1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely

Säännöstely ja vesivoiman tuottaminen

Säännöstelyssä muutetaan vedenkorkeuksia ja virtaamia. Säännöstely edellyttää aina jonkinlaisen padon rakentamista vesistöön, jotta veden juoksutusta voidaan säädellä. Padon yhteydessä voi myös olla voimalaitos. Säännöstelyn tavoitteena voi olla esimerkiksi tulvasuojelu tai tulvavahinkojen estäminen, vesivoiman käyttö tai sen lisääminen, uiton tai vesiliikenteen edistäminen tai vesihuollon parantaminen. Säännöstely muuttaa ja heikentää vesistöjen ekologista tilaa.

Kaakkois-Suomen merkittävimmät säännöstellyt järvet sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella. Kymijoella ei harjoiteta lyhytaikaissäännöstelyä, mutta Päijänteen säännöstely on pienentänyt luonnollista vesimäärien vaihtelua tulvakausina ja kuivina aikoina. Saimaa on pääosin säännöstelemätön järvi lukuun ottamatta poikkeusjuoksutuksia, joilla rajoitetaan järven laskua tai nousua ääritilanteissa. Vuoksella harjoitetaan voimakasta lyhytaikaissäätöä. Simpelejärveä on laskettu useaan otteeseen, mutta järven säännöstely vastaa hyvin luonnonmukaista vedenkorkeuksien vaihtelurytmiä. Kaakkois-Suomessa on lisäksi paljon pienempiä säännösteltyjä vesistöjä, joiden osalta varsinaiset säännöstelyyn liittyvät patorakenteet vaikuttavat vesistön ekologiseen tilaan.

Säännöstelyjen merkitys on muuttunut vuosien saatossa. 1980-luvulta lähtien säännöstelyssä on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. vesistöjen virkistyskäyttöön, kalatalouteen, vedenlaatuun ja vesistöjen luonnonarvoihin. Säännöstelyt pyritäänkin toteuttamaan siten, että ne palvelevat samalla useita tavoitteita.

Virtavesien rakentaminen

Vesirakentamistoimenpiteet ovat Kaakkois-Suomessa olleet erittäin laajamittaisia eikä koko matkaltaan luonnontilaisia joki- ja purouomia ole enää juurikaan jäljellä. Myös lyhyemmät jokien ja purojen jaksot, jotka ovat luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia, ovat melko harvinaisia.

Tulvasuojelun ja uiton takia tehdyissä perkauksissa uomia on suoristettu, levennetty ja syvennetty, ja lähes kaikkia koskia on louhittu tai niistä on raivattu kiviä. Maa- ja metsätalouden kuivatustarpeiden takia metsä- ja pelto-ojia on kaivettu ja suoristettu. Perattujen uomien monimuotoisuus on vähentynyt ja monien virtavesieliöiden elinalueet ovat pienentyneet tai hävinneet kokonaan. Peratut uomat ovat usein kunnossapitotarpeessa sortumien ja liian tiheän vesikasvillisuuden aiheuttamien ongelmien takia. Myös vesivoiman rakentamiseen liittyen koskia on perattu ja niitä on myös jäänyt veden alle voimalaitosten patoaltaisiin monen metrin syvyyteen.

Uoman sulkevia patoja on rakennettu vesistöjen säännöstelemiseksi sähköntuotannon ja vedenhankinnan takia sekä vesivoiman hankkimiseksi myllyjen ja sahojen tarpeisiin. Ojien, purojen ja jokien ylittämiseksi on rakennettu lukemattomia tierumpuja ja siltoja. Esteet pirstovat mm. taimenkannat toisistaan erillisiksi ja näin syntyneet pienet, eristyneet taimenkannat ovat herkkiä häviämään.

Ruoppaukset

Sekä vesirakentamiseen liittyviä ruoppauksia että kunnostusruoppauksia tehdään Kaakkois-Suomessa paljon. Vesilain mukaan yli 500 m³ ruoppaus edellyttää luvan hakemista. Tästä syystä lähes kaikki rantojen ruoppaukset ovat kooltaan tätä pienempiä, jolloin ruoppauksesta täytyy tehdä ilmoitus. Kaakkois-Suomessa tehdään n. 130 ruoppausilmoitusta vuodessa.