7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki

Pohjavesialue sijaitsee rannikon tuntumassa Kalajoen keskustasta lounaaseen. Kourinkangas A:n kokonaispinta-ala on 8,05 km², josta muodostumisaluetta 6,36 km². Muodostuma on rantavoimien voimakkaasti muokkaama luode-kaakkosuuntainen pitkittäisharju, jota peittävät laajalle levinneet hiekka­kerrostumat. Harju on kerrostunut osittain kallioperän heikkousvyöhykkeeseen ja sen aines on pääosin hiekkalajitteita. Harjun ydinosaa on vaikea paikantaa muodostuman voimakkaasta deformoitumisesta ja suurista kerrospaksuuksista johtuen. Muodostuma rajoittuu pohjoisessa, Kalajoen Hiekkasärkkien kohdalla, Perämereen ja muilta osin moreeni- ja suoalueisiin. Muodostuman rakenne on vedensaannin kannalta hyvä. Muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu noin 3 600 m³/vrk. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisluoteeseen ja pohjavedet purkautuvat Perämereen ja Siiponjokeen.

Vedenotto ja riskitoiminnot

Pohjaveden laatu on hyvä lievää happamuutta ja paikoin haitallisen korkeita rauta- ja mangaanipitoisuuksia lukuun ottamatta. Pohjavesialueella sijaitsee kolme vedenottamoa, joista yksi ei ole käytössä. Veden­ottamoiden luvat mahdollistavat 3 400 m³/vrk ottomäärän, mutta pohjavettä hyödynnetään noin 1 000 m³/vrk. Merkittävimmät riskitekijät ovat liikenne ja tienpito, teollisuus ja yritystoiminta sekä asutus. Alueella sijaitsee polttoaineen jakeluasema, betoniasema sekä ilmailukerhon lentokenttä. Pohjavesialueen halki kulkee valtatie 8, ja tiesuolauksen vaikutus näkyy pohjavedessä kohonneina kloridi­pitoisuuksina. Alueelle onkin rakennettu pohjavesisuojaus vuosina 1996–1997. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat ajoittain olleet koholla. Pohjavesialueen tila arvioidaan kuitenkin hyväksi.

Toimenpiteet

Alueelle vuonna 1994 laadittu suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2012. Suojelu­suunnitelman päivittämistä on esitetty vesienhoitokaudelle 2022–2027, sillä Kalajoen Hiekkasärkkien alue sijaitsee osittain Kourinkankaan pohjavesialueella, ja sinne on suunnitteilla uusia toimintoja. Kourinkangas on myös lisävedenhankinnan kannalta potentiaalinen alue. Pohjavesialueen hyvän tilan säilyttämiseksi on esitetty natriumkloridin vähentämistä tai kaliumformiaatin käyttöön siirtymistä noin kahden kilometrin tieosuudella. Lisäksi pohjavesisuojauksen kunto tulee tarkastaa. Valtatie 8:n läheisyydessä sijaitsevasta pohjaveden tarkkailuputkesta jatketaan kloridiseurantaa myös tulevalla kaudella. Koska Kourinkangas on riskipohja­vesialue, jolla on teollisuustoimintaa (betonitehdas ja murskaustoimintaa), tulee ympäristölupa­määräyksissä huomioida riittävästi pohjavesien suojelu ja tarvittaessa lupaehtoja tulee päivittää. Ohjauskeinoista korostetaan maankäytön suunnittelua, jolla pohjaveden laatua uhkaavat toiminnot ohjataan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Lisäksi suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä edistetään pohjavesialueen hydrogeologista lisätutkimusta.