4. Pintavesien tilaa heikentävä toiminta ja esitetyt toimenpiteet

Tilaa heikentävä toiminta 

Pistekuormitus Kaakkois-Suomen vesistöihin on vähentynyt merkittävästi 80-luvulta alkaen. Kuormituksen vähentymiseen on vaikuttanut teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen tehostuminen sekä teollisuuden rakennemuutos ja yhdyskuntien jätevesien käsittelyn keskittäminen suurempiin puhdistamoihin. Turvetuotannon tuotantomäärissä ei Kaakkois-Suomessa ole tapahtunut merkittävää muutosta. Turvetuotannon vaikutukset vesistöissä näkyvät usein liettymisenä. Pistekuormituksen vähenemisen vuoksi hajakuormituksen suhteellinen merkitys on kasvanut. Hajakuormituksen alueelliseen jakaantumiseen vaikuttaa maankäyttö. Maatalouden kuormituksen vähentämiseen on panostettu merkittävästi, mutta kuormituksen vähentyminen on osin peittynyt ilmastonmuutoksen aiheuttaman kasvukauden ulkopuolisen valunnan kasvuun. Myös metsätalouden kuormitukseen vaikuttavat voimakkaasti sateet ja niiden ajankohta. Haja-asutuksen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu runsaasti keskitettyjä viemäröintijärjestelmiä. Haja-asutuksen kiinteistökohtaisten puhdistusjärjestelmien aikaansaamiseksi tarvitaan vielä merkittävää panostusta.     

Kaakkois-Suomen vesistöihin kohdistuvan ulkoisen ravinteiden hajakuormituksen kokonaisfosfori- (Kuva 41, Kuva 42, Kuva 43)  ja kokonaistyppikuormitusta (Kuva 44, Kuva 45, Kuva 46) koskevat tiedot on saatu Suomen ympäristökeskuksessa kehitetystä WSFS-VEMALA-vesistömallijärjestelmästä. Malli kuvaa vesistöjen hydrologista kiertoa ja vedenlaatua ja tekee näiden perusteella kuormitusarviot. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristönsuojelun valvonnan sähköiseen asiointijärjestelmään (YLVA) tallennettuihin tarkkailutuloksiin vuosina 2012–2019 (Kuva 43, Kuva 46).  

WSFS-VEMALA (Watershed Simulation and Forecasting System) hyödyntää useaa eri mallia (mm. WSFS -hydrologinen ennustemallijärjestelmä, ICECREAM-malli, VEMALA-N -typpimalli sekä biogeokemiallinen kulkeutumismalli järville ja joille) ilmentämään samaa prosessia, tarkoituksena vähentää yksittäisissä malleissa olevia puutteita. WSFS-VEMALA tuottaa reaaliaikaista kuormitustietoa sekä ennusteita (kuormitus/klorofylli). Lisäksi malli pystyy tuottamaan erilaisia skenaarioita (1960–2100: ilmastonmuutos, muutokset mm. maankäytössä tai kuormituksessa).  

WSFS-VEMALAn yksi tärkeimmistä osista on valuntamalli, joka kuvaa hydrologista kiertoa sadannasta valunnaksi käyttäen lähtötietoina saatavilla olevaa meteorologista aineistoa. Mallin tekemät laskelmat perustuvat vuorokauden sadantaan, lämpötilaan sekä potentiaaliseen haihduntaan, joiden perusteella malli pystyy arvioimaan lumen kertymistä ja sulamista, maankosteuden ja pohjaveden vaihtelua, haihduntaa, maa- ja pohjavesiä, valuntaa ja virtaamia sekä vedenkorkeuksia pääjärvissä ja -joissa (hydrologinen kierto). Tämän lisäksi WSFS-VEMALA pystyy laskemaan kokonaistypestä, -fosforista ja kiintoaineista aiheutuvan kuormituksen sekä niiden etenemisen vesistöissä (vedenlaatu). 

Malli kattaa koko Suomen, mukaan lukien rajan ylittävät valuma-alueet, yhteensä 390 000 km2. Malli toimii osavaluma-aluetasolla. Alue on jaettu noin 6 400 osavaluma-alueeseen. WSFS-VEMALA:ssa kuvataan eri lähteistä vesistöihin tuleva kuormitus 3. jakovaiheen tarkkuudella. Toisin kuin ensimmäisellä kierroksella käytetty VEPS-järjestelmä, WSFS-VEMALA ottaa huomioon pidättymisen yläpuolisissa vesistöissä. Lisäksi malli pystyy laskemaan kullekin yksittäiselle järvimuodostumalle siihen kohdistuvan kokonaistyppi- ja kokonaisfosfori- sekä kiintoainekuormituksen. Uusimpina päivityksinä metsätalouden kuormituslaskentaan on tullut mukaan mm. vanhojen ojitettujen soiden kuormitus ja Metsävesi-hankkkeen tulokset. 

Kuva 41. Fosforikuormitus (kg/km2/vuosi) sektoreittain Kaakkois-Suomen vesienhoidon suunnittelualueilla (VEMALA). 

Kuva 42. Fosforin hajakuormitus Kaakkois-Suomen alueella vuosina 2012–2019 (VEMALA-malli).  

Kuva 43. Fosforin pistekuormitus Kaakkois-Suomen alueella vuosina 2012–2018 (YLVA-rekisteri).  

Kuva 44. Typpikuormitus (kg/km2/vuosi) sektoreittain Kaakkois-Suomen vesienhoidon suunnittelualueilla (VEMALA). 

Kuva 45. Typen hajakuormitus Kaakkois-Suomen alueella vuosina 2012–2019 (VEMALA-malli). Valkoisilta alueilta ei ole tietoa käytettävissä. 

Kuva 46. Typen pistekuormitus Kaakkois-Suomen alueella vuosina 2012–2018 (YLVA-rekisteri).  

Toimenpiteiden määrittely 

Vesienhoidon keskeisenä tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet, joilla voidaan saavuttaa vesienhoidon tavoitteet. Tässä vesienhoidon toimenpiteillä käsitetään sekä suoraan vesistöön, vesistön valuma-alueelle, pohjavesialueelle kohdistuvia toimenpiteitä että toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suoraan kuormitukseen tai muihin paineisiin. Lisäksi vesienhoidossa otetaan toimenpiteinä mukaan myös ohjauskeinot, kuten lait ja strategiat, rahoituksen ohjaus, tietoisuutta lisäävät toimenpiteet sekä mm. tutkimus- kehittämistoiminta. 

Vesienhoidon perustoimenpiteisiin luetaan EU-direktiivien vaatimat toimenpiteet. Muihin perustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin. Täydentäviksi toimenpiteiksi luokitellaan perustoimenpiteiden ja muiden perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimenpiteet, kuten myös kaikki ohjauskeinot. Ne ovat nykyisin pääsääntöisesti vapaaehtoisia ja nojautuvat usein taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen käyttöön.