7.4.17 Salonselkä, Oulu

Salonselän pohjavesialue sijaitsee välittömästi Oulunsalon taajaman länsipuolella rajautuen eteläreunaltaan Liminganlahteen. Alueen kokonaispinta-ala on 29,57 km², josta muodostumisaluetta 19,19 km². Alue on osa Hailuodon ja Rokuan kautta kulkevaa harjujaksoa. Pohjavesialueella harjun aines on hiekkavaltainen, soraa tavataan epäyhtenäisinä välikerroksina muodostuman keskiosissa. Lievealueet sisältävät etupäässä hiekkaa. Hienoa hiekkaa esiintyy laajasti varsinaisen harjualueen ulkopuolella rantavoimien levittäminä kenttinä ja valleina. Alueen itäosassa hiekat ovat osittain hienojen, heikosti vettä läpäisevien sedimenttien peittämiä. Harjun pituussuuntainen vedenläpäisevyys on ilmeisesti kohtalainen. Useiden pienehköjen suopainanteiden esiintyminen viittaa orsivesiin ja näin ollen ainakin paikoitellen heikkoon vedenläpäisevyyteen. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan noin 12 000 m³/vrk. Pohjavesialue on luonteeltaan antikliininen eli ympäristöönsä vettä purkava. Pohjavettä purkautuu yleisesti harjun reunaosien soille. Päävirtaussuunta on länsi. Veden paikoin korkeihin väriarvoihin vaikuttaa savikiven esiintyminen harjuaineksessa.

Vedenotto ja riskitoiminnot

Laadultaan pohjavesi on neutraalia tai lievästi emäksistä. Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat yleisiä. Pohjaveden heikko laatu ja maa-aineksen hienorakeisuus vaikeuttavat muodostuvien pohjavesien tehokasta hyväksikäyttöä. Pohjavesialue on vedenhankintakäytössä ja sillä sijaitsee yhteensä neljä vedenottamoa. Muodostumisalueella sijaitseva Oulun lentoasema muodostaa huomattavimman riskin pohjavedelle. Muita riskitekijöitä ovat maa-ainesten otto, maa- ja metsätalous, asutus sekä pilaantuneet maa-alueet. Lentokentällä käytettiin kiitoradan jäänestoon vuoteen 1994 asti pääosin ureaa. Tämä on kasvattanut typpiyhdisteiden määrää pohjavedessä. Vaikka jäänestoaineiden vaikutuksia on ehkäisty sade- ja valumavesien viemäröinnillä sekä ympäristölle vähemmän haitallisten kemikaalien käyttöön siirtymisellä, on ammoniumtyppi­pitoisuuksien ympäristönlaatunormit ylittäviä pitoisuuksia edelleen havaittavissa lentokentän alueella. Pohjavesialueen arvioidaan olevan hyvässä tilassa.

Toimenpiteet

Salonselän pohjavesialueen suojelusuunnitelma on laadittu vuonna 2002. Sen päivittäminen on esitetty vesienhoitokauden 2022–2027 toimen­piteeksi. Lisäksi on esitetty lentoliikennealueiden pohjavesiriskien hallintaa. Toimenpide sisältää vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtymisen sekä käytetyn liukkauden­torjunta-aineen käytön rajoittamisen vain tarpeelliseen määrään. Lentokentällä on kattava pohjaveden seuranta, jota on ajoittain päivitetty ja jota tullaan jatkamaan tulevaisuudessakin. Lentokentän alueella on lisäksi muita toimijoita, joilla on käytössä polttoainesäiliöitä. Näiden lupatilanne tulee selvittää ja tarvittaessa määrätä hakemaan ympäristölupaa.