4.6.2 Teollisuus - esitetyt toimenpiteet, ohjauskeinot ja kustannukset vuosille 2022–2027

Teollisen toiminnan päästöjen sääntely tapahtuu käytännössä ympäristöluvissa annettavien raja-arvojen se­kä toisaalta lupaehtojen noudattamisen valvonnan kautta. Luvantarkistamistarpeen arviointi perus­tuu pääsääntöisesti toimialakohtaisten BAT-päätelmien julkaisemiseen. Massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmät julkaistiin 30.9.2014, ja niihin perustuen on tehty tarpeellisiksi katsotut lupamääräysten tarkistukset. Päätelmät tarkistetaan Euroopan IPPC-toimiston (EIPPCB) määrittelemän aikataulun mukaisesti noin 10 vuoden välein. Nyt tarkasteltavan vesienhoitokauden aikana toimialan BREF-asiakirja ja samalla päätelmät tulevat tarkistettaviksi, mutta niiden soveltaminen lupamääräysten tarkistamiseen tällä ajanjaksolla on hyvin epävarmaa.

BAT-päästötasojen mukaisiin luparaja-arvoihin siirtymisen voi odottaa vaikuttavan kuormitukseen yksittäisissä tapauksissa. Yhdessä tapauksessa aluehallintovirasto voi tarvittaessa tarkistaa lupamääräyksiä lupavelvoitteena toimitettavan erillisen selvityksen perusteella. Tämä arviointi perustuu vastaanottavan vesistön tilatavoitteisiin. Lupaehtoja voidaan tarvittaessa muuttaa myös YSL 89 §:n mukaisilla perusteilla, esimerkiksi merkittävän tuotannon muutoksen tilanteessa. ELY-keskuksen valvojien tulee arvioida YSL 89 §:n mukainen luvan muutoksen tarve vuoden kuluessa voimassa olevissa luvissa mahdollisesti annetun luvantarkistamishakemuksen jättämisen määräajasta. Kaakkois-Suomen alueella tämä arviointi tulee tehdä kahdelle laitokselle.

Teollisuudelle esitetyt toimenpiteet

Ympäristöministeriön asettama yhdyskunnat, haja-asutus, teollisuus –sektoritiimi on julkaisemassaan ohjeessa (viimeisin versio 9.4.2020) tarkastellut sektorilla tapahtuvia ja siinä ennakoitavia toimintaympäristön muutoksia, joiden perusteella se esittää kaudelle 2022–2027 seuraavia teollisuussektorille kohdistuvia toimenpiteitä:

  1. Laitosten käyttö, ylläpito ja tehostaminen

  2. Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen

  3. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen

Kaikki edellä mainitut toimenpiteet on luokiteltu perustoimenpiteiksi; täydentäviä toimenpiteitä ei ole esitetty teollisuussektorille. Toimenpiteet 1 ja 3 olivat mukana jo edellisellä suunnittelukaudella, kun taas toimenpide 2 on uusi toimenpide.

Laitosten käyttö ja ylläpito -toimenpiteeseen kuuluu luvanvaraisten teollisuuden laitosten käyttö siten, että toimintataso pysyy vähintään alkavan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla lupamääräykset täyttäen. Toimenpiteen toteuttamisen mittariksi on ohjeessa laitettu saavutettava päästövähenemä. Tämän on ajateltu kytkeytyvän pitkälti lupamuutoksiin ja niiden avulla saataviin päästövähenemiin. Toimenpide on ohjeistuksessa arvioitu erittäin tehokkaaksi ravinnekuormituksen sekä orgaanisen aineen ja kiintoainekuormituksen vähentämisessä.

Niin kuin edellä on todettu, BAT-päätelmien mukaiset luvantarkistukset on tehty edellisen suunnittelukauden aikana ja lupamääräysten tarkistamisen voi odottaa vähentävän päästöjä yksittäisissä tapauksissa. Yleisesti ottaen teollisuuslaitosten toteutuneet päästöt ovat olleet selvästi alle luparajojen. Mikäli raja-arvojen ylityksiä esiintyy, on niihin tarpeen puuttua valvonnan keinoin.

Laitosten käyttö ja ylläpito liittyy olennaisesti tuotantoprosessien kehittämiseen sekä jätevedenpuhdistamon toiminnan ylläpitoon ja parantamiseen. Aiempien toimenpiteiden toteumaa koskevassa osiossa on todettu alueen tuotantolaitosten viimeksi tekemät toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan toimintavarmuutta ja ehkäisemään häiriöpäästöjä. Tulevina tehdaskohtaisina kehityskohteina oli mainittu mm. häiriöpäästöjen parempi hallinta, veden käytön vähentäminen sekä COD-kuormituksen vähentämiseen tähtäävät projektit.  Myös tuotantoprosessien kehittämisellä pyritään parempaan päästöjen hallintaan.

Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisella on tavoitteena parantaa ja kehittää laitosten toimintavarmuutta ja häiriötilanteisiin varautumisen kattavuutta. Tuotantolaitoksille on annettu uusissa ympäristöluvissa velvoite YSL 15 §:n mukaisen varautumissuunnitelman tekemiseen. Suunnitelma tulee päivittää tarvittaessa. Toiminnanharjoittajien esityksissä mainittuja yksittäisiä riskien hallintaa edistäviä toimenpiteitä ovat olleet mm. varoaltaiden käyttö, säiliöiden uusiminen ja kemikaalien purkupaikkojen turvallistaminen.

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostamisen tavoitteena on tunnistaa luvanvaraisten laitosten vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat sekä tehostaa vaarallisten aineiden tarkkailuja uusittujen ohjeistojen mukaisesti. Teollisuuslaitosten nykyisissä ympäristöluvissa on annettu lainsäädännön, esim. VNA vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista muutoksineen, mukaiset velvoitteet. Käytännön tasolla vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailu tulee ottaa huomioon laitosten tarkkailuohjelmissa. Käytäntöjen kehittämisessä tulee ottaa huomioon kehittämishankkeista, kuten eri teollisuussektoreilla käytettävien kemikaalien tunnistettavuutta ja tiedon hyödyntämistä BAT-prosessissa edistävän HAZBREF-projektin tulokset.

 

Teollisuuden vesiensuojelun ohjauskeinot

Kolmannelle vesienhoidon suunnittelukaudelle on ohjeistuksessa teollisuuden osalta esitetty kolme ohjauskeinoa, joista Kaakkois-Suomen alueelle oleellisimpana voidaan pitää seuraavaa:

"Vahvistetaan BAT-tiedonvaihtoa ja varmistetaan BAT-päätelmien hyvä soveltaminen lupamenettelyssä sekä kannustetaan ja seurataan uusien tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Osallistutaan aktiivisesti EU:n BAT-päätelmien valmisteluun ja BREF-asiakirjojen uudistamiseen Suomessa merkittävillä teollisuuden toimialoilla ja kaivostoiminnassa. Lisäksi laaditaan ja hyödynnetään sekä kansallisia että pohjoismaisia BAT-selvityksiä. Arvioidaan vesienhoidon tavoitteiden toteutumista teollisuuden merkittävästi kuormittamissa vesimuodostumissa ja määritetään tarvittaessa toimenpiteet, esimerkiksi lupien tarkistukset, kuormituksen vähentämiseksi." Viimeinen virke on erotettu omaksi ohjauskeinokseen Kaakkois-Suomen alueen kattavissa vesienhoitosuunnitelmissa.

Kaakkois-Suomen metsäteollisuuslaitoksien ympäristöluvissa on sovellettu BAT-päätelmien päästötasoja. BAT-tasolla säilyminen varmistetaan ELY-keskusten suorittaman valvonnan sekä toiminnanharjoittajien toimenpiteiden avulla. Lupamääräyksiä tulee tarvittaessa päivittää uusien toimialakohtaisten päätelmien julkaisemisen jälkeen. BREF-asiakirjan ja samalla päätelmien päivittämisessä on otettava huomioon BAT-selvitysten tulokset samoin kuin luvituksesta ja valvonnasta saadut kokemukset.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistuu aktiivisesti kansalliseen BAT-työhön sekä toteuttaa yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Metsäteollisuus ry:n kanssa selvityshankkeen uusien tuotantomuotojen parhaista käytettävissä olevista tekniikoista.

BAT-päätelmien julkaisemisen perusteella tapahtuvan lupamääräysten tarkistamisen lisäksi toiminnanharjoittajan tulee hakea lupaa toiminnan olennaiseen muutokseen YSL 29 §:n mukaisesti. Ympäristölupaa voidaan myös muuttaa eri osapuolten hakemuksesta YSL 89 §:n perusteella. Vesienhoitotavoitteet tulee ottaa huomioon lupaharkinnassa.

Yhteenveto teollisuuden vesiensuojelun ohjauskeinoista ja toimenpiteistä

  • Päästöjen vähentäminen jatkuvan parantamisen periaatteella mm. laitoskohtaisia prosesseja kehittämällä.
  • Vahvistetaan tiedonvaihtoa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja varmistetaan BAT-päätelmien hyvä soveltaminen lupamenettelyssä sekä kannustetaan uusien tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa.
  • Tunnistetaan vesiympäristölle haitallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat sekä vähennetään niitä ympäristölupamenettelyn avulla. Tehostetaan haitallisten aineiden tarkkailuja.
  • Parannetaan ja kehitetään laitosten toimintavarmuutta ja häiriötilanteisiin varautumisen kattavuutta mm. varautumissuunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä.