3.4.6 Kuivasjärvi ja Pyykösjärvi

Kuivasjärvi ja Pyykösjärvi ovat Oulun kaupungin alueella sijaitsevia järviä, joiden vesi purkautuu Kuivasojan kautta suoraan mereen. Koska Kuivasojaa ei ole rajattu vesimuodostumaksi, sitä ei tarkastella erikseen vesienhoidossa. Pyykösjärvi on vuoden 2019 luokittelun perusteella tyydyttävässä ja Kuivasjärvi välttävässä ekologisessa tilassa (taulukko 3.24). Molempia järviä kuormittavat hulevedet (taulukko 3.25). Kuivasjärveä vaivaa lisäksi heikko happitilanne, joka on mahdollisesti seurausta sisäisestä kuormituksesta. Pyykösjärven sedimenttiin kertynyt aines aiheuttaa järvessä muun muassa liiallista happamuutta. Järvien tilan parantaminen edellyttää käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista ja/tai uusia vesienhoidon toimenpiteitä, jotka kohdistetaan tunnistettuihin paineisiin.

Taulukko 3.24. Pyykös- ja Kuivasjärven ekologisen tilan kehittyminen sekä järviin kohdistuvat merkittävät paineet. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. Kemialliseen tilaan vaikuttava elohopea mittausten perusteella silmällä pidettävä (HgS), ylittyy (HgYM).

Järvien tilassa tapahtuneet muutokset

Pyykösjärven ekologisen tilan luokka on noussut vähitellen huonosta tyydyttäväksi. Kuivasjärven tilassa ei ole tapahtunut muutoksia, joiden ansiosta välttävää tilaluokkaa olisi ollut perusteltua nostaa.

Huomioita kemiallisesta tilasta

Molempien järvien kemiallinen tila on huono johtuen siitä, että bromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet ylittivät mallinnusten perusteella niille asetetun erittäin tiukan ympäristönlaatunormin. Lisäksi ahvenelle asetettu elohopeapitoisuuden ympäristönlaatunormi ylittyi Kuivasjärvessä ja oli 70,5 % ympäristönlaatunormista, ja siten silmällä pidettävä, Pyykösjärvessä. On huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on puolet pienempi kuin ravinnoksi käytettävän kalan elohopean raja-arvo.

Toimenpiteiden kohdentaminen 

Vesiensuojelutoimenpitein tulee varmistaa, että järviin kohdistuva ulkoinen ravinnekuormitus pysyy mahdollisimman pienenä. Myös sisäinen kuormitus edellyttää toimenpiteitä. Taulukkoon 3.25 on koottu tiedot toimenpiteiden tarpeesta. Taulukossa on lisäksi mallintamalla arvioitu vähentämistarve nykytoiminnoista syntyvälle fosfori- ja typpikuormalle (30–50 % ja yli 50 % nykyisestä kuormituksesta). Se kertoo osaltaan ulkoisen ja sisäisen ravinnekuormituksen vähentämiseksi suunnattavien toimenpiteiden tarpeesta. On huomioitava, että etenkin pienissä järvissä VEMALA-mallinnukseen perustuva arvio on aina suuntaa antava.

Taulukko 3.25. Ravinnekuormitusta vähentävien sekä muiden ekologista tilaa parantavien toimenpiteiden tarve Pyykös- ja Kuivasjärvessä: +++ hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (paine erittäin merkittävä), ++ hyödynnetään mahdollisimman kattavasti eri toimenpiteitä (paine yksinäänkin merkittävä), + hyödynnetään kustannustehokkaimpia toimenpiteitä (paine vähäinen ja/tai merkittävä yhdessä muiden paineiden kanssa), - painearvioinnin perusteella ei tarvetta ko. sektorin toimenpiteille. Värikoodi vesimuodostuman nimiruudussa ilmentää ekologista tilaa (keltainen=tyydyttävä, oranssi=välttävä).

Asutus

Pyykös- ja Kuivasjärven valuma-alueiden asutus on kokonaisuudessaan liitetty viemäriverkostoon, mutta koska valuma-alueista suuri osa on rakennettua taajama-aluetta, kuormittavat hulevedet, liikenne ja infrastruktuuri järviä jossain määrin. Asutukseen kohdistuvia erityisiä toimenpiteitä ei ole suunniteltu. Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostamisen tarve tulee kuitenkin arvioida. Esimerkiksi viivytysratkaisut, laskeutusaltaat ja kosteikot voivat parantaa vesistöihin johdettavien hulevesien laatua.

Happamuuden hallinta

Happamuuden hallinnan toimenpiteet ja niiden tarve suunnittelualueella on kuvattu luvussa 3.2.1. Pyykös- ja Kuivasjärvien alueella varsinaisia toimenpiteitä ei toteutettu vesienhoitokaudella 2016–2021, mutta rakennushankkeissa kuten tie- ja kosteikkohankkeissa on ehtoja vedenkorkeuksien säilyttämiselle ja neutraloinnille happamuuden syntymisen välttämiseksi. Lisäksi on jatkettu lisäveden johtamista Pyykösjärveen. Sen en alusveden happitilanne vaikuttaa myös järven happamuuden syntymiseen. Järvien alueella on happamia sulfaattimaita. Sulfaattimaiden yleiskartoituksen aineisto on olemassa alueelta. Maankäyttöhankkeissa happamuuden torjunnan mahdollisuudet otetaan huomioon hankkeissa tehtävien selvitysten perusteella. Ohjaus maankuivatushankkeissa jo tunnistetuilla riskialueilla on ollut edellytys sille, etteivät happamuusongelmat ole lisääntyneet. Niiden esiintymiseen ovat vaikuttaneet myös sääolosuhteet. vuoden 2021 aikana Sen lisäksi riskialueiden maankäytössä kuten kuivatushankkeissa kiinnitetään huomiota kaivu- ja kuivatussyvyyksiin, kuivatusolojen säätöön ja muihin happamuuden torjuntatoimiin. Kunnostusselvitysten mukaan järvien pohjilla esiintyy sulfidipitoista sedimenttiä.

Rehevien järvien kunnostukset

Molempia järviä kunnostetaan myös tulevalla hoitokaudella. Oulujoen veden johtamista Pyykösjärveen ja Kuivasjärven hapetusta jatketaan. Myös kalastorakennetta pyritään kunnostuksissa korjaamaan, ja etenkin Kuivasjärven valuma-alueella toteutetaan mittavia pidätys- ja vesiensuojelurakenteita ulkoisen, kuten taajaman ja teollisuusalueen hule- ja kuivatusvesistä tulevan kuormituksen vuoksi.

Koko Oulujoen vesistöalueen muodostavan suunnittelualueen (mukaan lukien Rokuan järvet sekä Pyykös- ja Kuivasjärvi) kaikki toimenpiteet sekä niiden määrä- ja kustannustiedot löytyvät kootusti luvusta 3.5.

Tilatavoitteen saavuttaminen

Kuivas- ja Pyykösjärvien tilan kannalta keskeisintä on hulevesien hallinta, joka on huomioitu toimenpiteissä. Kuivasjärveä mahdollisesti vaivaava sisäinen kuormitus hidastaa tilan kohentumista. Pyykösjärven alusveden laadusta huolehtiminen on oleellista, mutta koska seuranta-aineistoa ja kokemuksia on vähän, ei pH-tason pysyttäminen riittävällä tasolla ole varmaa. Valuma-alueella riskinä olevan happamuuden välttäminen vaatii sulfaattimaiden ottamista huomioon kaikissa toiminnoissa. Kuivatustoimintaa on erityisesti infra- ja muussa rakentamisessa. Hankekohtaiset täsmäkartoitukset sekä niiden perusteella tehtävät kuivatusratkaisut voivat edesauttaa järvien, mutta myös Kuivasojan pH-tason säilyttämisessä riittävänä. Kuivasjärven vedenlaatu puolestaan on osittain riippuvainen sen yläpuolisen Pyykösjärven vedenlaadusta, joskin Pyykösjärven alue muodostaa vain osan Kuivasjärven valuma-alueesta.

Aiemmissa toimenpideohjelmissa on listattu vesimuodostumat, joiden tilatavoitteen saavuttamisvuotta lykättiin alkuperäisestä tavoitteesta (2015) vuoteen 2021 tai vuoteen 2027. Näihin kuuluivat myös Kuivas- ja Pyykösjärvi. Syynä oli muun muassa vesien hidas toipuminen pitkään jatkuneesta kuormituksesta. Tilatavoitteen saavuttamisesta on nyt tehty uusi arvio (taulukko 3.26). Toimenpiteitä on tärkeää jatkaa pitkäjänteisesti. Pyykösjärven tila saataneen hyväksi ennen Kuivasjärveä, mutta hyvän tilan ylläpitäminen tulee edellyttämään toimia jatkossakin.

Taulukko 3.26. Arvio hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta Pyykös- ja Kuivasjärvessä. Perustelussa oletetaan, että kaikki esitetyt toimenpiteet saadaan toteutetuksi hoitokauden aikana.

Hyvän kemiallisen tilan tavoite on asetettu vuoteen 2027.