-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
2.2.4 Kunnostukset
Rehevien järvien kunnostus
Kunnostustoimenpiteillä voidaan edistää ekologisen tilan paranemista järvissä, joissa ulkoisen kuormituksen merkitys on pienentynyt tai joissa aloitetaan tai on aloitettu ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Kunnostustoimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti kunnostussuunnittelun yhteydessä tehtävien selvitysten perusteella. Toimia ovat muun muassa vedenpintojen nosto, biomanipulaatio, ruoppaukset, veden tai sedimentin kemiallinen käsittely, niitot, hapetus sekä ilmastus ja kunnostuksiin valuma-alueella yhdistettävät vesiensuojelurakenteet, kuten kosteikot, laskeutusaltaat, putkipadot, ennallistamiset ja jätevesijärjestelmien päivitys. Suunnittelualueella on sekä pieniä että paikoin rehevöityneitä suuria järviä, joiden ekologinen tila on heikentynyt tai riskissä heikentyä. Joillakin niistä tehdään hoitokalastusta, liettyneiden alueiden ruoppauksia, vesikasvien niittoa tai muuta järven tilaa ylläpitävää toimintaa valuma-alueella tehtävien toimien ohella. Kunnostuksia toteutetaan esimerkiksi Vuohtajärvellä, Komujärvellä, Pyhäjärven Junttiselällä sekä Haapaveden järvillä.
Virtavesien elinympäristökunnostus
Virtavesien morfologinen tila on heikentynyt tulvasuojelua, voimataloutta ja kuivatusta ja uittoa edistävien vesistöjärjestelyiden seurauksena. Lähes kaikkia suunnittelualueen jokia on perattu. Niitä on lisäksi suoristettu, pengerretty ja ohjattu keinotekoisiin kanaviin. Vesirakentamisen haittoja vähentäviä elinympäristökunnostuksia on tehty melko kattavasti suurimmissa joissa. Pienten virtavesien kunnostustarpeisiin ja tilaan liittyviä selvityksiä ja kunnostuksia on tehty vain vähän. Kalajoen vesistön happamien sulfaattimaiden alueen sivuojien ja -purojen lajistoa on kartoitettu happamuusselvitysten yhteydessä. Eräissä yksittäisissä puroissa tiedetään säilyneen myös vaativampia ja alueelle erittäin harvinaisia lajeja, kuten purotaimenta, harjusta ja puronahkiaista. Selvitystarve purojen tilasta ja lajistosta on suuri etenkin Suomenselän ja Maanselän vedenjakaja-alueilla. Suunnittelualueella on kuivatuksen edistämiseksi kanavoituja puroja ja pieniä jokia tai niiden osia, joiden kunnostukseen voidaan käyttää monipuolisesti luonnonmukaisen kuivatuksen menetelmiä. Menetelmät tulee valita siten, ettei aiheuteta merkittävää haittaa kuivatukselle tai maankäytölle yleensä.
Norot, lammet ja lähteet
Tehokkaan maankäytön takia noroja, lähteitä ja lampia ei suunnittelualueella juurikaan ole lukuun ottamatta Kalajoen Suomenselälle ulottuvia kauimpia alueita. Metsä- ja maataloustoimien seurauksena hävinneitä noroja ja lähteitä ei voida juuri palauttaa, mutta joidenkin lähteiden tilaa voitaneen parantaa esimerkiksi suoalueiden tai kosteikkojen ennallistamisen yhteydessä. Norojen, lähteiden ja lampien tilaa tai niiden säilymistä edistetään maankäyttöön liittyvien toimenpiteiden ja ohjauksen avulla sekä vesistöjen kunnostushankkeiden yhteydessä, kun suunnitellaan valuma-alueen toimenpiteitä.