-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
Porkankankaan pohjavesialue sijaitsee Kärsämäen keskustan kaakkoispuolella. Alueen kokonaispinta-ala on 1,94 km2, josta pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta 0,65 km2. Porkankankaan pintaosia peittävät monin paikoin heikosti vettä läpäisevät siltti- ja moreenikerrostumat. Harjuaines on pääosin hiekkaa, soraa on vähän. Pohjavettä muodostuu arviolta 450 m3/vrk.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat luontaisesti paikoin korkeat, mikä rajoittaa muodostuman määrällistä hyödyntämistä. Alueella sijaitsee neljä vedenottamoa, joista kaksi on käytössä. Niistä pumpataan vettä yhteensä alle 100 m3/vrk. Alueelle sijoittuu entinen ampumarata ja korjaamo. Valtatie 4 kulkee pohjavesialueella, muodostumisalueen ulkopuolella noin puolen kilometrin matkan. Lisäksi alueella on vanhoja, kunnostamattomia ja osin lammikoituneita maa-ainestenottoalueita, suurehko karjatila pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä peltoalueita vedenottamoiden läheisyydessä. Huolimatta raja-arvot ylittävistä nikkelin ja bentseenin pitoisuuksista alue on hyvässä tilassa.
Toimenpiteet
Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2011. Entisen korjaamon ja ampumaradan pilaantuneisuusselvitys on tehty vuonna 2018. Sen mukaan kuparin, lyijyn, koboltin, elohopean, sinkin ja antimonin pitoisuudet ylittävät alueen pohjavedessä ympäristölaatunormit. PIMA-selvityksen toimenpiteenä on esitetty pohjaveden laadun seuraamista kahdesta vedenottamon kaivosta vuosittain sekä pohjavesiputkista joka toinen vuosi kuuden vuoden ajan. Varsinaista kunnostustarvetta ei tutkimuksen mukaan ole. Mikäli vedenlaatutulokset osoittavat, tulee entinen korjaamo ja ampumarata-alue kunnostaa. Porkankankaan vedenottamon suoja-aluemääräykset on esitetty päivitettäväksi, koska määräykset ovat vanhentuneet nykyiseen lainsäädäntöön nähden. Alueelle tulisi lisäksi päivittää suojelusuunnitelma. Sen tulisi kattaa kaikki Kärsämäen 1. luokan pohjavesialueet.
