5.2.4 Kunnostukset
Rehevien järvien kunnostaminen
Suoria järveen kohdistuvia kunnostuksia voidaan osoittaa niille järville, joissa sisäinen kuormitus on tunnistettu merkittäväksi yksin tai yhdessä ulkoisen kuormituksen kanssa. Toimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti kunnostussuunnitellun yhteydessä tehtävien selvitysten perusteella. Toimia ovat mm. vedenpintojen nosto, biomanipulaatio, hapetus tai ilmastus, veden tai sedimentin kemiallinen käsittely, kasvillisuuden poisto sekä kunnostuksiin valuma-alueella yhdistettävät muiden sektoreiden vesiensuojelurakenteet (esimerkiksi kosteikot, laskeutusaltaat, putkipadot, ennallistamiset, jätevesijärjestelmien päivitys).
Alueella on joitakin sisäisestä kuormituksesta ja myös vesirutosta kärsiviä reheviä järviä. Osassa näistä aiempi ulkoinen kuormitus vaikuttaa edelleen, ja sisäisen kuormituksen purkamista on tarpeen toteuttaa suorilla vesistöön kohdistuvilla kunnostuksilla. Vesiruton hillitsemiseen ja etenkin hävittämiseen liittyviä menetelmiä vasta kehitetään, ja keskeistä onkin leviämisen rajoittaminen osittaisen poiston ohella.
Virtavesien elinympäristökunnostus
Uittoa tai muuta tarkoitusta varten perattujen jokien elinympäristökunnostuksia on osa-alueella tarpeen toteuttaa pääasiassa alueellisten tavoitteiden (vaelluskalakannat tai jokihelmisimpukka) vuoksi, mutta myös riittävän hyvän ekologisen tilan turvaamiseksi. Vaelluskalakantojen elvyttämiseksi toteutettavat kunnostustoimet voivat vaikuttaa muihin kunnostuskohteeseen yhteydessä oleviin vesimuodostumiin ja niiden tilaan. Kunnostuksia toteutetaan sekä vanhoja uittokunnostuksia täydentäen että peratuilla, mutta edelleen kunnostamattomilla virtavesikohteilla. Pienissä virtavesissä on edelleen selvitys- ja kunnostustarvetta. Virtavesille on suunniteltu sekä vesimuodostumakohtaisia toimenpiteitä, että päävesistöalueittain toteutettavia aluetoimenpiteitä.
Inventointien perusteella luonnontilaisia puroja on vähän, mutta niissä esiintyy arvokasta virtavesieliöstöä, kuten uhanalaista jokihelmisimpukkaa. Vain pieni osa puroista on nimetty vesimuodostumiksi, minkä vuoksi kunnostukset on esitetty alueellisena toimenpidetavoitteena. Kunnostustoimenpiteinä puroilla käytetään pääosin samoja menetelmiä kuin jokien kunnostuksissa, mutta lisäksi käytetään hiekoittumista ja liettymistä estäviä ja vähentäviä rakenteita sekä jokia runsaammin kunnostuksen jälkeisen ravintoverkon kehitystä edistävää puumateriaalia. Purojen kunnostuksissa korostuvat erityisesti kuormittavan toiminnan kuten metsä- ja maatalouden vesiensuojelutoimet. Etenkin puroissa ja noroissa tierummut ja paikoin siltarakenteet rajoittavat vesieliöiden vapaata liikkumista. Niiden aiheuttaman esteellisyyden vähentäminen on osa purojen elinympäristökunnostusta. Vesieliöiden vapaa liikkuminen tienalitusrakenteiden läpi tulee varmistaa aina, kun rakenteita tehdään tai kunnostetaan.
Norot, lammet ja lähteet
Purokunnostusten yhteydessä on ajoittain mahdollista ennallistaa purojen varsilla tai latvoilla sijaitsevia pieniä lampia esimerkiksi veden noston avulla. Niiden kunnostamiseksi ei kuitenkaan tässä yhteydessä voida esittää toimenpidemääriä. Maankäytön kuten metsä- ja maataloussektoreiden toimien seurauksena hävinneitä noroja tai lähteitä ei voida juuri palauttaa. Joidenkin lähteiden tilaa voitaneen parantaa tai uusia noroja synnyttää esimerkiksi suoalueiden tai kosteikkojen ennallistamisen yhteydessä. Norojen, lähteiden ja lampien tilaa tai paremminkin niiden säilymistä edistetään kuitenkin maankäyttöön liittyvien sektoreiden toimenpiteiden ja niiden ohjauksen avulla ja joskus myös vesistöjen muiden kunnostustoimien yhteydessä valuma-aluetoimia suunniteltaessa.
