuormituksesta kärsiville Elijärvelle ja Rukajärvelle, jossa esiintyy myös vesiruttoa. Lisäksi pienten rehevien järvien kunnostuksia toteutetaan 2–3 muulla kohteella, jotka tarkentuvat hoitokauden aikana.

Säännöstelyn kehittäminen

Koutajoen vesistöalueen Suomen puoleisella alueella säännöstellään Myllykosken voimalaitoksella Ala-Vuotunkia ja Kuusinkijokea. Hakemus säännöstelykäytännön muuttamiseksi on aluehallintoviraston käsittelyssä. Säännöstelykäytäntöä muutetaan kolmannen hoitokauden aikana sen jälkeen, kun on saatu lainvoimainen päätös uusista lupaehdoista. Vireillä on myös hanke voimalaitoksen käytön lakkauttamiseksi.

Kalankulun edistäminen

Vesimuodostumissa ei tarvetta toimenpiteisiin kalankulun edistämiseksi.

Virtavesikunnostukset

Puron elinympäristökunnostus toteutetaan Kesäjoen peratuilla ja muuttuneilla alueilla. Lisäksi pienten virtavesien kunnostuksia kohdistetaan 2–3 nimeämättömälle purolle, jotka tarkentuvat hoitokauden aikana mm. inventointien perusteella.

Kuusamosta itään laskevat vedet kattavan suunnittelualueen kaikki toimenpiteet sekä niiden määrä- ja kustannustiedot löytyvät kootusti luvusta 5.5.

Tilatavoitteen saavuttaminen

Maa- ja metsätaloudelle esitetyt täydentävät toimenpiteet tehostavat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä tarkoituksenmukaisesti kohdennettuina. Monien maatalouden toimenpiteiden vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä. Vanhoilta metsäojitusalueilta tulevan kuormituksen hallinta on haasteellista ja kuormitus tulee jatkumaan vielä pitkään. Vesiympäristöt toipuvat hitaasti. Siksi toimenpiteitä on tärkeää jatkaa pitkäjänteisesti. Mustaliuskealueiden maankäyttöön tulee kiinnittää edelleen huomiota.

Vesistöalueen latvavedet ovat hydrologialtaan ja morfologialtaan pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa, eikä hydrologis-morfologista tilaa parantavia toimenpiteitä ole tästä syystä juurikaan tarvinnut esittää. Poikkeuksena on Kuusinkijoki. Sen pysyminen vesienhoidon tavoitetilassa riippuu siitä, lieventävätkö uudet lupaehdot säännöstelyä riittävästi tai vaihtoehtoisesti siitä, sitoutuuko luvanhaltija muulla tavoin nykyisiä lupaehtoja selvästi lievempään säännöstelyn käyttöön. On myös mahdollista, että säännöstelyä harjoittavan voimalaitoksen käyttö lopetetaan.

Aiemmissa toimenpideohjelmissa on listattu vesimuodostumat, joiden tilatavoitteen saavuttamisvuotta lykättiin alkuperäisestä tavoitteesta (2015) vuoteen 2021 tai vuoteen 2027. Osassa vesimuodostumia syyt olivat teknisiä (esimerkiksi tarvittavien menetelmien puuttuminen), osassa syynä olivat luonnonolosuhteet (vesiympäristön hidas toipuminen etenkin, jos kuormitus on voimakasta tai jatkunut pitkään). Tilatavoitteen saavuttamisesta on nyt tehty uusi arvio (taulukko 5.6).

Taulukko 5.6. Arvio Koutajoen vesistöalueen vesimuodostumien hyvän ekologisen tilan saavuttamisajankohdasta. Taulukossa ovat mukana vesimuodostumat, joissa tavoitteen saavuttamisen ajankohtaa on aiemmin lykätty tai sitä on nyt tarvetta arvioida ensimmäisen kerran. Perustelussa oletetaan, että kaikki esitetyt toimenpiteet saadaan toteutetuksi hoitokauden aikana, ellei toisin ole merkitty.

Hyvän kemiallisen tilan tavoite on asetettu vuoteen 2027. Erityisten alueiden tavoitteet eivät aiheuta tarvetta poiketa vesienhoidon tavoitteista. Natura-tietokannan päivityksen yhteydessä on korostettu Yli-Kitkaan kohdistuvien uhkien hillitsemistä sekä Maaninkajoen tilan säilyttämistä mahdollisimman hyvänä. Jo tavoitetilassa olevien vesimuodostumien tilan säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota koko vesistöalueella. Myös pienvesien tilan säilyminen tulee turvata.