-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
Pohjavesialue sijaitsee Vihannin keskustan tuntumassa. Muodostuma kuuluu osana Vihannin harjujaksoon. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 22,09 km2, josta muodostumisaluetta 4,87 km2. Harjun koillisreunalla kulkeva ydinosa on karkeaa ja johtaa hyvin vettä. Ydinosan lounaispuolella soiden turvekerrosten alla tavataan varsin laajoilla alueilla hienoa hiekkaa ja paikoitellen silttiä. Näin on etenkin Honkirämeen, Kirkkorämeen ja Kaijanrämeen alueilla. Harjun pituussuunnassa hydraulinen yhteys on hyvä. Alueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 3 500 m3/vrk. Pohjavesien luonnollinen päävirtaussuunta on luoteeseen lukuun ottamatta alueen kaakkoisosaa, missä vedet todennäköisesti virtaavat kaakkoon ja purkautuvat osittain reuna-alueiden soille.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Harjun ydinosassa vesi on laadultaan pääosin hyvää, joskin hiukan hapanta ja hyvin pehmeää. Pohjavesialueella sijaitsee seitsemän vedenottamoa, joista käytössä on kolme. Vettä otetaan noin 1 000 m3/vrk, mutta ottoluvat mahdollistavat yli kolminkertaisen ottomäärän. Puutavaran kyllästystoiminta Vihanninkankaalla lopetettiin vuonna 1969. Suolakyllästeiden tehoaineina on käytetty arseenia, kromia ja kuparia. Kyllästämön aluetta on kunnostettu massanvaihdolla sekä pumppaamalla pohjavettä. Pohjavesi on saatu puhdistettua kromista ja kuparista, mutta arseenia esiintyy edelleen paikallisesti. Pohjaveden kunnostaminen pumppaamalla jatkuu edelleen. Pohjavedessä on myös merkkejä tiesuolauksesta johtuvasta kloridipitoisuuden kasvusta. Tiesuojaus on toteutettu Vihanninkankaalla kantatie 86:llä vuonna 2012 noin kahden kilometrin matkalla. Suojauksen leveys on noin kymmenen metriä ajoradan reunasta tien molemmin puolin. Kantatie 88:n suojaus on toteutettu vain osalla, joka risteää kantatien 86 kanssa. Pohjaveden tilaa vaarantavat lisäksi asutus, teollisuus- ja yritystoiminta sekä maa-ainesten ottaminen. Alueella sijaitsee muun muassa huoltoasema, elintarviketeollisuutta ja hautausmaa. Pohjavesialue on kokonaisuudessaan hyvässä määrällisessä ja laadullisessa tilassa.
Toimenpiteet
Pohjavesialueelle vuonna 1999 laadittu suojelusuunnitelma on päivitetty vuona 2018. Vihanninkankaan etelä- ja lounaisosan rakennetta tulee selvittää tarkemmin esimerkiksi maatutkaluotauksen ja mallinnuksen avulla. Alueelle on lisäksi esitetty ojitusten haittojen ehkäisemistä, suolauksen vähentämistä ja vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtymistä sekä pilaantuneisuusselvityksen tekemistä entiselle kaatopaikalle ja ampumaradalle sekä kahdelle huoltoasemalle. Koska Vihanninkangas on riskipohjavesialue, jolla sijaitsee laajaa teollisuustoimintaa, tulee ympäristölupamääräyksissä huomioida riittävästi pohjavesien suojelu. Tarvittaessa lupaehtoja tulee päivittää. Pohjaveden kloridiseurantaa tulee jatkaa. Pohjavesien suojelua tulee edistää kaavoituksen kautta muun muassa rajoittamalla rakennetun alueen pinta-alaa pohjavesialueella ja ohjaamalla riskitoimintoja vähemmän herkille alueille. Lisäksi tulee edistää öljysäiliöiden tarkistusten ja hallitun käytöstä poistoa. Niin vedenottajien kuin muidenkin alueen toimijoiden tulee jatkaa pohjavesiseurantaa.