3.4.3 Oulujärvi ja sen lähivedet

Tarkastelualueeseen kuuluu Oulujärvi sekä sen valuma-alueella olevat vesimuodostumat Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien vesiä lukuun ottamatta (osavaluma-alue 59.3). Valtaosa vesimuodostumista on Kainuun puolella. Pohjois-Pohjanmaalle (Vaala) sijoittuu seitsemän järveä ja yksi joki.

Alueella on luokiteltu 34 järvi- ja 11 virtavesimuodostumaa. Järvistä 27 (79 %) ja virtavesistä 8 (73 %) on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa (taulukko 3.4). Oulujärvi on vesimuodostumista suurin ja sen tila on hyvä. Osassa vesimuodostumista on tunnistettu merkittäviä ihmistoiminnoista aiheutuvia paineita ja riski tilan heikkenemisestä. Sen säilyttämiseksi tarvitaan käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista tai uusia toimenpiteitä. Muissa hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevissa vesimuodostumissa tilan heikentymisen riskiä ei todettu, joten nykytilan säilyminen turvataan pääsääntöisesti nykyisillä toimenpiteillä, koko suunnittelualueella tehtävillä perus- ja muilla perustoimenpiteillä, koko alueelle esitettävillä vesienhoidon täydentävillä toimenpiteillä sekä valtakunnallisilla ja alueellisilla ohjauskeinoilla. Voimakkaasti muutettuja vesimuodostumia ei ole.

Hyvä tai erinomainen ekologinen tila ei tarkoita, että vesimuodostuma olisi luonnontilainen tai että esimerkiksi kunnostustarvetta ei lainkaan olisi.

Taulukko 3.12. Oulujärven ja sen lähivesien hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevat vesimuodostumat. R = Tunnistettu tilan heikentymisen riski, HyMo = hydrologis-morfologiset muutokset. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. L = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormin ylitys laskeuman ja luonnonolojen perusteella, HgYM = ylitys mittausten perusteella. Taulukkoon on merkitty erikseen Pohjois-Pohjanmaan vesimuodostumat. Muut vesimuodostumat sijoittuvat Kainuuseen.

Taulukossa 3.13 on tiedot yhdeksästä osa-alueen vesimuodostumasta, joiden ekologinen tila oli vuoden 2019 luokittelussa korkeintaan tyydyttävä. Näiden vesimuodostumien tilan parantaminen edellyttää käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista ja/tai uusia vesienhoidon toimenpiteitä, jotka kohdistetaan tunnistettuihin paineisiin. Myös kunnostustarvetta saattaa olla, vaikka taulukkoon sitä ei ole erikseen kirjattu.

Taulukko 3.13. Oulujärven lähialueen vesimuodostumat, joiden ekologinen tila 2019 on korkeintaan tyydyttävä. HyMo = hydrologis-morfologiset muutokset. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. L = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormin ylitys laskeuman ja luonnonolojen perusteella. Taulukkoon on merkitty erikseen Pohjois-Pohjanmaan vesimuodostumat. Muut vesimuodostumat sijoittuvat Kainuuseen.

Vesien tilassa tapahtuneet muutokset

Tarkastelualueella joidenkin vesimuodostumien tilaluokka on noussut, joidenkin laskenut edelliseen luokitteluun verrattuna. Muutos ei välttämättä aina kerro todellisesta muutoksesta, joka olisi tapahtunut vesimuodostuman ekologisessa tilassa. Syynä voi joissakin tapauksissa olla myös se, että edellisen kierroksen luokittelu on tehty vähäisen aineiston, karttatarkastelun tai mallinnuksen perusteella ja uusimmassa luokittelussa on ollut käytettävissä uutta tai kattavampaa tietoa tilaluokan määrittelemiseksi (esimerkiksi Kaihlanen, Mutoudenlampi).

Huomioita kemiallisesta tilasta

Vesimuodostumien kemiallinen tila on huono. Syynä on se, että bromattujen difenyylieetteiden pitoisuudet ylittävät mallinnusten perusteella niille asetetun erittäin tiukan ympäristönlaatunormin. Lisäksi humustyypin vesimuodostumissa ylittyy mallinnusten perusteella elohopean ympäristönlaatunormi ahvenessa. Oulujärvessä ja Kivesjärvessä ylitys on todettu mittausten perusteella. On kuitenkin huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on puolet pienempi kuin ravinnoksi käytettävän kalan elohopean raja-arvo.

Toimenpiteiden kohdentaminen 

Maa- ja metsätalouden toimenpiteet sekä monet muut ravinne-, kiintoaine- ja happamuuskuormitusta vähentävät toimenpiteet suunnitellaan lähtökohtaisesti laajoille alueille. Osa vesienhoidon toimenpiteistä, kuten esimerkiksi vesien kunnostaminen, säännöstelyn kehittäminen tai kalan kulun edistäminen kohdistetaan yksittäisiin vesimuodostumiin.

Taulukkoon 3.14 on koottu tiedot toimenpiteiden kohdentamisen tarpeesta ja yksittäisiin vesi­muodostumiin kohdistettavista toimenpiteistä. Taulukossa on lisäksi mallintamalla arvioitu vähentämistarve nykytoiminnoista syntyvälle fosfori- ja typpikuormalle (alle 10 %, 10–30 %, 30–50 % ja yli 50 %). Se kertoo osaltaan ravinnekuormituksen vähentämiseksi suunnattavien toimenpiteiden tarpeesta. Arvio on luotettavin suurimmissa vesimuodostumissa, muissa suuntaa antava. Hajakuormitus aiheuttaa suurimmat ravinnepäästöt, joten sen vähentämiseen tulisi suunnata toimenpiteitä. Nimisjärven rehevyys puolestaan aiheutuu ravinnerikkaiden Rokuanharjun pohjavesien purkautumisesta ja on täten suurelta osin luontaista. Keskeisintä on vähentää pienten järvien ja Oulujärven eteläpuolella olevien jokien maa- ja metsätalouden kiintoaine- sekä ravinnekuormitusta. Lisäksi pienissä järvissä on paikoin tarvetta sisäisen kuormituksen vähentämiselle.

Taulukko 3.14. Ravinnekuormitusta vähentävien sekä muiden ekologista tilaa parantavien toimenpiteiden tarve Oulujärven lähialueella: +++ hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (paine erittäin merkittävä), ++ hyödynnetään mahdollisimman kattavasti eri toimenpiteitä (paine yksinäänkin merkittävä), + hyödynnetään kustannustehokkaimpia toimenpiteitä (paine vähäinen ja/tai merkittävä yhdessä muiden paineiden kanssa), - painearvioinnin perusteella ei tarvetta toimenpiteille. Taulukossa ovat mukana myös vesimuodostumat, joiden hyvä tai erinomainen ekologinen tila on riskissä heikentyä ilman uusia toimenpiteitä tai toimenpiteiden tehostamista. Värikoodi vesimuodostuman nimiruudussa ilmentää ekologista tilaa (sininen=erinomainen, vihreä=hyvä, keltainen=tyydyttävä, oranssi=välttävä). Joissakin vesimuodostumissa saattaa ilmetä myöhemmin kunnostustarvetta, vaikka kunnostusta ei ole nykytilanteessa tunnistettu tarpeelliseksi toimenpiteeksi.

Maatalous

Luvussa 3.2.1 on esitetty koko suunnittelualuetta koskevat maatalouden toimenpiteet. Niitä kohdennetaan vesimuodostumakohtaisesti taulukon 3.14 mukaisesti. Neuvonnalla voidaan kohdentaa toimenpiteitä tila- ja lohkokohtaisesti vesiensuojelullisesti tarkoituksenmukaisesti. Vuolijoen valuma-alue on ollut osana Oulujärven eteläpuolella tehtyä kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelua. Suunnitelmassa esitettyjen kohteiden toteutusta edistetään maatalouden vesiensuojelun tehostamiseksi.

Metsätalous

Luvussa 3.2.1 on esitetty koko suunnittelualuetta koskevat metsätalouden toimenpiteet. Toimenpiteiden suunnittelussa ja vesiensuojelussa huomioidaan taulukossa 3.14. esitetyt vesimuodostumat, joissa on tarve tehostaa metsätalouden vesiensuojelua. Vuolijoen valuma-alueelle on tehty kunnostussuunnitelma, jossa kartoitettiin mahdolliset metsätalouden vesiensuojelun ongelma-alueet. Suunnitelmassa esitettäviä vesien­suojelun tehostamistoimia pyritään edistämään esimerkiksi Kemera-rahoituksen turvin. Vuonna 2010 valmistuneessa Sokajärven kunnostussuunnitelmassa esitettiin valuma-alueella tehtävien metsä- ja suo-ojitusten yhteydessä rakennettavaksi kiintoainesta pidättäviä ja veden virtausta hidastavia kaivukatkoja ja laskeutusaltaita muokatulta alueelta tulevan kuormituksen vähentämiseksi. Nuottipuro sijaitsee kokonaisuudessaan Sokajärven valuma-alueella.

Asutus

Viemäriverkostoja laajennetaan siellä, missä se on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskunta­kehityksen vuoksi. Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa ranta- ja pohjavesialueilla toteutetaan sen mukaisesti kuin vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksessa edellytetään. Käsittelyä tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa. Muilla alueilla muutokset tehdään kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä. Joissakin vesimuodostumissa haja- ja/tai loma-asutus on tunnistettu merkittäväksi paineeksi (taulukko 3.14).

Turvetuotanto

Alueellisesti suunnitellut perustoimenpiteet koskevat kaikkea turvetuotantoa. Mahdollisilla uusilla tuotanto­alueilla tulee olla ympärivuotinen pintavalutuskenttä tai vastaavan tehoinen vesiensuojelu­menetelmä. Turvetuotanto arvioitiin merkittäväksi paineeksi kolmessa vesimuodostumassa. Turvetuotanto on vähenemässä voimakkaasti, kun puolet toiminnassa olevista turvetuotantoalueista on lopettamassa toimintansa ennen seuraavan hoitokauden 2022–2027 alkua. Turvetuotanto vaikuttaa yhdessä metsätalouden kanssa sekä orgaanisen aineen että ravinteiden kuormitukseen.

Rehevien järvien kunnostaminen

Heikentyneessä kunnossa olevien järvien tilaan vaikuttaa alueella pääosin ulkoinen kuormitus, ja tilan parantaminen keskittyy valuma-alueille. Järviin kohdistuvia suoria kunnostuksia toteutetaan kuitenkin Vaalan Nimisjärvellä aiempien kunnostusten ylläpitona sekä aluetoimenpiteenä mahdollisesti yksittäisillä myöhemmin tarkentuvilla kohteilla. Paineena on sisäinen kuormitus tai muu rehevöitymien, tai sekä sisäinen että ulkoinen muihin sektoreihin liittyvä kuormitus.

Virtavesikunnostukset

Oulujärven lähialueen joet ovat pääosin uittokunnostettuja, mutta paikoin voi olla esimerkiksi lohikalojen lisääntymiseen liittyvää kalataloudellista kunnostustarvetta. Maa- ja metsätalouden kuivatusten sekä aikoinaan peltoalueiden hallanarkuuden vuoksi perattujen purojen ja purojaksojen taimenkantojen ja muun virtavesieliöstön tila on heikentynyt. Purojen kunnostuksia on jo toteutuksessa muun muassa Paltamon Kaunisjoella (HELMI-kohde) ja Housupurolla. Hoitokaudella 2022–2027 esitetään kunnostettavaksi Oulujoen vesistöalueella kaikkiaan 39 ennalta määrittelemätöntä puroa tai pientä virtavettä, joista osa tällä osa-alueella.

Koko Oulujoen vesistön muodostaman suunnittelualueen kaikki toimenpiteet sekä niiden määrä- ja kustannustiedot löytyvät kootusti luvusta 3.5.

Tilatavoitteen saavuttaminen

Maa- ja metsätaloudelle esitetyt täydentävät toimenpiteet tehostavat selkeästi ravinne- ja kiintoaine­kuormituksen vähentämistä laajamittaisesti käyttöön otettuina ja tarkoituksenmukaisesti kohdennettuina. Monien maatalouden toimenpiteiden vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä. Vanhoilta metsäojitusalueilta tulevan kuormituksen hallinta on haasteellista ja kuormitus tulee jatkumaan vielä pitkään. Oulujärven itäpuolella mustaliuskealueiden happamuusriskit voivat kasvaa ilman riittävää maankäytön ohjausta. Muun muassa Mainuanjoen happamuuden syntymistä on syytä selvittää riittävien toimien kohdentamiseksi.

Aiemmissa toimenpideohjelmissa on listattu vesimuodostumat, joiden tilatavoitteen saavuttamisvuotta lykättiin alkuperäisestä tavoitteesta (2015) vuoteen 2021 tai vuoteen 2027. Osassa vesimuodostumia syyt olivat teknisiä (esimerkiksi lupakäsittelyn hitaus tai tarvittavien menetelmien puuttuminen), osassa syynä olivat luonnonolosuhteet (mm. vesien hidas toipuminen etenkin, jos kuormitus on voimakasta tai jatkunut pitkään). Tilatavoitteen saavuttamisesta on nyt tehty uusi arvio (taulukko 3.15). Useissa vesimuodostumissa tilatavoitteen saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä ei ole realistinen tavoite. Tämän vuoksi ja myös tilan ylläpitämiseksi toimenpiteitä on tärkeää jatkaa pitkäjänteisesti.

Taulukko 3.15. Arvio hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta Oulujärven lähialueen vesimuodostumissa. Taulukossa ovat mukana vesimuodostumat, joissa tavoitteen saavuttamisen ajankohtaa on aiemmin lykätty tai sitä on nyt tarvetta arvioida ensimmäisen kerran. L = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormin ylitys laskeuman ja luonnonolojen perusteella. Perustelussa oletetaan, että kaikki esitetyt toimenpiteet saadaan toteutetuksi hoitokauden aikana, ellei toisin ole merkitty. Perustelussa oletetaan, että kaikki esitetyt toimenpiteet saadaan toteutetuksi hoitokauden aikana, ellei toisin ole merkitty.

Hyvän kemiallisen tilan tavoite on asetettu vuoteen 2027. Erityisten alueiden tavoitteet eivät aiheuta tarvetta poiketa vesienhoidon tavoitteista. Jo tavoitetilassa olevien vesimuodostumien tilan säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota koko vesistöalueella. Pienvesien tilan säilyminen tulee turvata.