-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,81 km2, josta muodostumisaluetta 2,42 km2. Alue muodostuu leveästä harjulaajentumasta, jonka kivistä soraa sisältävä ydinosa on kapea. Lievealueella vallitsevana aineksena on hiekka. Varsinkin länsiosassa hiekkaa on levinnyt laajalti ympäristöön. Ydinosaan rajoittuvalla alueella soraa esiintyy yleisesti välikerroksina hiekan joukossa. Ydinosan vedenläpäisevyys on ainakin harjun pohjoisosassa hyvä. Pohjavettä muodostuu arviolta 1 500 m3/vrk.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Laadultaan pohjavesi on luoteisosassa hyvää. Keski- ja kaakkoisosissa vedenlaadussa näkyy paikoin heikentymistä, joka johtuu aluetta kuormittaneista toiminnoista. Maaperän laadusta ja maankäytöstä johtuen huomattavaa osaa alueella muodostuvista pohjavesistä ei voitane hyödyntää. Alueella olleista kahdesta vedenottamosta toinen on poistettu käytöstä maankäytön aiheuttamien vedenlaadun ongelmien vuoksi. Leiviskänkankaan vedenottamolla ottolupamäärää on ajoittain ylitetty, ja alueella on lisävedenottopaineita. Pohjavesialueelle on valmistunut suojelusuunnitelma vuonna 2012. Alueen eteläosassa sijaitsee asemakaavoitettu teollisuusalue, jolle sijoittuu muun muassa sahalaitos, talotehdas ja elintarviketehdas. Alueen halki kulkee kantatie 88 noin 2,5 kilometrin matkalta. Pohjaveden kloridipitoisuudet ovat olleet koholla ja alue on liitetty kloridiseurantaan. Pohjavesialueelle sijoittuu muutamia vanhoja maa-ainestenottoalueita, joista osalla on ohuet suojakerrospaksuudet ja osalle on muodostunut lammikko. Alueella on havaittu raja-arvot ylittäviä öljyhiilivetyjen ja kloridin pitoisuuksia. Pohjavesialue on kuitenkin hyvässä kemiallisessa ja määrällisessä tilassa.
Toimenpiteet
Leiviskänkankaan vesienhoidon toimenpiteisiin kuuluu tie- ja rata-liikennealueiden pohjavesiriskien hallinta, jolla tarkoitetaan suolauksen vähentämistä ja vähemmän haitallisiin liukkaudentorjunta-aineisiin siirtymistä. Koska Leiviskänkangas on riskipohjavesialue, jolla sijaitsee laajaa teollisuustoimintaa, tulee ympäristölupamääräyksissä huomioida riittävästi pohjavesien suojelu. Tarvittaessa lupaehtoja tulee päivittää. Leiviskänkankaan vedenottamon ottolupamäärien ylitysten vuoksi toimenpiteeksi on esitetty kestävää vedenhankintaa. Sopeuttamalla tilannekohtaisesti vedenottomäärä akviferistä saatavilla olevaan vesimäärään estetään huonoon määrälliseen tilaan päätyminen tai palautetaan hyvä määrällinen tila. Liikenteen pohjavesivaikutusten seurantaa edistetään ohjauskeinoin.
