-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
Muodostuma on osa Rokuan-Paltaniemen-Sotkamon kautta kulkevaa pitkää harjujaksoa, joka on syntynyt Sotkamon jääjärven peittämään altaaseen Veiksel-jäätikön perääntymisvaiheessa. Alueen pinta-ala on 2,01 km2, josta muodostumisaluetta 1,37 km2. Vettä muodostuu laskennallisen arvion perusteella 1 100 m3/vrk. Pohjavesialuerajausta on muutettu vuonna 2018 siten, että Syntiniemi on rajattu pohjavesialueen ulkopuolelle. Hiukanharjun alueella on huomattavan paksuja hienon ja keskikarkean hiekan kerroksia, ja myös pohjavesikerroksen paksuus on 20–50 m. Hydrologisesti pohjavesialue on yhtenäinen, ja sen itäosassa sijaitseva Sopalanlampi toimii vedenjakajana osa-alueen A (Hiukanharju) ja osa-alueen B (Pöllyvaara) välillä. Hiekkaa karkeampaa maa-ainesta on havaittu ainoastaan ohuena kerroksena pääselänteen ydinosassa. GTK on laatinut Hiukanharjun geologisen rakenneselvityksen vuosina 2017–2018.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Alueella on ollut useita vedenottamoita, joista saadulla pohjavedellä on katettu Sotkamon taajaman vedentarvetta. Kaksi vedenottamoista on poistettu käytöstä ja kahdella jäljellä olevalla ottamolla on ollut ajoittain vedenlaatuun liittyviä ongelmia muun muassa alhaisen happipitoisuuden vuoksi. Hiukan uimaranta ja valtaosa Sotkamon kunnan keskustaajamasta sijoittuvat pohjavesialueelle. Muodostuman itäosassa on hautausmaa. Alueella on jakeluasematoimintaa ja useita maaperän tilan tietojärjestelmän kohteita, kuten kiinteistö, jolla on toiminut kemiallinen pesula. Entisen huoltoaseman kohdalla maaperä on todettu pilaantuneeksi. Tiestön varrella olevissa havaintoputkissa on kohonneita kloridipitoisuuksia tiesuolan käytön vuoksi. Pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on pääsääntöisesti hyvä, vaikka pohjavedessä on ajoittain havaittu haitta-aineita. Alueen pohjavedessä on maa- ja kallioperän geologisten ominaispiirteiden vuoksi luontaisestikin korkeita metallipitoisuuksia, joten kaikki ympäristönlaatunormin ylityksistä eivät ole kytkettävissä riskitoimintoihin.
Toimenpiteet
Alueella toiminut polttoaineen jakeluasema ei ole saanut ympäristölupaa toiminnan jatkamiselle, joten purkutöiden yhteydessä kiinteistön pilaantunut maaperä ja tarvittaessa pohjavesi kunnostetaan. Vuonna 2020 tehtiin Maaperä kuntoon-hankkeen pilaantuneisuusselvitystä entisen kemiallisen pesulan ja vanhan ampumaradan alueilla. Mikäli selvityksissä ilmenee kunnostustarvetta, toimet voivat ajoittua vesienhoitokaudelle 2022–2027. Liikenteen tiesuolausta tulee vähentää ja vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtyä noin kilometrin matkalla. Alueelle jatkossa suunniteltaville riskitoiminnoille tulee tehdä ympäristölupatarpeenharkinta.
