7.9.2 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen - esitetyt toimenpiteet, ohjauskeinot ja kustannukset vuosille 2022-2027

Ohjauskeinot:

• Turvataan hyvälaatuisen pohjaveden riittävä saanti sekä edistetään tehokasta ja kestävää veden käyttöä huomioiden ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset.
• Suojavyöhykkeiden määrittäminen vedenottamoiden riskienhallintakeinona.
• Kuivuusriskien hallintasuunnitelmien edistäminen.
• Tehostetaan haitallisten aineiden ja pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailua ja seurantaa
• Lisätään tietopohjaa pohjavedestä riippuvaisista ekosysteemeistä ja kehitetään niiden tilan indikaattoreita eri alojen yhteistyön avulla.

Perustoimenpiteet

Vedenotosta ja vedenottamoiden suoja-alueista säädetään vesilain (587/2011) 4 luvussa. Vesilain mukaan vesitaloushankkeella on aina oltava lupaviranomaisen lupa, kun vettä otetaan vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin tai siirrettäväksi muualla käytettäväksi. Lisäksi lupa on oltava muuhun pohjaveden ottamiseen, kun otettavan pohjaveden määrä ylittää 250 m³/vrk, ja muuhun toimenpiteeseen, kun sen seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250  m³/vrk. Hanketta, jossa ottomäärän ylittää 100 m³/vrk, mutta jää alle 250 m³/vrk, koskee ilmoitusvelvollisuus. Vedenottoluvan tarpeen harkinta voi tulla kyseeseen pienemmilläkin kuin 250 m³/vrk ottamoilla, jos toiminta voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Myös veden imeyttäminen maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi edellyttää aina vesilain mukaista lupaa.

Ympäristönvaikutusten arviointilain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) sovelletaan vesihuollon osalta pohjavedenotto- ja tekopohja­veden muodostamishankkeissa, jos niiden vuotuinen määrä on vähintään 3 miljoonaa kuutiometriä eli noin 8 220 m³/vrk.

Vedenottoluvassa määritellään vesimäärä, joka vedenottamolta saadaan ottaa vaarantamatta pohjavesimuodostuman määrällistä tilaa ja ilman vaikutuksia ympä­röiviin ekosysteemeihin. Luvat sisältävät määräyksiä muun muassa suurimmasta sallitusta ottomäärästä ja tarkkailusta. Luvat ovat yleensä pysyviä, mutta uusien lupahakemusten yhteydessä lupaehdot voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn. Lu­vanvaraisten ottamoiden vedenottomäärää ja vaikutusta ympäristöön tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Joskus tarkkailuun liittyy myös pohjaveden laadun valvonta pohjavesialueella. Pohjavedenottamolla tulisi aina tarkkailla käytetyn raa­kaveden määrän lisäksi myös raakaveden laatua vesihuoltolain perusteella. Tarkkailutulokset tulisi pyrkiä siirtämään ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään, jonka avulla tarkkailun valvonta tehostuu. Kaakkois-Suomessa suuri osa vedenottolupaan liittyvistä tarkkailuohjelmista on melko vanhoja, joten niiden osalta on päivitystarvetta.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo talousvettä toimittavan laitoksen toimittamaa vettä sosiaali- ja terveys­ministeriön (STM) asetuksen (1352/2015) mukaisesti. Valvontatutkimukset koskevat kaikkia sellaisia talousvettä toimittavia laitoksia, jotka toimittavat vettä vähintään 10 m³/vrk tai vähintään 50 henkilön tarpeeseen. Kunnan terveydensuojeluviranomainen vahvistaa vesilaitoksen esittämän valvontatutkimusohjelman. Pienempien yksiköiden ja yksittäisten talousvesikaivojen valvonta tapahtuu STM:n asetuksen (401/2001) mukaisesti. Tarvittaessa valvontavi­ranomainen huomauttaa puutteista tai laiminlyönneistä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus (ja sitä edeltäneet virastot) on selvittänyt yhteistyössä kuntien, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien kanssa pohjavesialueiden vedenhan­kintamahdollisuuksia 1970-luvulta lähtien työmäärärahoilla ja vuodesta 1996 asti maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä varoilla. Selvitysten tavoitteena on ollut hankkia tietoa pohjavesialueiden maaperä- ja pohjavesiolosuhteista sekä veden­hankintakelpoisuudesta etupäässä kairausten, antoisuuspumppausten, luotausten ja koepumppausten avulla. Viime vuosina pohjavesialueiden rakennetta, ominaispiirteitä ja pohjavesiolosuhteita on selvitetty myös geologisin rakenneselvityksin yhteistyössä Geologisen tutkimuskeskuksen, ELY-keskusten ja vesilaitosten/kuntien kanssa.

Vesilaki mahdollistaa lupaviranomaisen vahvistamien ottamokohtaisten suoja-alueiden perustamisen. Suoja-aluemääräykset koskevat veden laatua suojaa­vien toimenpiteiden suorittamista tai suoja-alueen käytön rajoituksia, jotka liittyvät yleensä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, maa-ainesten ottoon, liikennealuei­den rakentamiseen ja teiden kunnossapitoon sekä jätevesien johtamiseen. Kaakkois-Suomessa voimassa olevia vedenottamoiden suoja-aluepäätöksiä on yhteensä 6 vedenottamolla (Taulukko 53,  Kuva 84). Olemassa olevien vedenottamoiden suoja-aluepäätöksissä annetut määräykset tulisi tarpeen vaatiessa saattaa ajan tasalle. Vedenottamoiden ympäristön vesiensuojelullisesta ti­lasta huolehditaan muun muassa ottamoalueiden aitaamisella ja kaivojen ympäristön kunnostuksilla. Vedenhankinnan tuotantoketjun turvallisuutta pyritään lisäämään.

Tiedot pohjavesialueista eivät ole nykyisin riittäviä. Pohjavesialueiden geologiset ja/tai hyd­rogeologiset olosuhteet vaatisivat lisäselvityksiä, kuten pohjavesitutkimuksia, harjun rakenneselvityksiä tai pohjavesialueiden mallinnusta.

Taulukko 53. Vedenottamoiden vesilain mukaiset suoja-alueet Kaakkois-Suomessa.

Riskien hallinta ja erityistilanteiden varautumissuunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen pohjavesialueella

Toimenpiteellä parannetaan ja kehitetään laitosten ja osuuskuntien toimintavarmuutta ja häiriötilanteisiin varautumisen kattavuutta. Varautumisesta olisi tehtävä jatkuva prosessi, jolla voidaan turvata toiminnan jatkuvuus.

Suunnitelmilla häiriötilanteisiin varautumisesta (VHL 15 a §), riskienhallintasuunnitelmilla ja riskikartoituksilla voidaan varmistaa tehokas toiminta ja seurausten minimointi onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Toimintavarmuutta voidaan parantaa esim. Water Safety Plan -tyyppisen riskienhallintaohjelman avulla.

Vuoksen vesienhoitoalueella riskien hallintaa ja erityistilanteiden varautumissuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamista esitetään Lappeenrannan Huhtiniemi A, Joutsenonkangas A, Tiuruniemen ja Ukonhaudan pohjavesialueille. Toimenpide pitää sisällään varautumissuunnitelman päivityksen Lappeenrannan Energia -konsernin vedenottamoille ja verkostoille. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle toimenpidettä esitetään Haminan Ruissalon pohjavesialueelle sekä Kouvolan Kaipaisen ja Utin pohjavesialueille. Toimenpiteet pitävät sisällään toimintavarmuuden parantamiseen ja riskien selvittämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä riskinarvioinnin mukaisten toimenpiteiden toimeenpanoa.

Muut perustoimenpiteet:

Vedenottamon suoja-alueen perustaminen

Toimenpide käsittää vesilain mukaisen suoja-alueen perustamisen. Lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjaveden ottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Suoja-alue voidaan määrätä, jos alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Suoja-aluetta ei saa määrätä laajemmaksi kuin on välttämätöntä. Vaatimuksen tai hakemuksen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä hankkeesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianosainen.

Vuoksen vesienhoitoalueelle esitetään Imatran Vesioronkankaan pohjavesialueelle vedenottamon suoja-alueen perustamisen tarkastelua ja tarvittaessa perustamista.

Vedenottamon suoja-aluerajausten tai -määräysten päivittäminen

Toimenpide käsittää olemassa olevan vedenottamon suoja-aluerajauksen tai -määräysten päivittämisen. Toimenpide vaatii lupaviranomaisen päätöksen.

Toimenpidettä ei ole esitetty Vuoksen eikä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella kohdistetusti pohjavesialueille. Kaakkois-Suomen alueella sijaitsevien vedenottamoiden suoja-aluepäätökset on pääosin kuitenkin annettu 1970- ja 1980-luvulla, ja suoja-aluemääräysten tulkinnan helpottamiseksi ja nykyaikaisten käytäntöjen huomioimiseksi suoja-aluemääräysten päivittämiselle olisi tarvetta.

Vedenoton ja pintaveden imeytymisen vaikutusten selvittäminen (tarvittaessa lupaharkinta tai luvan päivittäminen)

 Toimenpide käsittää vedenoton ja pintaveden imeytymisen vaikutusten selvittämisen. Lupaharkinta tulee kyseeseen, mikäli pohjavettä otetaan muutoin kuin tilapäisesti yli 250 m³/vrk, eikä vedenottoon ole vesilain mukaista lupaa. Myös vähäisempi pohjavedenotto, jolla voi olla vesilain 3 luvun 2 §:n mukaisia vaikutuksia, voi vaatia vesilain mukaisen luvan. Vedenottoluvan päivittäminen voi olla tarpeen myös, mikäli vedenotolla havaitaan sellaisia haitallisia vaikutuksia (esim. ekosysteemiin), jota ei osattu ottaa huomioon tai arvioida olevan vedenottolupaa haettaessa.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vedenoton ja pintaveden imeytymisen vaikutusten selvittämistä esitetään Haminan Ruissalon (1 kpl) ja Kouvolan Selänpään (2 kpl) pohjavesialueelle. Haminan Ruissalon pohjavesialueelle esitetty toimenpide sisältää Ryljyn vedenottamolla selvityksen/koepumppauksen vedenoton vaikutuksista mahdolliseen meriveden imeytymiseen pohjavesialueella. Kouvolan Selänpään pohjavesialueelle esitetyt toimenpiteet sisältävät Halisenromppujen vedenottamon vedenoton vaikutusten tarkemman selvittämisen (koepumppauksella) lähialueen lammille ja puroille sekä Hunkerinromppujen tekopohjavesihankkeen pintaveden imeytymisen/tekopohjaveden muodostamisen vaikutusten selvittämisen koeimeytyksellä.

Kestävä vedenhankinta

Toimenpiteellä tarkoitetaan tilannekohtaista vedenottomäärän sopeuttamista akviferistä saatavilla olevaan vesimäärään huonon määrällisen tilan estämiseksi tai hyvän määrällisen tilan palauttamiseksi. Pohjaveden hyvän määrällisen tilan edellytyksenä on myös pohjavedestä riippuvien ekosysteemien hyvä tila, joka tulee huomioida määrällistä tilaa tarkasteltaessa.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella kestävää vedenhankintaa esitetään Kouvolan Selänpään pohjavesialueelle. Toimenpide käsittää Halisenromppujen vedenottamon osalta vedenoton oikean määrän hakemisen/mitoituksen vedenoton käynnistyessä lupaehtojen sallimissa rajoissa huomioiden myös vaikutukset lähialueen pintavesiin.

Vedenotto-sektorille suunnitellut toimenpiteet ja kustannukset on esitetty taulukossa (Taulukko 54) ja pohjavesialuekohtaisesti liitteessä 15 ja 16.

Taulukko 54. Vedenotolle esitetyt toimenpiteet ja kustannukset.