-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
Vuokatin pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 9,52 km2, josta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta 5,92 km2. Muodostuma kuuluu samaan harjujaksoon kuin Hiukanharju-Pöllyvaara. Pääosiltaan alue on hienoa hiekkaa, mutta syvemmällä harjun keskiosassa on myös karkeaa hiekkaa ja välikerroksina soraa. Pohjavesikerroksen paksuus on Kuikkalammen ja Jäätiönlammen välisellä alueella jopa 60–85 metriä, vedenottamoiden lähistöllä noin 40 metriä ja muissa osissa harjua 10–30 metriä. On arvioitu, että alueella muodostuisi pohjavettä noin 5 500 m3/vrk.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Pohjavesialueelta otetaan suurin osa Sotkamon keskustaajaman pohjavedestä ja alueella on kaksi vedenottamoa. Sotkamon kunnan vedentarve on kasvanut viime vuosina muun muassa lisääntyneen matkailun ja kaivoksille toimitettavan talousveden vuoksi. Ongelmat Hiukan ottamoilla lisäävät vedenhankinnan varautumistarvetta, ja häiriötilanteissa lisävedenottopaine todennäköisesti kohdistuisi Vuokattiin. Vuonna 2013 valmistuneen rakenneselvityksen yhteydessä kerättyä aineistoa hyödynnettiin GTK:n vuonna 2019 laatimassa virtausmallinnuksessa, jonka tulkintojen perusteella pohjavesialueelle olisi mahdollista perustaa kolmas vedenottamo. Keväällä 2021 Sotkamon kunnan vesihuoltolaitoksen on tarkoitus aloittaa koepumppaus potentiaalisella vedenottopaikalla.
Muodostuma on riskialue, sillä Vuokatin taajamaan sijoittuu lukuisia pohjavettä vaarantavia toimintoja. Alueella olevan jakeluaseman ympäristössä pohjavedessä on havaittu haitta-aineita. Muodostuman pohjoisosassa sijaitsevalla pesulakiinteistöllä maaperässä ja pohjavedessä on havaittu muun muassa tetrakloorieteeniä. Mahdollisesti perustettava uusi vedenottamo sijaitsee riskialttiilla paikalla laajan maa-ainestenottoalueen pohjalla. Nykyisillä vedenottamoilla pohjavesi on pääosin hyvälaatuista. Alueen läpi kulkevan maantien suolauksen vuoksi Tenetin vedenottamon vedessä on luontaista korkeampi kloridipitoisuus, mutta ympäristönlaatunormi ei ylity. Pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu kokonaisuutena tarkastellen hyväksi.
Toimenpiteet
Vuokattiin suunniteltujen tiehankkeiden rakentamisen yhteydessä tulee asentaa pohjavesisuojaukset arviolta 3,9 km matkalle niille tieosuuksille, jotka sijaitsevat vedenottamoiden arvioiduilla sieppausvyöhykkeillä. Tiesuolan käyttöä tulisi vähentää ja liukkaudentorjunnassa siirtyä kaliumformiaattiin 9,2 km mittaisella tieosuudella. Liikenteen pohjavesivaikutusten seurantaa jatketaan alueelle asennetusta kloridiseurantaputkesta. Entisen pesulan alueella on tehty pilaantuneisuusselvitys ja alustava riskinarvio vuonna 2017. Riskinarviota tarkennetaan vuonna 2020, minkä jälkeen alueella tehdään tarvittaessa maaperän ja pohjaveden kunnostusta. Myös maa-aineksenottajien maa-aines-, ympäristö- ja vesitalouslupien valvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta pohjavesi säilyy toiminnan päätyttyä hyödyntämiskelpoisena. Pohjavesien suojelua tulisi edistää kaavoituksen kautta muun muassa rajoittamalla rakennetun alueen pinta-alaa pohjavesialueella, ja ohjaamalla riskitoimintoja vähemmän herkille alueille.