-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
1.8.3 Maakuntakaavat
Kymenlaakson maakuntakaava 2040
Maakuntakaava luo edellytykset hyvälle elinympäristölle ja sitä kautta vahvistaa maakunnan kilpailukykyä. Maakuntakaavalla kehitetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta sekä tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta. Kaavan laadinnassa on pyritty löytämään vastauksia niihin kysymyksiin, joita eri toimijat ja sidosryhmät ovat maakuntakaavalle esittäneet. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen maakunnalliset alueidenkäytön intressit – niin elinkeinoelämän, asukkaiden kuin myös rakennetun- ja luonnonympäristön näkökulmasta.
Maakuntakaavassa luodaan edellytykset luonnonvarojen kestävälle käytölle. Ratkaisulla varmistetaan mm. riittävä puhtaan talousveden saanti. Lisäksi maakuntakaavassa vaalitaan biologista ja geologista monimuotoisuutta mm. osoittamalla luonnonsuojelualueiden lisäksi vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita, arvokkaita pintavesialueita ja arvokkaita vedenalaisia geologisia muodostumia sekä antamalla koko kaava-aluetta koskeva määräys vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymisen tukemisesta sekä vesistöjen ekologisen tilan parantamisesta. Arvokkaina pintavesialueina on osoitettu talousveden tuotannon kannalta tärkeiden pintavesien lisäksi erityisen kirkasvetisiä, erinomaisessa tilassa säilyneitä, herkkiä vesistöjä. Kaavassa on lisäksi esitetty sinivihervyöhykeyhteyksiä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa eliöstön liikkuminen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden ja virkistysalueiden välillä.
Etelä-Karjalan maakuntakaava
Maakuntakaavaa laadittaessa on lähtökohdaksi otettu sekä lakisääteiset velvoitteet että maakunnalliset ohjelmat ja strategiat, jotka linjaavat maakunnan tahtoa ja vaikuttavat siten maakuntakaavan tavoitteisiin. Lakisääteisiä velvoitteita ja vaatimuksia tulee etenkin maankäyttö- ja rakennuslaista sekä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maakuntakaavassa on esitetty Natura-verkoston alueet, valtakunnallisten suojeluohjelmien alueet ja maakunnallisesti merkittävät luonnonsuojelualuevaraukset. Etelä-Karjalan lukuisten vesistöjen ja luonnon moninaisuus ovat Etelä-Karjalan vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Suur-Saimaan luonto- ja virkistysaluekokonaisuuden kehittäminen, maisema-arvojen vaaliminen, luonnon virkistysympäristön ja ekologisten yhteyksien kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat maakuntakaavan tämän sektorin päätavoitteina.