6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen

Rannikkovesien tilan parantaminen edellyttää toimenpiteiden tehostamista erityisesti valuma-alueella, koska pääosa vesienhoitoalueelta rannikkovesiin päätyvistä ravinteista ja kiintoaineesta tulee jokivesien mukana. Oulujoen eteläpuolella maatalous on merkittävin ravinnekuormituksen aiheuttaja ja vesienhoidon kannalta kuormituksen vähentämistarve on siellä suurin. Pohjoista kohti maatalouden osuus kuormittajana vähenee ja metsätalouden vastaavasti kasvaa. Rannikkovesiä kuormittavat lisäksi yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja teollisuuslaitokset, vähäisemmässä määrin kalankasvatus, hulevedet ja haja-asutus. Yksittäisen vesi­muodostuman tilaan vaikuttaa lisäksi muista vesimuodostumista virtausten mukana tuleva kuormitus.

Joet tuovat mereen 730 tn fosforia vuodessa (tästä kuormitusta 466 tn/v, luonnonhuuhtoumaa 244 tn ja laskeumaa 19 tn) ja lähes 15 000 tn typpeä vuodessa (tästä kuormitusta vajaa 7 000 tn/v, luonnonhuuhtoumaa 7 000 tn ja laskeumaa 820 tn). VEMALA-mallin avulla on arvioitu, että fosforikuormitusta tulisi vähentää vesienhoitoalueella kolmanneksella (184 tn/v) ja typpikuormitusta neljänneksellä (2 131 tn/v).

Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuuksien tulee pysyä niille asetettujen ympäristönlaatunormien alapuolella ympäristöluvissa erikseen määrättyjä sekoittumisvyöhykkeitä lukuun ottamatta. Kiintoaineelle ja esimerkiksi rannikkovesiin kulkeutuville roskille ei ole olemassa raja-arvoja. Kaikenlaisten roskien, erityisesti tupakantumppien, muoviroskien ja mikromuovien kulkeutumista vesistöihin ja rannikkovesiin tulee vähentää kaikin mahdollisin keinoin.

Hydrologis-morfologiset muutokset vaikuttavat pääasiassa Siniluodonlahden ja Kuljunlahden tilaan. Kuljunlahteen kohdistuu lisäksi Reetinginojan ja Erkinlammenojan kautta terästehtaalta tulevaa vesi­ympäristölle haitallisten aineiden kuormitusta (esimerkiksi kiintoaine, rauta, öljy, sinkki, nikkeli ja kupari), jonka hallinta on myös keskeistä vesimuodostuman tilan kannalta.

Taulukkoon 6.7 on koottu tiedot toimenpiteiden kohdentamisen tarpeesta ja yksittäisiin vesimuodostumiin kohdistettavista toimenpiteistä. Näistä maatalouden, metsätalouden ja muun hajakuormituksen hallinta tapahtuu pääosin jokien valuma-alueilla. Niille kohdistettavia toimenpiteitä on kuvattu suunnittelualueittain (Kalajoki–Temmesjoki, Oulujoen vesistö sekä Kiiminkijoki–Kuivajoki) luvuissa 2, 3 ja 4. Laskeumaan ei ole juurikaan mahdollista vaikuttaa vesienhoitoalueella toteutettavilla toimenpiteillä.

Taulukko 6.7. Ravinnekuormitusta vähentävien sekä muiden ekologista tilaa parantavien toimenpiteiden tarve rannikkovesimuodostumissa: +++ hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (paine erittäin merkittävä), ++ hyödynnetään mahdollisimman kattavasti eri toimenpiteitä (paine yksinäänkin merkittävä), + hyödynnetään kustannustehokkaimpia toimenpiteitä (paine vähäinen ja/tai merkittävä yhdessä muiden paineiden kanssa), - painearvioinnin perusteella ei tarvetta toimenpiteille. Värikoodi ilmentää ekologista tilaa (vihreä=hyvä, keltainen=tyydyttävä, oranssi=välttävä). * Vesimuodostuma on voimakkaasti muutettu (tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Joissakin vesimuodostumissa saattaa ilmetä myöhemmin kunnostustarvetta, vaikka kunnostusta ei ole nykytilanteessa tunnistettu tarpeelliseksi toimenpiteeksi.

Maatalous

Rannikkovesiin kohdistuva maatalouden kuormitus on pääasiassa peräisin mereen laskevista joista. Maatalouden osuus on 34 % fosforin ja 25 % typen kokonaishuuhtoumasta. Kuormitusta vähennetään kohdistamalla maatalouden vesienhoidon toimenpiteitä vesistöjen valuma-alueille. Myös rannikon välialueiden maatalous vaikuttaa paikallisesti vedenlaatuun, esimerkkinä Liminganlahti.

Metsätalous

Metsätalouden hajakuormitus on peräisin mereen laskevista joista. Sen osuus rannikkovesiin kohdistuvasta fosforin ainehuuhtoumasta on 24 % ja typen ainehuuhtoumasta 15 %. Kuormitusta vähennetään kohdistamalla metsätalouden vesienhoidon toimenpiteitä jokivesistöjen valuma-alueille.

Turvetuotanto

Rannikkovesiin kohdistuva turvetuotannon kuormitus on peräisin mereen laskevista joista. Sen osuus kokonaiskuormituksesta on hyvin vähäinen ja nykyinen lupakäytäntö ottaa hyvin huomioon myös vesien­suojelulliset tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan vesistöjen valuma-alueille.

Yhdyskunnat

Asutuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentäminen on keskeistä etenkin Oulun ja Raahen edustalla (taulukko 6.7), mutta yhdessä muiden kuormittajien kanssa se on tunnistettu merkittäväksi paineeksi myös Liminganlahden ja Rahja-Kalajoki-Yppärin vesimuodostumissa. Oulun Taskilan puhdistamolle johdetaan 200 000 asukkaan ja palveluiden jätevesiä yli 17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Taskilan kokonaistypen­poistovelvoitteena on 70 %, joka lasketaan vuosikeskiarvona siltä ajalta, jolloin tulevan jäteveden lämpötila on vähintään 12 astetta. Taskilan puhdistamolla on kesäisin suoritettu lähtevän jäteveden desinfiointia. Vesienhoitokauden 2022–2027 yhdyskuntia koskevia toimenpiteitä ovat laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen, ravinteiden käytön vapaaehtoinen tehostaminen Green Deal -vesiensuojelusopimuksen keinoin, riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen, vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen sekä hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen. Toimenpiteistä hulevesien hallintaa tulee kehittää kaupunkialueilla ja taajamissa.

Haja-asutus

Raahen edustalla haja-asutus aiheuttaa yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää kuormitusta (taulukko 6.7). Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa ranta- ja pohjavesi­alueilla toteutetaan sen mukaisesti kuin vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksessa edellytetään. Käsittelyä tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa. Muilla alueilla muutokset tehdään kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä.

Teollisuus

Teollisuuden kuormitus on tunnistettu merkittäväksi paineeksi Kempeleenlahdessa ja Oulun edustalla sekä Kuljunlahdessa ja Raahen edustalla. Näiden vesimuodostumien tilaan vaikuttaa kuusi teollisuuslaitosta. ”Teollisuuslaitosten käyttö, ylläpito ja tehostaminen” -toimenpide koskee laitosten käyttöä ja ylläpitoa sekä tarvittaessa tehostamista. Se tehdään BAT-päätelmien päivitysten myötä sekä mahdollisten omaehtoisten uusimis- ja tehostamistoimien kautta. Lisäksi esitetään riskien hallintaa ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttamista. Molemmat toimenpiteet ovat lainsäädännön edellyttämiä perustoimenpiteitä. Laivan kaivokselta tulee purkuputki Raahe–Hailuoto-vesimuodostumaan, mutta kaivoksella ei ole toistaiseksi toimintaa. Luokittelukauden aikana kaivostoimintaa kuitenkin on ajoittain ollut ja sitä ollaan uudelleen käynnistämässä. Purkuputken kautta vesimuodostumaan tulee muun muassa ravinne- ja metallikuormitusta. Laivan kaivoksen kuormituksen on arvioitu olevan merkittävä paine yhdessä muista rannikkovesistä tulevan kuormituksen kanssa. Toimenpiteinä esitetään ”Teollisuuslaitosten käyttö, ylläpito ja tehostaminen” -toimenpidettä, joka tässä koskee kaivoksen käyttöä ja ylläpitoa ympäristöluvan mukaisesti. Tehostamisen tarpeen harkinta tulee mahdollisesti myöhemmin kaivoksen toiminnan vakiinnuttua. Lisäksi esitetään riskien hallintaa ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttamista. Molemmat toimenpiteet ovat lainsäädännön edellyttämiä perustoimenpiteitä. Toiminnan mahdollisten muutosten myötä tarkistetaan tarvittaessa myös tarkkailuohjelmaa ja kiinnitetään huomioita riittävään vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailuun.

Lupamenettely koskee Suomessa pienimuotoisempaakin teollista toimintaa, kuin mikä on teollisuus­päästödirektiivin soveltamisalan piirissä. Ympäristöluvat sisältävät päästömääräyksiä ja tarkkailuvelvoitteita. Päästöjä rajoitetaan soveltaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupapäätöksessä voidaan antaa tiukempia lupamääräyksiä, mikäli ympäristönlaatunormit tai muut ympäristön tilan vaatimukset (kuten vesimuodostuman tila ja vesienhoidon tavoitteet) edellyttävät niitä. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen sääntelyä ja tarkkailuja tehostetaan sekä yhteisön tasolla että kansallisesti. Vesiensuojelun kehittämiseen pyritään vaikuttamaan myös ohjauskeinojen kautta.

Turkiseläintuotanto

Turkistarhaus ei ole arvioitu merkittäväksi paineeksi missään vesimuodostumassa eikä täydentäviä toimenpiteitä ei ole tarvetta suunnitella. Kuormitusta hillitään perustoimenpitein valuma-alueilla ja rannikolla, ja vesiensuojelua kehitetään ohjauskeinojen avulla.

Kalankasvatus

Kalankasvatuksen lupaharkinnassa huomioidaan vesimuodostuman tilan ja vesienhoidon tavoitteiden asettamat vaatimukset. Vesiensuojelun kehittämiseen vaikutetaan ohjauskeinojen kautta. Perustoimenpiteet koskevat kaikkea toimintaa ja kaikkia toimijoita. Lisäksi koulutusta ja neuvontaa esitetään vesimuodostumille, joissa toimintaa on.

Säännöstelyn kehittäminen

Säännöstelykäytännön kehittämiselle on tarvetta Siniluodonlahdessa ja Kuljunlahdessa.