7.10.2 Yhdyskunnat ja haja-asutus - esitetyt toimenpiteet, ohjauskeinot ja kustannukset vuosille 2022–2027

Ohjauskeinot:

• Pohjavesien suojelu maankäytön suunnittelulla
• Öljysäiliöiden tarkistusten ja hallitun käytöstä poiston lisääminen pohjavesialueilla kotitalousvähennysten avulla
• Kemikaali- ja öljysäiliöiden riskinhallintatoimien tehostaminen
• Pohjavesialueilla sijaitsevien hautausmaiden saattaminen ympäristödiplomin alaisiksi
• Tehostetaan haitallisten aineiden ja pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailua ja seurantaa
• Edistetään pohjaveden suojelua viemäröinnissä ja jäteveden käsittelyssä (taajama- ja haja-asutus)

Perustoimenpiteet:

Kuntien tulee vesihuoltolain 5 §:n mukaan kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskun­takehitystä vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiiviin asutuksen alueiden viemäröintiä. Kuntakohtaisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia pidetään myös ajan tasalla. Suunnitelmissa esitetään kunnan vedenhankinta, määritellään alueet, joilla tullaan rakentamaan keskitetty vesihuolto sekä alueet, joilla käsittely on kiinteistönomistajan vastuul­la.

Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelystä määrää valtioneu­voston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueil­la (157/2017). Lisäksi kuntien ympäristönsuojelu- ja rakentamismääräyksissä voi olla tarkentavia määräyksiä jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla. Jätevesihaittojen ehkäisy huomioidaan myös maankäytön suunnittelussa.

Jätevesien johtamisessa huomioidaan pohjavesialueet, erityisesti vedenottamot ja niiden vaikutusalueet. Pohjavesialueilla olevien jätevesiviemäreiden kunnosta huolehditaan ja tarvittaessa viemärit korjataan tai uusitaan. Erityisesti vedenottamon lähisuojavyöhykkeillä viemäröinti ja jätevesiviemäreiden kunnossapito on tärkeä toimenpide. Harvaan asutulla haja-asu­tusalueella jätevesien käsittely pyritään hoitamaan niin, ettei siitä aiheudu pohjave­den pilaantumisvaaraa. Jätevesien (wc-vedet ja tiski- ja pyykinpesukoneen vedet) imeyttämistä maaperään tai käsittelemättömien jätevesien johtamista avo-ojiin ei tyypillisesti sallita pohjavesialueilla. Pohjavesialueilla haja-asu­tusalueiden jätevesien käsittelytarvetta ja sen tehostamista arvioidaan laadittujen suunnitelmien pohjalta. Jätevesipäästöjen aiheuttamat riskit talousvetenä käytettävän pohjaveden hygieeniselle laadulle pyritään estämään.

Pohjavesialueiden erityisasema huomioidaan kaavoituksessa. Maankäyttöä suun­niteltaessa, uusia työpaikka- tai asuntoalueita sijoitetaan pohjavesi­alueille ainoastaan silloin, kun riittävän laaja osa pohjavesialueesta säilyy luonnon­tilaisena. Lisäksi on osoitettava, että näiden toimintojen alueista ei aiheudu vaaraa pohjavedelle. Asutukselle rakennetaan pohjavesialueilla viemäriverkos­to. Erityisen tärkeää verkoston rakentaminen on vedenottamoiden läheisyydessä ja niiden vaikutusalueilla. Tällä tavoin jätevedet voidaan johtaa kokonaan pois pohjavesialueilta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (344/1983) maanalaisten öljysäiliöiden määräaikais­tarkastuksista pyrkii vähentämään sekä taajama- että haja-asutuksen öljyvahingoista aiheutuvia pohjavesihaittoja. Tähän pyritään määrittelemällä öljysäiliöille riittävän tiheät tarkastusvälit. Öljysäiliö on korjattava tai poistettava käytöstä, jos määräai­kaistarkastuksessa todetaan sen aiheuttavan öljyvahingonvaaraa. Välitöntä vaaraa aiheuttava öljysäiliö on heti poistettava käytöstä. Uusien öljylämmitteisten talojen säi­liöt sijoitetaan maan päälle sisätiloihin ja pohjaveden pilaantumisvaara minimoidaan teknisillä suojausrakenteilla. Pohjavesialueilla sijaitsevien öljysäiliöiden tarkastuksia tehostetaan. Öljylämmityksestä ympäristöystävällisempiin lämmitysmuotoihin siirtymistä tuetaan nykyisin ilmastonmuutoksen hillinnän sekä haitallisten ja vaarallisten aineiden vuoksi myös kotitalousvähennyksin. Ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien pientalojen omistajille on tarjolla myös valtionavustusta öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja öljylämmitysjärjestelmän korvaamiseen muilla lämmitysmuodoilla. Avustusta voi hakea niin kauan kuin määrärahaa riittää, kuitenkin enintään syksyyn 2022 asti.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan maalämpöjärjestelmän asentaminen vaatii joko rakennusluvan (uudet rakennuskohteet) tai toimenpideluvan (kiinteistöt, joilla lämmitysjärjestelmä vaihdetaan). Lupaviranomainen on kunnan rakennusvalvonta. Ympäristöministeriön Energiakaivo -oppaassa (Juvonen ja Lapinlampi 2013) on annettu suosituksia maalämpöjärjestelmän asentamisesta ja käytöstä aiheutuvien pohjavesiriskien huomioimiseksi/hallitsemiseksi.  Oikeuskäytännön mukaan pohjavesialueella yksittäinenkin maalämpökaivo vaatii toimenpide-/rakennusluvan lisäksi aina myös vesilain 3 luvun 2 §:n mukaisen vesitaloushankeluvan. Viimeaikaisen oikeuskäytännön (mm. KHO 2015:150 ja KHO 2019:37) mukaan vesitalousluvan myöntämisen edellytykset eivät energiakaivojen sijoittamisessa ainakaan pohjaveden muodostumisalueelle ole intressivertailuun perustuen täyttyneet. Pohjavesialueella suositellaankin harkittavan energiakaivojen sijaan suoraan muita, pohjaveden suojelun kannalta riskittömämpiä lämmitysjärjestelmäratkaisuja (esim. kaukolämpö, ilma-vesilämpöpumppu).

Maankäyttöä suunniteltaessa, uusia kaatopaikkoja ei sijoiteta pohjavesialueille. Tällaisilla pohjavesialueilla sijaitsevilta vanhoilta kaatopaikoilta selvitetään pohjavesivaikutukset, laaditaan tarvittaessa kaatopaikan ja sen alueen maaperän ja pohjaveden kunnostussuunnitelma tai pohjave­den tarkkailuohjelma.

Rakentamisen pohjavesihaittoja vähennetään asiantuntevalla suunnittelulla ja riittävillä tutkimuksilla.

Pohjavesialueille ei perusteta uusia hautausmaita eikä sijoiteta pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavaa vapaa-ajan toimintaa kuten golfkenttiä, ampumaratoja tai moottoriurheiluratoja. Hau­tausmaiden laajennuksia voidaan toteuttaa esimerkiksi tiiviille reuna-alueelle, kun toiminta ei vaaranna pohjavettä. Pohjavesialueilla sijaitsevat olemassa olevat riskit poistetaan rakenteellisilla ja toiminnallisilla keinoilla sekä selvitetään tarvittaessa pohjavesivaikutukset, laaditaan tarvittaessa maaperän ja pohjaveden kunnostus­suunnitelma sekä pohjaveden laatuseurantaohjelma.

Myös mahdolliset vedenottamoiden vesilain mukaiset suoja-aluepäätökset huomioidaan asutusta ja siihen liittyviä toimintoja sijoitettaessa. Suoja-aluepäätöksissä on vesilain perusteella annettuja, vedenottamon suoja-alueelle sijoitettavia toimintoja koskevia määräyk­siä.

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen pohjavesialueella

Viemärien vuotovesien vähentämisessä toteutetaan toimenpiteitä, jotka kohdistetaan saneeraustoimien yhteydessä viemäriverkoston runsaimmin vuotaviin kohtiin. Saneerausten yhteydessä suositaan pääsääntöisesti erillisviemäröintiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ylivuotojen ehkäisyyn laitoksilla ja verkostossa sekä pohjavesialueilla.

Vuoksen vesienhoitoalueelle toimenpidettä esitetään Imatran Korvenkanta A, Teppanalan ja Vesioronkankaan pohjavesialueille, Lappeenrannan Huhtiniemi A, Luumäen Taavetin, Parikkalan Likolampi A, Rautjärven Simpeleen ja Savitaipaleen Selkäkankaan pohjavesialueille. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella toimenpidettä esitetään Haminan Ruissalon pohjavesialueelle sekä Kouvolan Elimäen kirkonkylän, Pohjankorven, Tornionmäen, Utin, Valkealan kirkonkylän ja Voikkaan pohjavesialueille. Toimenpiteiden kustannukset kohdistetaan/toteutuvat pintavesien toimenpiteiden kautta.

Täydentävät toimenpiteet:

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostamistoimenpiteen osalta otetaan huomioon kaikki ne kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät, jotka tehostetaan vuosien 2022-2027 aikana nykylainsäädännön vaatimusten edellyttämälle tasolle.

Kaakkois-Suomessa toimenpidettä esitetään niille riskipohjavesialueilla sijaitseville kiinteistöille, joilla jätevesien käsittelyjärjestelmä ei kartoitusten/arvion mukaan vastaa nykyistä lainsäädäntöä. Vuoksen vesienhoitoalueella toimenpidettä esitetään 17 riskipohjavesialueelle kattaen arviolta noin 347 kiinteistöä. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella toimenpidettä esitetään 9 riskipohjavesialueelle kattaen arviolta 108 kiinteistöä. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle edellä esitetyt toimenpiteet eivät kata Kouvolan riskipohjavesialueilla sijaitsevia haja-asutusalueiden kiinteistöjä, jotka eivät vastaa nykyistä lainsäädäntöä, koska alueelta ei ole saatavilla tarkempaa tietoa/arviota pohjavesialueilla sijaitsevista kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä. Kouvolan osalta esitetään toimenpiteenä pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kartoitusta, jotta jätevesijärjestelmät saadaan nykylainsäädännön vaatimusten tasolle.

Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen

Toimenpide kattaa niin laadullisen (ravinteet, hygienia, vaaralliset ja haitalliset aineet) parantamisen kuin määrällisen hallinnan eli tulvasuojelun lisäksi hulevesien roskaantumis- ja mikropollutanttipäästöjä pyritään vähentämään. Käsittelyllä tarkoitetaan mm. hulevesien pidättämistä, viivyttämistä sekä luonnonmukaisia menetelmiä (mm. imeyttäminen, kosteikot) hulevesien laadun parantamiseksi sekä hallittua johtamista vesistöön.

Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostamisen toimenpidettä esitetään Vuoksen vesienhoitoalueella Lappeenrannan Huhtiniemi A, Joutsenonkangas A ja Lappeenrannan meijerin pohjavesialueille, joilla rakennetun ympäristön ja taajama-alueen hajakuormitus on riskinä tunnistettu kohtalaiseksi tai suureksi. Toimenpiteiden kustannukset kohdistetaan/toteutuvat pintavesien toimenpiteiden kautta. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostamista esitetään Kouvolan Elimäen kirkonkylän ja Tornionmäen pohjavesialueille, joilla on tunnistettu hulevesien hallintatarpeita pohjaveden laadun turvaamiseksi/suojelemiseksi.

Yhdyskunnat ja haja-asutus -sektorille suunnitellut toimenpiteet ja kustannukset on esitetty taulukossa (Taulukko 55) ja pohjavesialuekohtaisesti liitteessä 15 ja 16.

Taulukko 55. Yhdyskunnille esitetyt toimenpiteet ja kustannukset. VHA2:n kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostamistoimenpidemäärissä ei ole mukana Iitin ja Kouvolan toimenpidetarpeita, koska alueelta ei ole saatavilla tarkempaa tietoa/arviota pohjavesialueilla sijaitsevista kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tilanteesta. Iitin ja Kouvolan osalta esitetään toimenpiteenä pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kartoitusta, jotta jätevesijärjestelmät saadaan nykylainsäädännön vaatimusten tasolle.