-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
Nevalanmäen pohjavesialue sijaitsee Haapaveden Kytökylässä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,16 km2, josta pohjaveden muodostumisaluetta 0,46 km2. Kapean selännemäisen harjun ydinosa on muodostunut etupäässä karkeasta hiekasta, paikoitellen sorasta. Reunaosissa lajittunut aines on hienoa hiekkaa tai silttiä. Moreenikerros peittää harjun kaakkoisosaa. Harjun ydinosan vedenläpäisevyys on kohtalaisen hyvä ja alue on todennäköisesti hydraulisesti yhtenäinen. Pohjavettä muodostuu arviolta keskimäärin 340 m3/vrk. Päävirtaussuunta on kaakkoon.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Pohjavesi on laadultaan lievästi hapanta ja pehmeää. Pohjavesialueella sijaitsee yksi pohjavedenottamo. Maatalous ja asutus ovat pääasialliset pohjavedelle riskiä aiheuttavat tekijät. Pohjavesialueen kokonaispinta-alasta 64 % on peltoa. Asutus on luonteeltaan taajahkoa haja-asutusta ja se kattaa noin neljänneksen pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta. Alue on nykyään viemäröity. Ihmistoiminnasta johtuen pohjaveden nitraattipitoisuuden on kuitenkin todettu olevan siinä määrin koholla, että alue on nimetty riskialueeksi. Pohjavesissä on havaittu myös ympäristönlaatunormin ylittäviä kloridipitoisuuksia. Pohjavesialueen katsotaan kuitenkin olevan hyvässä tilassa.
Toimenpiteet
Alueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2019. Maatalouden aiheuttamista nitraattipitoisuuksista johtuen peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteitä on esitetty yhteensä 23 hehtaarille. Käytännössä tällä tarkoitetaan peltoviljelyn aiheuttaman kuormituksen vähentämistä pohjavesialueilla esimerkiksi maatalouden suojavyöhykkeiden ja maatalouden monimuotoisuus- ja luonnonhoitopeltojen avulla sekä kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisellä ja luonnonmukaisella viljelyllä.
