3.4.1 Hyrynsalmen reitti

Hyrynsalmen reitin vedet laskevat Kiantajärvestä Emäjokea pitkin Ristijärven Iijärveen ja edelleen Kiehimä­jokea pitkin Oulujärveen Kiannan alapuolisia merkittäviä sivuvesiä ovat Vuokin, Luvan ja Pyhännän vesistöt. Hyrynsalmen reitti sisältää Oulujoen vesistön osavaluma-alueet 59.4–59.7 ja vesimuodostumat sijoittuvat pääosin Kainuuseen. Pohjois-Pohjanmaan puolella (Kuusamo, Taivalkoski) on viisi järveä ja yksi joki.

Hyrynsalmen reitillä on luokiteltu 182 järvi- ja 40 virtavesimuodostumaa. Järvistä 175 (98 %) ja virtavesistä 38 (97 %) on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa (taulukko 3.4). Joissakin vesimuodostumissa on tunnistettu merkittäviä ihmistoiminnasta aiheutuvia paineita ja riski ekologisen tilan heikkenemisestä. Niiden tilan säilyttämiseksi tarvitaan toimenpiteiden tehostamista tai uusia toimenpiteitä. Jos riskiä ei ole tunnistettu, tilan säilyminen turvataan nykyisillä toimenpiteillä, koko suunnittelualueella tehtävillä perus- ja muilla perustoimenpiteillä, koko alueelle esitettävillä vesienhoidon täydentävillä toimenpiteillä sekä valtakunnallisilla ja alueellisilla ohjauskeinoilla. Seitsemän voimakkaasti muutetuksi nimetyn vesimuodostuman tila on hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

Hyvä tai erinomainen ekologinen tila ei tarkoita, että vesimuodostuma olisi luonnontilainen, tai että esimerkiksi kunnostustarvetta ei lainkaan olisi.

Taulukko 3.4. Hyrynsalmen reitin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevat vesimuodostumat. R = tunnistettu tilan heikentymisen riski, HyMo = hydrologis-morfologiset muutokset. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. * = voimakkaasti muutettu vesimuodostuma (tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan). L = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormin ylitys laskeuman ja luonnonolojen perusteella, HgYM = ylitys mittausten perusteella, HgAM = alitus mittausten perusteella. Taulukkoon on merkitty erikseen Pohjois-Pohjanmaan vesimuodostumat. Muut vesimuodostumat sijoittuvat Kainuuseen. Samannimisten vesimuodostumien erottamiseksi niille on merkitty lähivaluma-alueen tunnus ja nimi. Taulukossa on tiedot vesienhoidon kannalta keskeisimmistä Natura-alueista ja raakun esiintymisestä (LagiGIS).

Taulukossa 3.5 on tiedot yhdeksästä Hyrynsalmen reitin vesimuodostumasta, joiden ekologinen tila on vuoden 2019 luokittelun perusteella korkeintaan tyydyttävä. Tilan parantaminen edellyttää käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista ja/tai uusia vesienhoidon toimenpiteitä, jotka kohdistetaan tunnistettuihin paineisiin.

Taulukko 3.5. Hyrynsalmen reitin vesimuodostumat, joiden ekologinen tila 2019 on korkeintaan tyydyttävä. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. L = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormin ylitys laskeuman ja luonnonolojen perusteella. Korpijärvelle on merkitty lähivaluma-alueen tunnus ja nimi.

Vesien tilassa tapahtuneet muutokset

Hyrynsalmen reitillä joidenkin järvien ja virtavesien tilaluokka on parantunut tai heikentynyt edellisestä luokittelusta. Muutos tilaluokassa ei välttämättä aina kerro todellisesta muutoksesta, joka olisi tapahtunut vesimuodostuman ekologisessa tilassa. Syynä voi myös olla se, että edellisen kierroksen luokittelu on tehty vähäisen aineiston, karttatarkastelun tai mallinnuksen perusteella ja uusimmassa luokittelussa on ollut käytettävissä uutta tai kattavampaa tietoa tilaluokan määrittelemiseksi. Joissakin tapauksissa muutoksen syy voi olla myös menetelmällinen.

Huomioita kemiallisesta tilasta

Kaikkien vesimuodostumien kemiallinen tila on huono johtuen siitä, että bromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet ylittävät mallinnusten perusteella niille asetetun erittäin tiukan ympäristönlaatunormin. Humustyypin vesi­muodostumissa ylittyy mallinnusten perusteella lisäksi elohopealle asetettu ympäristönlaatunormi ahvenessa. Mittausten perusteella saadut tiedot ympäristönlaatunormien ylityksistä ja alituksista löytyvät taulukoista 3.4 ja 3.5. On kuitenkin huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on puolet pienempi kuin ravinnoksi käytettävän kalan elohopean raja-arvo.

Toimenpiteiden kohdentaminen 

Maa- ja metsätalouden toimenpiteet sekä monet muut ravinne-, kiintoaine- ja happamuuskuormitusta vähentävät toimenpiteet suunnitellaan lähtökohtaisesti laajoille alueille. Osa vesienhoidon toimenpiteistä, kuten esimerkiksi vesien kunnostaminen, säännöstelyn kehittäminen tai kalan kulun edistäminen kohdistetaan yksittäisiin vesimuodostumiin. Taulukkoon 3.6 on koottu tiedot toimenpiteiden kohdentamisen tarpeesta ja yksittäisiin vesimuodostumiin kohdistettavista toimenpiteistä. Taulukossa on lisäksi mallintamalla arvioitu vähentämistarve nykytoiminnoista syntyvälle fosfori- ja typpikuormalle (alle 10 %, 10–30 %, 30–50 % ja yli 50 %). Se kertoo osaltaan ravinnekuormituksen vähentämiseksi suunnattavien toimenpiteiden tarpeesta. Arvio on luotettavin suurimmissa vesimuodostumissa, muissa suuntaa antava. Hyrynsalmen reitillä keskeiset täydentävät toimenpidetarpeet kohdentuvat vesistöalueen latvoilla olevien pienten järvien ja jokien metsätalouden kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseen. Etenkin pienissä järvissä on paikoin tarvetta sisäisen kuormituksen vähentämiselle.

Taulukko 3.6. Ravinnekuormitusta vähentävien sekä muiden ekologista tilaa parantavien toimenpiteiden tarve Hyrynsalmen reitillä: +++ hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (paine erittäin merkittävä), ++ hyödynnetään mahdollisimman kattavasti eri toimenpiteitä (paine yksinäänkin merkittävä), + hyödynnetään kustannustehokkaimpia toimenpiteitä (paine vähäinen ja/tai merkittävä yhdessä muiden paineiden kanssa), - painearvioinnin perusteella ei tarvetta toimenpiteille. Taulukossa ovat mukana myös vesimuodostumat, joiden hyvä tai erinomainen ekologinen tila on riskissä heikentyä ilman uusia toimenpiteitä tai toimenpiteiden tehostamista. Värikoodi vesimuodostuman nimiruudussa ilmentää ekologista tilaa (sininen=erinomainen, vihreä=hyvä, keltainen=tyydyttävä, oranssi=välttävä). Joissakin vesimuodostumissa saattaa ilmetä myöhemmin kunnostustarvetta, vaikka kunnostusta ei ole nykytilanteessa tunnistettu tarpeelliseksi toimenpiteeksi.

Maatalous

Luvussa 3.2.1 on esitetty koko suunnittelualuetta koskevat maatalouden toimenpiteet. Niitä kohdennetaan taulukon 3.6 mukaisesti.

Metsätalous

Luvussa 3.2.1 on esitetty koko suunnittelualuetta koskevat metsätalouden toimenpiteet. Niitä kohdennetaan taulukon 3.6 mukaisesti. Jumalis-, Ruoko-, Korpi- ja Kuivajärvien valuma-alueella on toteutettu ojitusalueiden tarkastuksia ja parannettu tarpeellisin osin metsätalouden vesiensuojelun tasoa. Korpi- sekä Ruokojärven valuma-alueelle on toteutettu laskeutusaltaat.

Happamuuden hallinta

Happamuuden hallinnan toimenpiteet ja niiden tarve suunnittelualueella on kuvattu luvussa 3.2.1. Hyrynsalmen reitin maankäytössä ja sen ohjauksessa otetaan huomioon mustaliuskealueiden aiheuttamat happamuus- ja metallikuormitusriskit.

Asutus

Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa ranta- ja pohjavesialueilla toteutetaan sen mukaisesti kuin vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksessa edellytetään. Käsittelyä tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa. Muilla alueilla muutokset tehdään kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä. Erityisesti Jumalisjärvessä haja-asutus on tunnistettu merkittäväksi paineeksi (taulukko 3.6).

Rehevien järvien kunnostaminen

Jumalisjärveä on hapetettu vuodesta 2014 lähtien. Kunnostustarvetta on useissa muissakin järvissä (taulukko 3.6).

Oulujoen vesistön muodostaman suunnittelualueen toimenpiteet sekä niiden määrä- ja kustannustiedot löytyvät kootusti luvusta 3.5.

Tilatavoitteen saavuttaminen

Maa- ja metsätaloudelle esitetyt täydentävät toimenpiteet tehostavat ravinne- ja kiintoaine­kuormituksen vähen­tämistä laajamittaisesti käyttöön otettuina. Mikäli lannan levitysalaa saadaan laajennettua, peltojen fosforipitoisuudet laskevat ajan mittaan. Fosforipitoisuuden aleneminen pellossa on kuitenkin hidasta, joten huuhtoumatkin pienenevät hitaasti. Osa muistakin maatalouden toimenpiteiden vaikutuksista näkyy viiveellä. Vanhoilta metsänojitusalueilta tulevan kuormituksen hallinta on haasteellista.

Hyrynsalmen reitin vesimuodostumiin kohdistuvien toimenpiteiden riittävyys hyvän tilan saavuttamiseksi on kuvattu taulukossa 3.7. Osalle vesimuodostumista on osoitettu vain yhteistoimenpiteitä, joiden riittävyyttä ei tässä vaiheessa ole voitu arvioida. Aiemmissa toimenpideohjelmissa on listattu vesimuodostumat, joiden tilatavoitteen saavuttamisvuotta lykättiin alkuperäisestä tavoitteesta (2015) vuoteen 2021 tai vuoteen 2027. Osassa vesimuodostumia syyt olivat teknisiä (esimerkiksi lupakäsittelyn hitaus tai tarvittavien menetelmien puuttuminen), osassa syynä olivat luonnonolosuhteet (mm. vesiympäristön hidas toipuminen etenkin, jos kuormitus on voimakasta tai jatkunut pitkään). Tilatavoitteen saavuttamisesta on nyt tehty uusi arvio (taulukko 3.7). Yhdessä vesimuodostumassa tilatavoitteen saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä ei ole realistinen tavoite. Tämän vuoksi ja myös tilan ylläpitämiseksi toimenpiteitä on tärkeää jatkaa pitkäjänteisesti.

Taulukko 3.7. Arvio Hyrynsalmen reitin vesimuodostumien hyvän ekologisen tilan saavuttamisajankohdasta. Taulukossa ovat mukana vesimuodostumat, joissa tavoitteen saavuttamisen ajankohtaa on aiemmin lykätty tai sitä on nyt tarvetta arvioida ensimmäisen kerran. L = elohopean ympäristönlaatunormin ylitys laskeuman ja luonnonolojen perusteella arvioituna. Perustelussa oletetaan, että kaikki esitetyt toimenpiteet saadaan toteutetuksi hoitokauden aikana, ellei toisin ole merkitty.

Hyvän kemiallisen tilan tavoite on asetettu vuoteen 2027. Erityisten alueiden tavoitteet eivät aiheuta tarvetta poiketa vesienhoidon tavoitteista. Jo tavoitetilassa olevien vesimuodostumien tilan säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota koko vesistöalueella. Myös pienvesien tilan säilyminen tulee turvata.