8.4.2 Pohjavesien tilatavoitteiden saavuttaminen
Vesienhoidon tavoitteena ensimmäisellä ja toisella hoitokaudella oli, että pohjavesien tilan heikkeneminen estetään ja vuosina 2015 ja 2021 tullaan saavuttamaan pohjavesien kemiallinen ja määrällinen hyvä tila kaikissa pohjavesimuodostumissa.
Kaakkois-Suomessa pohjavesien hyvän tilan saavuttamisessa ei onnistuttu kaikilta osin vuoteen 2015 mennessä ja vuonna 2020 huonon kemiallisen tilan pohjavesialueita on edelleen kuusi kappaletta (VHA1:yksi pohjavesialue ja VHA2: viisi pohjavesialuetta). Hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää perustoimenpiteiden ja muiden perustoimenpiteiden lisäksi täydentäviä toimenpiteitä. Pohjavesimuodostumille on tehty pohjavesien riskinarviointi ja määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelu. Mikäli pohjavesialue on huonossa kemiallisessa tilassa, hyvän tilan saavuttamisesta tulee tehdä arvio. Valittavina on seuraavat vaihtoehdot:
- Tavoitetila saavutetaan 2021 tai 2027 loppuun mennessä. Vesimuodostuman tilan parantaminen ei onnistu vaaditussa aikataulussa teknisestä toteuttamiskelpoisuudesta, taloudellisesta kohtuuttomuudesta tai luonnonolosuhteiden ylivoimaisuudesta johtuen.
- Tavoitetila saavutetaan 2027 jälkeen. Aikataulupoikkeama mahdollista vain luonnonolosuhteiden ylivoi-maisuudesta johtuen.
- Alennettu tilatavoite. Vesimuodostuma on selvitysten mukaan ihmisen toiminnan siten muuttama tai sen luonnonolot ovat sellaiset, että ne estävät vaativampien tavoitteiden saavuttamisen, tai ympäristötavoitteiden saavuttamisen edellyttäminen on teknisten tai taloudellisten syiden vuoksi kohtuutonta.
Hyvän tilan saavuttaminen edellyttää jatkoaikaa kuuden pohjavesimuodostuman osalta (Taulukko 64) Kaakkois-Suomessa pääasiallisin syy aikataulupoikkeamille on tekniset syyt. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa, ja osa pohjavesialueilla tarvittavista toimenpiteistä ovat vielä kesken/aloittamatta. Vaikka kaikki esitetyt pohjavesien hoitotoimenpiteet ehdittäisiinkin tekemään tavoiteaikataulussa, niiden vaikutukset pohjavesien tilaan näkyvät viiveellä. Onkin mahdollista, että aikataulupoikkeamia tarvitaan vielä vuoden 2027 jälkeen, toistaiseksi niitä ei kuitenkaan Kaakkois-Suomessa ole pohjavesille esitetty.
Taulukko 64. Arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisen ajankohdasta Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla, joiden kemiallinen tila on huono.
|
VHA |
Kunta |
Pohjavesi- alue |
Pääasiallinen tilaa heikentävä aine |
Hyvän tilan aika-tavoite |
Kuvaus |
|
VHA1 |
Lappeenranta |
tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, kloridi |
2027 |
Muukon teollisuusalueen liuotinpilaantuma on laaja-alainen ja pilaantuneisuusselvityksiä on tehty vuosien 2011-2016 aikana ja selvitykset jatkuvat edelleen maaperän osalta. Ilottulan vedenottamon kaivoissa on todettu tetrakloorieteeniä yli ympäristönlaatunormin (5 ug/l) ja yli talousveden laatuvaatimuksen (10 ug/l), toinen kaivoista on poistettu käytöstä vuonna 2017. Liuotinpitoisuus vedenottamon kaivoissa on nouseva. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on käynnistynyt vuonna 2017 ja on edelleen käynnissä. Kunnostusmenetelmänä kohteessa käytetään lähdealueella anaerobista reduktiivista dehalogenaatiota (ARD) ja leviämän alueella trap-and-treat-teknologiaa (PlumeStop). Kunnostustapana päästölähteen ja leviämän alueella on pohjavesivyöhykkeeseen injektoitava reaktiivinen seinämä. Vanhan taimitarhan ja ratapihan alueella on havaittu vanhoja käytöstä poistuneita torjunta-aineita ja niiden hajoamistuotteita. Pohjavesitarkkailu torjunta-aineiden osalta on käynnissä. Ratapihan alueelta pilaantuneisuuden laajuuden osalta tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Lampikankaan vanhan jätetäytön alueelta on havaittu vuonna 2016-2017 ympäristönlaatunormin ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia (mm. raskasmetallit, öljyhiilivedyt), mutta pilaantuman on todettu olevan paikallinen, eikä aiheuttavan vaaraa pohjaveden laadulle laajemmin. Lisävarmuuden saamiseksi alueelle on esitetty uusintanäytteenottoa vuodelle 2020. Pohjavesialueelta (Lampikankaan/Lintukankaan teollisuusalue, Hietaharjun lopetettu kaatopaikka, Muukon ampumaurheilukeskus) on havaittu yksittäisiä ympäristönlaatunormin ylityksiä raskasmetallien osalta, mutta niiden ei katsota aiheuttavan pohjavesialueen huonoa tilaa. VT6:n Lampikankaan ramppialueen ympäristössä on havaittu vuonna 2017 kohonneita kloridipitoisuuksia. Pitoisuuksien kehittymisen osalta tarvitaan lisänäytteenottoa. VT6:lle on rakennettu ja uusittu pohjavesisuojaukset vuonna 2012-2013 ja kloridipitoisuudet ovat suojauksen alueella pohjavedessä pääasiassa alle ympäristönlaatunormitason. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on teknisesti haastavaa. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa. Pohjaveden tilan palautuminen vie aikaa. Pohjaveden hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuoden 2027 loppuun mennessä. |
|
|
VHA2 |
Kouvola |
sulfaatti |
2027 |
Huuhkajavuoren vedenottamo on suljettu veden korkean sulfaattipitoisuuden vuoksi vuonna 1996. Pohjaveden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat peräisin vanhalta, lopetetulta teollisuuden tuhkanläjitysalueelta. Alueen pohjaveden sulfaattipitoisuudessa on havaittu laskeva kehitys vuoteen 2008 asti, jolloin luontainen puhdistuminen katsottiin riittäväksi. Vuoden 2008 jälkeen osassa havaintopaikoista sulfaattipitoisuudet ovat kuitenkin lähteneet nousemaan ja ylittävät paikoin talousveden laatuvaatimuksen (250 mg/l). Muuttuneiden pitoisuustrendien vuoksi alueen pohjaveden kunnostustarve on toisella vesienhoitokaudella katsottu tarpeelliseksi arvioida ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin pohjaveden hyvän tilan saavuttamiseksi. Vuonna 2016-2017 alueelle on asennettu uusia pohjavesiputkia ja tehty tihennettyä pohjavesiseurantaa haitta-ainepitoisuuksien vuodenaikaisvaihteluiden tarkentamiseksi. Kunnostusvaihtoehtojen (pohjaveden haitta-ainepitoisuudet/tuhkanläjitysalueen riskinhallintatoimenpiteet) tarkastelu, riskinarviointi ja jatkotoimenpide-esitys ei ole vielä valmistunut. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa. Hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuoden 2027 loppuun mennessä. |
|
|
VHA2 |
Kouvola |
torjunta-aineet, akryyliamidi, akryylinitriili, nitraatti, ammonium, styreeni, etyylibentseeni, dikloorimetaani, arseeni |
2027 |
Vanhoja 1990-luvulla käytöstä poistuneita torjunta-aineita ja niiden hajoamistuotteita esiintyy laaja-alaisesti lähes koko pohjavesialueella, suurimmat pitoisuudet on havaittu ratapihan läheisyydestä. Torjunta-aineet ovat aiheuttaneet vedenkäsittelytarpeen (kalvosuodatinlaitteisto asennettu vuonna 2015-2016) Kaipiaisen vedenottamolla. Torjunta-aineita on todennäköisesti myös lähteikön luonnonsuojelualueelle purkautuvassa vedessä, mutta torjunta-ainepitoisuuksilla ei näyttäisi olleen vaikutusta ekosysteemin kasvillisuuteen. Torjunta-ainepitoisuudet ovat paikoin lievästi nousevia, minkä vuoksi pohjaveden puhdistamistarve tulee arvioida ja puhdistustoimenpiteitä tarvittaessa toteuttaa viimeistään 3. vesienhoitokaudella pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Teollisuusalueen pilaantuneen (mm. akryyliamidi, akryylinitriili, nitraatti, ammonium, aromaattiset-/klooratut hiilivedyt) pohjaveden puhdistamista (PIMA-päätös annettu 2015) on lykätty, koska haitta-ainepitoisuudet ovat merkittävästi pienentyneet. Haitta-ainepitoisuuksien osalta pohjaveden tarkkailu on käynnissä jatkotoimenpide-/puhdistustarpeen arvioimiseksi uudestaan. Yksittäisistä havaintopaikoista havaittujen, ympäristönlaatunormin ylittävien kloridipitoisuuksien ei katsota olevan pohjaveden huonon tilan syynä. Valtatie 6:lla on vuonna 2006 rakennetut pohjavesisuojaukset, joiden kunnon tarkkailua ja tarvittaessa kunnossapitoa on esitty 3.hoitokauden toimenpiteeksi. Pohjaveden puhdistaminen haitta-aineista (mm. torjunta-aineet) laajalla alueella on teknisesti haastavaa. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa. Hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuoden 2027 loppuun mennessä. |
|
|
VHA2 |
Kouvola |
tetrakloorieteeni |
2027 |
Pohjavesialueella on havaittu korkeita kloridipitoisuuksia valtatie 6:n alueella, öljyhiilivetypilaantumaa (bensiini; BTEX ja oxygenaatit) ja kohonneita nitraattipitoisuuksia olemassa olevan huoltoaseman alueella sekä korkeita raskasmetallipitoisuuksia (kokonaispitoisuus) pohjavesialueen pohjoisosissa. Pilaantumat on havaittu vuosien 2010-2015 aikana. Pohjaveden jatkotarkkailun perusteella nitraattipitoisuudet ovat pienentyneet jätevesiviemärissä todetun tukoksen avauksen (syksy 2014) ja rasvanerotuskaivon ja viemärissä todetun painauman korjauksen (kesä 2015) jälkeen. Nitraattipitoisuuksien odotetaan laskevan luontaisesti edelleen kuormitusta aiheuttaneen viallisen viemärijärjestelmän/päästölähteen korjaamisen/poistamisen myötä. Pohjavesialueelta on tutkittu raskasmetallien liukoisia pitoisuuksia (aiemmin havaittu korkeita kokonaispitoisuuksia) vuonna 2019, eivätkä liukoiset pitoisuudet ylitä ympäristönlaatunormeja. VT6:lla on siirrytty vuonna 2017 liukkauden torjunnassa natriumkloridin sijaan pohjavedelle vähemmän haitallisen kaliumformiaatin käyttöön, minkä myötä pohjaveden kloridipitoisuuksien odotetaan kääntyvän laskeviksi. Pitoisuuksien pieneneminen vie kuitenkin aikaa. Öljyhiilivetypilaantuman osalta maaperän/pohjaveden in situ-puhdistaminen on käynnistynyt vuonna 2018, kunnostuksen tulosten väli-/loppuraportointi valmistuu vuoden 2020 jälkeen, minkä jälkeen selviää myös mahdolliset jatkotoimenpidetarpeet. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa. Lisäksi haitta-aineiden poistaminen pohjavedestä voi olla hankalaa ja pohjaveden puhdistaminen/puhdistuminen vie aikaa. Pohjaveden kemiallinen hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuoden 2027 loppuun mennessä. |
|
|
VHA2 |
Kouvola |
kloridi, öljyhiilivedyt (+ BTEX-yhdisteet ja oxygenaatit (MTBE ja TAME)), trikloorifluori- metaani CFC11, nitraatti, torjunta-aineet |
2027 |
Pohjavesialueella on korkeita kloridipitoisuuksia, ja pitoisuustrendit ovat paikoin nousevia (myös vedenottamolla). Pohjavesisuojausten rakentamistarve Vt6 ja Vt15 osalta on todettu jo 1.vesienhoitokaudella. Suojausten rakentaminen on ollut pohjavesisuojausohjelmassa jo 2000-luvulla, mutta rakentamisaikataulu on viivästynyt ja toteutunee vasta VT15 ja VT6 tiehankkeiden yhteydessä. Pohjavesialueelle on esitetty 2. vesienhoitokaudelle pohjavesisuojausten rakentamista, ja sitä ennen siirtymistä vaihtoehtoisen liukkaudentorjunta-aineen käyttöön, jotta nousevat kloridipitoisuudet saadaan käännettyä laskeviksi. Vaihtoehtoisiin liukkauden torjunta-aineisiin siirtyminen pohjavesialueella ei liikenneturvallisuuden kannalta ole kuitenkaan mahdollista. Pohjavesisuojausten rakentamista 3. vesienhoitokaudella tulee edistää tiehankkeiden ja/tai Väyläviraston pohjavesisuojausohjelman kautta. Pohjavesialueella on havaittu 2. vesienhoitokaudella myös uusia alueita, joilla pohjavesi on pilaantunut (trikloorifluorimetaani CFC11 ja NO3). CFC11 osalta kyse on vanhoista haitta-ainepäästöistä. Selvityksiä pohjaveden pilaantumisen laajuudesta on tehty vuonna 2019, lisäselvityksiä, puhdistustarpeen arviointia ja riskinarviointia vedenoton kannalta on jatkettu vuonna 2020. Kullasvaaran teollisuusalueen lannoiteterminaalin ympäristössä havaitun nitraattipilaantuman osalta on tehty vuonna 2020 lisäselvityksiä haitta-aineiden laajuuden selvittämiseksi pohjavedessä. Päästölähteen osalta on tehty/tehdään korjaavia toimenpiteitä (hulevesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle) vuoden 2020 aikana, pohjavesitarkkailu alueella jatkuu. Lopetetuilla huoltoasema-alueilla todettujen. öljyhiilivetypilaantumien (öljyhiilivedyt, BTEX-yhdisteet ja oxygenaatit) osalta on tehty yhdellä kohteella maaperän ja pohjaveden puhdistamista massanvaihdolla ja in situ-käsittelyllä vuonna 2012-2017, haitta-aineiden merkittävää kulkeutumista kohteesta ei enää tapahdu ja jälkitarkkailu alueella jatkuu. Toisella lopetetulla huoltoasemakohteella puhdistaminen ei ole toistaiseksi edennyt puhdistusmenetelmän vaihtamisen vuoksi. Vanhoja, käytöstä poistuneita torjunta-aineita on havaittu ympäristönlaatunormin ylittävinä pitoisuuksina lähinnä ratapihan alueella yhdessä havaintopaikassa pohjavesialueen reunavyöhykkeellä. Torjunta-aineiden ei yksistään ole katsottu aiheuttavan pohjaveden huonoa tilaa, mutta pitoisuudet ovat paikoin nousevia. Tarkkailu alueella jatkuu. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa. Pohjaveden tilan palautuminen vie aikaa. Pohjaveden kemiallinen hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuoden 2027 loppuun mennessä. |
|
|
VHA2 |
Luumäki |
kloridi, öljyhiilivedyt (BTEX-yhdisteet ja oxygenaatit (MTBE ja TAME)), nitraatti |
2027 |
Pohjavesialueella on havaittu korkeita kloridipitoisuuksia valtatie 6:n alueella, öljyhiilivetypilaantumaa (bensiini; BTEX ja oxygenaatit) ja kohonneita nitraattipitoisuuksia olemassa olevan huoltoaseman alueella sekä korkeita raskasmetallipitoisuuksia (kokonaispitoisuus) pohjavesialueen pohjoisosissa. Pilaantumat on havaittu vuosien 2010-2015 aikana. Pohjaveden jatkotarkkailun perusteella nitraattipitoisuudet ovat pienentyneet jätevesiviemärissä todetun tukoksen avauksen (syksy 2014) ja rasvanerotuskaivon ja viemärissä todetun painauman korjauksen (kesä 2015) jälkeen. Nitraattipitoisuuksien odotetaan laskevan luontaisesti edelleen kuormitusta aiheuttaneen viallisen viemärijärjestelmän/päästölähteen korjaamisen/poistamisen myötä. Pohjavesialueelta on tutkittu raskasmetallien liukoisia pitoisuuksia (aiemmin havaittu korkeita kokonaispitoisuuksia) vuonna 2019, eivätkä liukoiset pitoisuudet ylitä ympäristönlaatunormeja. VT6:lla on siirrytty vuonna 2017 liukkauden torjunnassa natriumkloridin sijaan pohjavedelle vähemmän haitallisen kaliumformiaatin käyttöön, minkä myötä pohjaveden kloridipitoisuuksien odotetaan kääntyvän laskeviksi. Pitoisuuksien pieneneminen vie kuitenkin aikaa. Pohjaveden tilan palautuminen vie aikaa. Öljyhiilivetypilaantuman osalta maaperän/pohjaveden in situ -puhdistaminen on käynnistynyt vuonna 2018, kunnostuksen tulosten väli-/loppuraportointi valmistuu vuoden 2020 jälkeen, minkä jälkeen selviää myös mahdolliset jatkotoimenpidetarpeet. Toimenpiteiden toimeenpano ja toteuttaminen sekä rahoituksen järjestäminen vievät aikaa. Lisäksi haitta-aineiden poistaminen pohjavedestä voi olla hankalaa ja pohjaveden puhdistaminen/puhdistuminen vie aikaa. Pohjaveden kemiallinen hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuoden 2027 loppuun mennessä. |
