-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
Alpua-Lumijärvi pohjavesialue sijaitsee Vihannin keskustasta kaakkoon. Alueen kokonaispinta-ala on 17,85 km2, josta muodostumisaluetta 8,85 km2. Pohjavesialue on osa Vihannin harjujaksoa. Harjun varsinainen ydinosa koostuu karkeasta hiekasta ja sorasta ja se kulkee alueen koillisreunalla. Alueen lounaisreunalla tavataan hienoja hiekkoja ja silttejä moreenin päälle levinneinä. Pohjavesiolot ovat pääosiltaan antikliiniset. Pohjaveden päävirtaus tapahtuu Alpuan kylän suuntaan. Vettä purkautuu jonkin verran myös harjun reuna-alueen soille. Harjun pituussuunnassa vedenläpäisevyys on erittäin hyvä ja hydraulinen yhteys laaja.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Alpua-Lumijärvi alueella on kahdeksan vedenottamoa, joista otetaan keskimäärin vettä noin 6 000 m3/vrk. Alue on hyvin tärkeä Raahen Vihannin kylän ja lähikuntien vedenhankinnan kannalta, sillä Vihannin Vesi Oy myy vettä useammalle lähikunnalle. Alueella on melko runsaasti maataloutta. Alueella sijaitsevalla eläinsuojalla on ympäristölupa. Alpuan kylällä on asutuskeskittymä, jossa on melko runsaasti kiinteistökohtaisia lämmitysöljysäiliöitä. Alueen halki kulkee maantie 88, joka on ennen ollut hoitoluokassa II, mutta nostettu hoitoluokkaan Ib, mikä tarkoittaa, että liukkauden torjunta tehdään pääosin käyttämällä vähäisiä suolamääriä.
Toimenpiteet
Hyvän tilan säilyttämiseksi alueelle on esitetty peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteiden tekemistä yhteensä kymmenen hehtaarin suuruisella alueella sekä eläinsuojien ympäristölupien mukaisia suojelutoimenpiteitä. Lisäksi alueella sijaitseva PIMA-kohteen (toimintansa lopettanut kauppa, jossa on ollut polttoainemyyntiä) maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus tulee selvittää. Keskeisenä ohjauskeinona on öljysäiliöiden tarkistusten ja hallitun käytöstä poiston lisääminen pohjavesialueilla kotitalousvähennysten avulla.
