4.5.3 Voimakkaasti muutettujen vesistöjen tila ja niille esitetyt toimenpiteet

Toimenpiteitä, niiden sisältöä ja vaikutuksia voimakkaasti muutetuissa vesissä on käsitelty tarkemmin erillisessä liitteessä 12). Voimakkaasti muutettujen muodostumien ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan on kuvattu kartassa (Kuva 35).

Vuoksi

Tavoitteena on toteuttaa kaikki teknis-taloudellisesti toteutettavat toimenpiteet, joilla voidaan saada aikaan kestävä, luontaisesti lisääntyvä vaelluskalakanta. Tähän mennessä tehdyistä kunnostustoimenpiteistä saatu hyöty osoittaa, että alueella on jatkossakin mahdollista saavuttaa parannusta kalojen elinolosuhteisiin ja lisääntymismahdollisuuksiin. Alueella on luontaisesti lisääntyvä paikallinen taimenkanta, jonka elinkiertoa on saatu vahvistettua kunnostuksilla ja rakentamalla keinotekoinen puro, mikä on mahdollistanut myös pohjaeläimistön elpymistä purossa. Vuodesta 2013 alkaen on tehty sähkökalastuksia ja kirjanpitokalastuksia. Tutkimusten tulosten perusteella rasvaevällisten taimenten osuus on kasvanut erityisesti Imatrankosken alapuolisella alueella, ollen nykyisin noin 40%. Positiivinen kehitys on havaittu etenkin Imatrankosken alapuolella, jolle kaupunkipuro ja Voimanpuro syöttävät poikasia. Myös alueen harjuskanta on hyötynyt kunnostuksista. Tehdyillä toimenpiteillä on ollut selvä vaikutus alueen kalastoon ja on selvä, että ekologista tilaa saadaan toimenpiteillä edelleen parannettua niin kalaston kuin pohjaeläintenkin osalta. Lähtökohtana on, että esitetyt toimenpiteet eivät aiheuta merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle.

Haittoja voidaan vähentää parantamalla Svetogorskin ja Imatrankosken voimalaitosten käytön yhteensovittamista ja ottamalla huomioon vedenpinnan vaihtelusta aiheutuvat haitat erityisesti virtaamaltaan keskimääräistä kuivemmissa vesitilanteissa, jolloin kalojen lisääntymisalueet voivat jäädä kuivilleen. Ympäristöä paremmin huomioon ottavan säännöstelykäytännön jatkuva seuraaminen ja kehittäminen ovat jatkuvia toimenpiteitä. Havaintojen perusteella kehittämisen tarvetta on uudelleen arvioitava.

Lyhytaikaissäännöstelystä johtuvien kuivien ääritilanteiden on todettu olevan hyvin haitallisia kalastolle etenkin kunnostetuilla alueilla. Erityisesti lyhytaikaissäännöstelyn kuivuuden aikaisella ympäristöhaittoja huomioivalla tarkentamisella voidaan vesimuodostuman tilaan vaikuttaa paljon. Tarkentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa vesivoimakäytölle ottaen huomioon vesilaissa säännöstelyn muuttamiselle asetetut edellytykset (VL19:7). Arvioidaan, että on löydettävissä sellaisia tilaa parantavia muutoksia lyhytaikaissäännöstelyyn, joilla ei ole ratkaisevaa vaikutusta toiminnan kannattavuuteen. Suuret voimalaitokset ovat tärkeä osa koko Suomen säätökapasiteettia, joka tulee ottaa huomioon toimenpiteitä tarkemmin määriteltäessä. Tarvittavien toimenpiteiden lopullinen laajuus ja tarkempi määrittely vaatii suunnittelua ja selvityksiä laajassa yhteistyössä paikallisesti sekä myös yhteistyötä venäläisen osapuolen kanssa. Vasta tässä vaiheessa saadaan tarkemmat arviot toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja mahdollisista haitoista vesivoimatuotannolle. Osa kehittämistoimista voidaan kuitenkin ottaa käyttöön heti osana normaalia laitosten käyttötoiminnan kehittämistä. Voimakkaasti muutettujen vesistöjen toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia vesistön tilaan on tarkasteltu tarkemmin toimenpideohjelman liitteessä olevassa selvityksessä. Vuoksella ei ole löydettävissä sellaista toimenpideyhdistelmää, jolla olisi suurta tai melko suurta vaikutusta joen ekologiseen tilaan aiheuttamatta samalla merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle. Tästä syystä Vuoksen katsotaan olevan hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. On kuitenkin tunnistettu erilaisia toimenpiteitä, joilla tilaa voidaan jossakin määrin parantaa ja siten vahvistaa vesimuodostuman tilaa vallitsevan tilaluokan sisällä. Toimenpiteisiin sisältyy myös selvityksiä, joiden perusteella tilatavoitetta tarkastellaan uudelleen ennen direktiivin määräaikaa vuonna 2027.

Kymijoki

Kymijoki kuuluu kansallisen kalatiestrategian kärkikohteisiin ja se on Etelä-Suomen merkittävin vaelluskalavesistö. Kaakkois-Suomen alueella olevista Kymijoen vesimuodostumista Kymijoen pääuoma ja länsihaarat ovat voimakkaasti muutettuja. Itähaarat-Koskenalus -jokiosuus ei ole voimakkaasti muutettu, koska alueella on merkittävä määrä rakentamattomia koskia ja kalan kulku on mahdollista. Länsihaarojen alueella pystytään toteuttamaan toimenpideyhdistelmiä, jotka parantavat merkittävästi vesimuodostuman ekologista tilaa ja jotka ovat myös teknis-taloudellisesti mahdollisia aiheuttamatta merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle tai tulvasuojelulle. Kymijoen pääuoman kehittämismahdollisuuksia tulee edelleen selvittää, mutta niille ei ole tällä hetkellä olemassa toimenpideyhdistelmiä, joilla ekologista tilaa voitaisiin parantaa aiheuttamatta merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle. Kymijoen alaosa on merkittävä tulvariskialue. Valitut toimenpiteet eivät ole ristiriidassa tulvariskien hallinnan tavoitteiden kanssa.

Länsihaarassa kalateiden toteuttamisen mahdollisuudet ovat hyvät. Klåsarön osalta asia vaatii lisätarkasteluita, mutta ratkaisu on kuitenkin löydettävissä. Kalateistä saadaan välitöntä ekologista hyötyä koska länsihaaran alueella on runsaasti poikastuotantoaluetta. Lisäksi kalojen kulun mahdollistaminen länsihaaran kautta vahvistaa Kymijoen Inkeroisten alapuolisen osan lisääntymispotentiaalia. Ahvenkoskelle kalatien toteutusratkaisu on olemassa.

Kymijoen pääuomassa Myllykosken ja Kuusankosken yläpuolisilla alueilla on nivamaisia virtavesialueita, joilla on mahdollista parantaa kalojen elinympäristöjä (esim. Pessankoski, Lappakoski, Värälänkoski). Tarkempia tutkimuksia kunnostusmahdollisuuksista ei ole tehty. Kymijoen kehittämisen pääpaino on vapaalla jokiosalla Anjalankosken alapuolella ja lisääntymisalueet ovat selvästi vähäisempiä ylempänä joessa. Jokiosa on täysin porrastettu ja allastettu voimalaitoksilla. On kuitenkin tarpeen arvioida kalan vapaan liikkumisen merkitystä ja potentiaalia tällä osalla. Kymijoen veden laatu täyttää perinteisten fysikaalis-kemiallisten mittareiden perusteella hyvä tilan kriteerit. Sedimentin haitalliset aineet eivät ole varsinainen veden fysikaalis-kemiallinen laatutekijä, joka olisi otettava huomioon voimakkaasti muutettujen vesien tilan arvioinnissa. Tällä perusteella Kymijoen pääuoman tila arvioitiin hyväksi suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan potentiaaliin. Kuten Kymijoen mereen laskevien jokihaarojen alueella, niin myös Kymijoen pääuomassa on otettava huomioon, että suvantoalueiden pohjakerrostumiin on aikoinaan kertynyt merkittäviä määriä PCDD/F-yhdisteitä ja elohopeaa, jotka voivat paljastuessaan aiheuttaa riskiä eliöstölle ja monimuotoisuudelle, Viimevuosien tarkkailutulosten perusteella Kymijoen pehmeiden sedimentaatiopohjien tila on selvästi kohentunut eikä esimerkiksi vuonna 2019 sedimenttien toksisuuden arvioinnissa käytetyn Chironomus-surviaissääskien suuosien epämuodostumien esiintymisfrekvenssi enää poikennut merkittävästi luontaisesta taustatasosta. Tämän perusteella pintasedimentin haitta-ainepitosuudet ovat vähentyneet Kymijoen alaosalla 2000-luvulla. 

Edellä mainituin perustein Kymijoen länsihaarat on tyydyttävässä tilassa suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan, mutta Kymijoen pääuoma on hyvässä tilassa hydrologis-morfologisten toimenpiteiden osalta.

Yhteenveto suunnitelluista hydrologis-morfologisista toimenpiteistä

Vuoksi: Tainionkosken alueen, Tainionkosken-Imatrankosken ja Imatrankosken alapuolisen alueen lisääntymisalueiden vahvistaminen ja toteuttaminen sekä sivupurojen kunnostaminen ja lisävesittäminen. Lyhytaikaissäännöstelyn haittojen vähentäminen Imatrankosken alapuolella.

Kymijoen länsihaarat: Lohikalojen elinympäristöjen kunnostukset Kymijoen länsihaarassa. Kalatiet Ahvenkoskelle ja Klåsaröön. Selvitys Hirvivuolteen padon korvaamisesta uudella kiinteällä patorakenteella ja virtaamajaon tarkastelu samalla.

Kymijoen pääuoma: Selvitys kunnostusmahdollisuuksista jokiosalla. Selvitys kalan kulun mahdollistavien ratkaisujen toteuttamisesta ja niiden hyödyistä.

Alla esitetyissä taulukoissa on yhteenveto kunnostus-, säännöstely- ja vesirankentaminen -sektorilla tarvittavista toimenpidemääristä ja niiden arvioidut kustannukset vesienhoitoalueittain (Taulukko 32, Taulukko 33).

Taulukko 32. Kunnostus, säännöstely ja vesirakentamistoimet ja niiden kustannukset VHA1.

Taulukko 33. Kunnostus, säännöstely ja vesirakentamistoimet ja niiden kustannukset VHA2.