-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
7.6.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan
Turvetuotannon pohjavesien suojelussa merkittävimpiä ohjauskeinoja ja toimenpiteitä olivat toisella vesienhoitokaudella uusien turvetuotantoalueiden ohjaaminen pohjavesialueiden ulkopuolelle, turvetuotannon toimijoiden koulutus/neuvonta ohjeistusten ja suositusten käytännön toteuttamisessa, humusvesien imeytymisen estäminen turvetuotantoalueilta sekä toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittaminen tai laajentaminen turvetuotannossa. Edellisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa esitettiin Vuoksen vesienhoitoalueelle humusvesien imeytymisen estämistä turvetuotantoalueilta yhdelle pohjavesialueelle ja toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittamista tai laajentamista turvetuotannossa yhdelle pohjavesialueelle. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella esitettiin toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittamista tai laajentamista turvetuotannossa yhdelle pohjavesialueelle.
Kaakkois-Suomessa Vuoksen vesienhoitoalueelle turvetuotannolle esitetyistä toimenpiteistä on toteutunut Taipalsaaren Pönniälänkankaan pohjavesialueelle esitetty Suurisuon turvetuotantoalueen pohjavesivaikutusten tarkkailun aloittaminen. Turvetuotantoalueen päivitettyyn ympäristölupaan (tullut lainvoimaiseksi v. 2018) on tullut pohjavesitarkkailua koskeva määräys. Taipalsaaren Pönniälänkankaan pohjavesialueelle esitetty humusvesien imeytymisen estäminen Suurisuon turvetuotantoalueelta ei toistaiseksi ole toteutunut, mutta turvetuotantoalueen ympäristölupaan on tullut toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon osalta määräys, jonka mukaan ennen turvetuotannon lopettamista lohkolla 6, Kaijansuonlampiin johtuvien eristysojien ja turvetuotantoalueen vesien poisjohtamisesta tai puhdistamisesta tulee tehdä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle selvitys tarvittavista toimenpiteistä, joilla alueen pohjavedenhankintamahdollisuudet turvataan. Lohkolla 6 tuotanto loppuu viimeistään v. 2026. Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueelle esitetty Haukkasuon luoteisosan turvetuotantoalueen pohjavesitarkkailun aloittaminen on toteutunut ympäristölupaan (tullut lainvoimaiseksi v. 2018) tulleen tarkkailuvelvoitteen ja pohjavesitarkkailusta tehdyn esityksen hyväksymisen myötä vuonna 2019. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella turvetuotannon pohjavesivaikutusten seuranta on aloitettu myös Karjalankulma-Peräkankaan pohjavesialueella sijaitsevalla Harjunsuon turvetuotantoalueella. Turvetuotantoalueilla aloitetut pohjavesitarkkailut edistävät turvetuotannon pohjavesivaikutusten seurantaa ja siten myös pohjaveden suojelua kyseisillä pohjavesialueilla.
Kaakkois-Suomessa uusia turvetuotantoalueita ei ole tullut pohjavesialueille. Ympäristölupahakemuksia uusille turvetuotantoalueille, jotka lupahakemusasiakirjojen perusteella tulisivat osin sijoittumaan pohjavesialueelle, on ollut vireillä muutamia (mm. Lappeenrannan Höytiönsuo ja Miehikkälän Heinä-Vaajersuo). ELY-keskuksen kanta ympäristölupahakemusasiakirjoista annetuissa lausunnoissa on ollut, ettei uusia turvetuotantoalueita tule sijoittaa pohjavesialueelle ja pohjavesialueen läheisyyteen sijoittuessaan tulee varmistaa, ettei turvetuotantoalueelta ole haitallisia vaikutuksia pohjavesialueille. Olemassa olevien, pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien turvetuotantoalueiden ympäristölupien tarkistamisen yhteydessä on tarvittaessa edellytetty tarkennuksia turvetuotantoalueen pohjavesivaikutusten arviointiin ja pohjavesitarkkailutarpeen määrittämiseen. Pohjavesialueiden reunavyöhykkeillä sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuivatus laskee tuotantoalueen pohjavedenpintaa. Mikäli kuivatuksesta voi aiheutua merkittävää muutosta pohjavesialueen pohjaveden pinnan korkeuteen ja pohjavesialueen käytettävyyteen vedenhankinnassa, voi turvetuotanto vaatia ympäristöluvan lisäksi myös vesilain mukaisen luvan. Myös turvetuotantoalueen eristysojien ylläpidolla voi olla vaikutusta pohjaveden korkeuteen ja laatuun. Pohjaveden pinnan laskeminen turvetuotantoalueella voi heikentää myös turvetuotannon läheisyydessä sijaitsevien pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien tilaa.
Vuonna 2012 voimaan tullut vesilain uudistus edellyttää ennakkoilmoituksen tekemistä uusista ojituksista ja merkittävistä olemassa olevien ojitusten muutoksista.