-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
Hyrynsalmen keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva pohjavesialue on osa pitkittäisharjujaksoa. Maa-aines on pääosin hiekkaista, mutta ydinosassa esiintyy myös sorakerroksia. Varsinkin alueen eteläosassa hienoja hiekkoja on levinnyt laajalle alueelle moreenin päälle. Itä-länsisuuntaisen muodostuman kokonaispinta-ala on 4,21 km2, josta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta 2,49 km2. Laskennallinen arvio pohjaveden muodostumismäärästä on 1 700 m3/vrk. Pohjaveden virtaussuunta on lännestä kohti vesistöjä.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Multimäellä sijaitsee kunnan varavedenottamo, mutta alueelta ei oteta toistaiseksi vettä. Pohjavesialueen määrällinen tila on hyvä. Vaikka pohjavedessä on havaittu ajoittain haitta-aineita, on kemiallinen laatu arvioitu kokonaisuudessaan hyväksi. Alueelle sijoittuu useita riskikohteita, kuten ampumarata, vanha kaatopaikka ja ajoharjoittelurata. Suurimman riskin aiheuttaa vanha kaatopaikka, jonka alueella pohjavedessä on todettu useita haitta-aineita, kuten bentseeniä ja kloorifenoleja. Pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi, koska alueella on havaittu luontaista korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, ja eri toimintojen yhteisvaikutus nostaa riskitasoa. Tila on kuitenkin luokittunut hyväksi.
Toimenpiteet
Pohjavesialueella sijaitsevalle Ruijanmeren vanhalle kaatopaikalle on tehty pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio, jossa on esitetty jälkitarkkailua. Matti-kohteen tilana on ”ei puhdistustarvetta / Maankäyttörajoite”. Hyvän tilan säilyttämiseksi pohjavesialueella on tarvetta vähentää tiesuolan käyttöä, joten kaliumformiaattiin siirtymistä teiden talvikunnossapidossa on esitetty pohjavesialueeseen kohdistuvaksi toimenpiteeksi. Multiharjun ampumaradalle tulisi lisäksi hakea ympäristölupaa. Kohde on 16.12.2019 hyväksytyssä Kainuun vaihemaakuntakaavassa 2030 osoitettu seudullisesti merkittäväksi ampumaradaksi, jolla on kehittämistarpeita. Ympäristölupavelvoitetta kaavamerkintä ei poista.
