-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
6.1 Rannikkovesien tila
Rannikkovesien ekologinen tila on uusimman luokittelun perusteella laajalti tyydyttävä (kuva 6.1). Hyvässä ekologisessa tilassa on ainoastaan Rahjasta Pyhäjoelle ulottuva vesimuodostuma (18 % rannikkovesien pinta-alasta). Tila on kuitenkin arvioitu olevan riskissä heikentyä. Oulun edustan ekologinen tila on välttävä. Siniluodonlahti ja Kuljunlahti ovat voimakkaasti muutettuja merenlahtia. Siniluodonlahden tila on tyydyttävä ja Kuljunlahden välttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.
Kuva 6.1. Rannikkovesimuodostumien ekologinen tila. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien (Kuljunlahti ja Siniluodonlahti) tila on esitetty suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.
Huomioita kemiallisesta tilasta
Kaikkien rannikkovesimuodostumien kemiallinen tila on huono. Tämä johtuu siitä, että bromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet ylittävät mallinnusten perusteella niille asetetun erittäin tiukan ympäristönlaatunormin. Tilanne on sama koko Suomessa. Muista kemialliseen tilaan vaikuttavista aineista on mittaustuloksia Hailuodon ja mantereen välisen Luodonselän (2015) ja Oulun edustan (2015 ja 2016) ahventen elohopeapitoisuudesta. Pitoisuudet alittivat ympäristönlaatunormin. Oulun edustalla elohopeapitoisuus oli kuitenkin silmällä pidettävällä tasolla. Kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on tiukka, vain puolet ravinnoksi käytettävälle kalalle asetetusta elohopean raja-arvosta.
Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamon laimentumattomana lähtevässä vedessä on mitattu nonyyli- ja oktyylifenolien, niiden etoksylaattien sekä kadmiumin ympäristönlaatunormit ylittäviä pitoisuuksia. Tuoreessa ympäristöluvassa on annettu määräys näitä aineita koskeva 300 m sekoittumisvyöhykkeestä. Muiden haitallisten aineiden pitoisuudet olivat pieniä, eivätkä ympäristönlaatunormit ylittyneet.
Laiva-kaivoksen vesistötarkkailussa mitattujen liukoisen nikkelin, kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet alittivat Raahen edustalla ympäristönlaatunormin (2012 ja 2013). Samoin kaivoksen purkuputken lähistöltä pyydettyjen ahventen elohopeapitoisuus alitti ympäristönlaatunormin (2013).
Tributyylitinayhdisteiden (TBT) laatunormi saattaa ylittyä satamissa, veneväylissä sekä massa- ja paperiteollisuuden kuormittamilla alueilla, joihin sitä kulkeutuu pilaantuneista sedimenteistä.
