-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.28 Isokangas, Siikalatva
Perustiedot
Isokankaan pohjavesialue sijaitsee Kestilän keskustaajaman tuntumassa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 5,07 km2, josta varsinaista muodostumisaluetta 2,65 km2. Alue on osa pinnaltaan melko tasaista harjumuodostumaa. Harju on hiekkavaltainen, lukuun ottamatta kapeaa, karkeaa ainesta sisältävää ydinosaa. Etenkin alueen länsiosassa hiekkaa on levinnyt laajalle alueelle ja sitä on osittain soiden turvekerrosten alla. Luoteisosassa harju on hyvin kapea ja paikoitellen siinä on vajaan metrin vahvuudelta lustosavea hiekka- ja sorakerrosten välissä. Pohjavesialue on antikliininen eli se purkaa vettä ympäristöönsä. Pohjaveden luontainen päävirtaussuunta on luoteeseen lukuun ottamatta alueen kaakkoisosaa, missä virtaus on päinvastainen. Pohjavettä muodostuu arviolta 1 700 m3/vrk.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Isokankaan pohjavesialueella vettä otetaan kolmesta vedenottamosta. Pohjavesialueelle sijoittuu teollisuusalue, jossa on kaksi ympäristöluvallista toimintoa: biopolttoaineterminaali sekä räjäytysmattotehdas. Toiminnot sijaitsevat 300–500 metrin päässä Isokankaan vedenottamosta. Alueella on vähäisessä käytössä oleva Isokankaan kiväärirata sekä toimintansa vuonna 1975 päättänyt vanha kaatopaikka. Pohjavesialueella on havaittu lievästi kohonneita fenolien ja bentseenin pitoisuuksia, mutta alue on luokiteltu sekä määrällisesti että kemiallisesti hyvään tilaan.
Toimenpiteet
Pohjavesialueelle vuonna 2013 laadittu suojelusuunnitelma tulee päivittää. Hyvän tilan säilyttämiseksi on lisäksi esitetty pilaantuneisuusselvityksen tekemistä entisen sahan ja rengastehtaan alueella.
