-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
4.6 Teollisuus
Teollisuuden osuus ravinne- ja muusta vesistökuormituksesta on voimakkaasta metsäteollisuuden toiminnasta johtuen Kaakkois-Suomessa muuta maata huomattavasti korkeampi ( Kuva 60). Muun teollisuuden osuus kuormituksesta on hyvin pieni, joten tässä yhteydessä tarkastellaan edellisen toimenpideohjelman tapaan vain metsäteollisuuden kuormittamia vesistöalueita. Tarkempaan tarkasteluun on otettu vain ravinnepäästöt, joilla on eniten merkitystä vesienhoidon kannalta. Näiden lisäksi hitaasti hajoavan orgaanisen aineksen (määritetään kemiallisen hapenkulutuksen (COD) perusteella) päästöt ovat keskeinen jätevedenpuhdistuksen toimivuutta kuvaava parametri.
Kuva 60. Teollisuuden fosforikuormitus (YLVA-rekisteri 2018)