4.1.2. Yhdyskunnat- ja haja-asutus - esitetyt toimenpiteet, ohjauskeinot ja kustannukset vuosille 2022–2027
Vuoksen vesienhoitoalueella toteutetaan suunnittelukaudella joitain puhdistamoiden peruskorjauksia tai rakennetaan kokonaan uusia puhdistamoita kiristyvien lupaehtojen ja puhdistamoiden vanhenevan tekniikan vuoksi. Kymijoen – Suomenlahden vesienhoitoalueella uusia merkittäviä puhdistamoinvestointeja ei tehdä suunnittelukaudella.
Puhdistuslaitosten vuotovesimäärä on suuri lähes kaikilla Kaakkois-Suomen laitoksilla. Vesihuoltolaitosten tulee panostaa aiempaa enemmän laskuttamattoman jätevesimäärän pienentämiseen. Tällä hetkellä joissakin kunnissa laskuttamattoman jätevesimäärän osuus on jopa yli 50 % kokonaisvesimäärästä.
Häiriöpäästöjen hallintaan tulee edelleen kiinnittää huomiota. Puhdistamoiden tulee varautua mm. sähkönjakeluun liittyviin ongelmiin niin jätevedenpuhdistamoilla kuin keskeisimmillä pumppaamoilla.
Vesihuoltolaitosten ja kuntien yhteistyötä lisäämällä voidaan parantaa koko vesihuoltosektorin tehokkuutta ja toimintavarmuutta. Laitosten välinen yhteistyö mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamista ja osaamisen lisäämistä mm. laitosten toiminnan ja vesiensuojelun osalta. Kansallisella vesihuoltouudistuksella etsitään ratkaisuja vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Turvallisen ja laadukkaan vesihuollon lisäksi tavoitteena on ottaa harppauksia kohti ilmastoneutraaliutta ja resurssiviisautta.
Hulevesien hallintaa ja käsittelyä tulee tehostaa. Kuntia kannustetaan hulevesistrategian laadintaan ja vaikutusten tarkasteluun maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä. Hulevesien hallinta on tärkeää sekä veden laadun että hulevesitulvien hallinnan kannalta.
Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn osalta tulee jatkaa valvontaa ja neuvontaa.
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille esitetyt toimenpiteet Vuoksen vesienhoitoalueelle (VHA1)
Vuoksen vesienhoitoalueen vesistöjä kuormittaa 10 toiminnassa olevaa jätevedenpuhdistamoa. Näistä suurimmat ovat Lappeenrannassa sijaitseva Toikansuon ja Imatralla sijaitseva Meltolan jätevedenpuhdistamo. Imatran Meltolan puhdistamolle johdetaan kaupungin omien jätevesien lisäksi Ruokolahden ja osa Lappeenrannan kaupungin jätevesistä. Lappeenrannan Toikansuon puhdistamolle johdetaan kaupungin omien jätevesien lisäksi Lemin ja Taipalsaaren kuntien jätevedet. Vesienhoitoalueella on useita pieniä puhdistamoita, joissa käsiteltävät vesimäärät ovat niin vähäisiä ja välimatkat pitkiä, ettei keskittäminen ole ollut taloudellisesti perusteltua.
Savitaipaleen puhdistamon ympäristöluvan lupamääräykset on tarkistettu 2016 ja jätevedenpuhdistamon saneeraus on valmistunut 2018. Saneerauksen myötä puhdistamon prosessi on muutettu nitrifioivaksi.
Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on sovittu tarkistettavan puhdistamosaneerauksen yhteydessä. Tämänhetkisen aikataulun mukaan puhdistamo peruskorjataan 2021-2023, jolloin fosforin ja kokonaistypenpoisto tehostuu. Myös jäteveden desinfiointiin varaudutaan. Lappeenrannan Toikansuon ja (Joutsenon) Oravaharjun jätevedenkäsittelyn lopullista ratkaisua ei ole vielä tehty. Lappeenrannan kaupunki on hakenut joulukuussa 2014 ympäristölupaa uudelle Hyväristönmäen puhdistamolle purkupaikkana Rakkolanjoki. Tavoitteena on, että Lappeenrantaan rakennetaan uusi tehokas puhdistamo suunnittelukauden aikana. Puhdistamoon rakennetaan kokonaistypen poisto ja hygienisointi. Koska Toikansuon puhdistamoa tullaan käyttämään vielä useita vuosia, puhdistusprosessia on vuonna 2021 tehostettu jälkisuodatuksella. Toikansuon puhdistamon ympäristölupa on voimassa vuoden 2025 loppuun.
Lappeenrannan Ylämaan jätevedenpuhdistamon osalta on lähivuosinatarkoitus arvioida, saneerataanko vanha puhdistamo vai rakennetaanko kokonaan uusi. Siirtoviemärin rakentamista ei nähdä vaihtoehtona. Osana saneeraus/uudisrakentamisarviota selvitetään, onko puhdistamon toimintaa tarpeen tehostaa ammoniumtypen ja hygienisoinnin osalta. Ympäristölupa on sovittu tarkistettavan, kun suunnitelmat ovat tarkentuneet.
Nuijamaan puhdistamon ympäristöluvan edellyttämä ammoniumtypenpoiston tehostamista koskeva selvitys on tehty. Selvityksen johdosta puhdistamolle ei asetettu nitrifikaatiovelvoitetta. Puhdistamo saneerataan lähivuosina, siirtoviemärin rakentamista ei nähdä vaihtoehtona.
Konnunsuon jätevedenpuhdistamo on iältään vanha ja tekniikaltaan vanhentunut. Omistaja ei ole katsonut investointipäätöstä puhdistamon uusimisesta mahdolliseksi, koska kiinteistön käytöstä tulevaisuudessa ei ole varmuutta. Asiaa tulee tarkastella lähivuosina. Puhdistamon päästötarkkailua on tehostettu. Puhdistustehokkuutta seurataan kerran kuussa otettavin näyttein aiemman neljännesvuosittain tapahtuvan seurannan sijaan.
Luumäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräykset on tarkistettu 2017. Puhdistamo on saneerattu 2017–2019. Saneerauksen myötä puhdistusprosessia tehostettiin lähtevän veden UV-desinfioinnilla ja kiekkosuodatuksella.
Parikkalan jätevedenpuhdistamo on saanut uuden ympäristöluvan syyskuussa 2015. Uusi, kalvosuodatustekniikkaan perustuva puhdistamo, on otettu käyttöön vuonna 2018. Ympäristöluvan mukaisesti puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetusteho. Uuden puhdistamon myötä etenkin ammoniumtyppikuormitus vähenee nitrifikaatiotehon parantuessa ja käytännössä kaikki kiintoaines saadaan talteen.
Rautjärven puhdistamon laajamittainen saneeraus on tarpeen lähivuosina. Vihvilänsuon puhdistamon edellinen saneeraus on tehty vuonna 1998. Puhdistamon kuntokartoitus ja lähiaikojen saneeraustarpeen kartoittaminen olisi hyvä tehdä mahdollisimman pian. Suunnittelun yhteydessä tulee selvittää ammoniumtypen/kokonaistypen poistamisen ja hygienisoinnin tarve. Ympäristölupamääräykset tulee tarkistaa selvitysten perusteella.
Vuotovesien määrän vähentäminen on suunnittelukauden keskeinen tavoite. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulee käyttää monipuolisesti erilaisia keinoja, tunnistaa vuotovesien lähteitä sekä toteuttaa toimenpiteitä vuotojen vähentämiseksi. Vuotovesiä pyritään vähentämään viemäreitä saneeraamalla, vähentämällä sekaviemäröintiä ja puuttumalla tonttien kautta viemäreihin päätyviin hulevesimääriin. Jätevesilaitokset käyttävät erilaisia keinoja vaikuttaa kiinteistöjen omistajiin tonttien kautta tulevien vuotovesien vähentämiseksi.
Vuoksen vesienhoitoalueen puhdistamoiden vuotovesimäärä on keskimäärin 40 %. Imatran Meltolan puhdistamolla käsiteltävän laskuttamattoman jäteveden määrä (vuotovesi) on noin 55 %, Lappeenrannan Toikansuon puhdistamolla noin 30 %, Parikkalan puhdistamolla noin 64 % ja Rautjärven puhdistamolla on 66 %. Savitaipaleella laskuttamattoman jäteveden osuus on kohtuulliset 16 % ja Luumäellä 30 %.
Käytännössä viemäriverkostojen saneerauksen vuosittainen määrä ja kustannukset tulisi monissa kunnissa moninkertaistaa.
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille esitettävät toimenpiteet Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueelle (VHA2)
Kymijoen ja Suomenlahden vesienhoitoalueella jätevesien käsittelyn keskittäminen on edennyt pitkälle. Kymenlaaksossa on toiminnassa kaksi jätevedenpuhdistamoa. Kouvolan Mäkikylän keskuspuhdistamo on saneerattu ja laajennettu vuonna 2011 Kotkan Mussalon keskuspuhdistamo, on saneerattu ja osittain uudisrakennettu vuonna 2009. Puhdistamon lupaehdot on tarkistettu 2020. Luvan mukaan puhdistamon toimintaa tulee fosforinpoiston osalta tehostaa vuoden 2026 alusta lähtien. Tulokuormituksen arvioidaan lisääntyvän lähivuosina niin, että puhdistamon kapasiteetin laajennus on tarpeen toteuttaa vuosina 2024–2026. Vuotovesien määrän vähentäminen on suunnittelukauden keskeinen tavoite. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulee käyttää monipuolisesti erilaisia keinoja tunnistaa vuotovesien lähteitä sekä toteuttaa toimenpiteitä vuotojen vähentämiseksi. Vuotovesiä pyritään vähentämään viemäreitä saneeraamalla, vähentämällä sekaviemäröintiä ja puuttumalla tonttien kautta viemäreihin päätyviin hulevesimääriin. Jätevesilaitokset käyttävät erilaisia keinoja vaikuttaa kiinteistöjen omistajiin tonttien kautta tulevien vuotovesien vähentämiseksi.
Kouvolan puhdistamolla käsiteltävän laskuttamattoman jäteveden määrä (vuotovesi) on noin 60 %, Kotkan Mussalon puhdistamolla noin 50 %. Viemäriverkostojen saneerauksen vuosittainen määrä ja kustannukset tulisi myös Vuoksen vesienhoitoalueen monissa kunnissa moninkertaistaa.
Vaarallisten ja haitallisten aineiden aiheuttamien riskien arvioimiseksi ja tarkkailun tarpeen selvittämiseksi on Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteuttanut kyselyn alueen teollisuuslaitoksilla käytettävistä kemikaaleista ja puhdistamoilla tehdään haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin liittyvää seurantaa.
Yhteenveto yhdyskunnat -sektorille esitetyistä toimenpiteistä:
Laitosten käyttö ja ylläpito -toimenpiteeseen kuuluu luvanvaraisten yhdyskuntien laitosten käyttö siten, että toimintataso pysyy alkavan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla lupamääräykset täyttäen. Yhdyskuntien laitoksiin sisältyvät viemärilaitokset (puhdistamot, pumppaamot ja viemärit). Tämä käytön ja ylläpidon perustoiminta on vaikuttavin toimenpide yhdyskuntasektorilla, kun lisäksi laitoksilla toteutetaan kunnossapito- ja uusimistoimia tarpeen mukaan. (Taulukko 16 & Taulukko 17).
- Kymijoen-Suomenlahden alue 160 000 asukasta
- Hiitolanjoen vesistöalue 5 400 asukasta
- Vuoksen vesistöalueen eteläosa 36 050 asukasta
- Viipurinlahden jokivesistöt 64 275 asukasta
Laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen -toimenpiteeseen kuuluu pistekuormituksen päästöjen hallintatoimenpiteet, ennakkovalvonta mukaan lukien. Tähän sisältyy lupien muuttamisen vireille paneminen, jos ympäristönsuojelulain mukaiset luvan muuttamisen edellytykset täyttyvät.
Jos lupien määräysten mukaisten raja-arvojen ylityksiä aiheutuu korjattavissa olevista syistä, on myös käytettävä valvonnan keinoja tilanteen korjaamiseksi.
Jätevesien hygienisoinnin toteuttamisen tai siihen varautumisen osalta laitosten käytön tehostaminen voi tulla kysymykseen erityisen tarpeen (esim. epidemiauhka) perusteella. Erityishuomio kohdistuu toimintoihin (jätevedenpuhdistamoihin), joiden purkualueilla päästöistä voi aiheutua hygieenistä haittaa talousveden raakaveden, kasteluveden tai uimarantojen vedenlaadulle.
- Vuoksen vesistöalueen eteläosa 27 125 asukasta
- Viipurinlahden jokivesistöt 66 925 asukasta
Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen on uusi toimenpide, jolla parannetaan ja kehitetään laitosten ja osuuskuntien toimintavarmuutta ja häiriötilanteisiin varautumisen kattavuutta. Varautumisesta olisi tehtävä jatkuva prosessi, jolla voidaan turvata toiminnan jatkuvuus ja myös ympäristön hyvä tila.
Ennaltavarautumisvelvollisuuden (YSL 15 §) mukaisilla varautumissuunnitelmilla, suunnitelmilla häiriötilanteisiin va-rautumisesta (VHL 15 a §), riskienhallintasuunnitelmilla ja riskikartoituksilla voidaan estää ympäristövahinkoja sekä varmistaa tehokas toiminta ja seurausten minimointi onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Riskienhallinnassa otetaan huomioon myös vedenhankintaan käytettävien pinta- ja pohjavesien hyvän laadun turvaaminen kaikissa oloissa. Toimintavarmuutta voidaan parantaa esim. Water Safety Plan ja Sanitation Safety Plan -tyyppisten riskienhallintaohjelmien avulla.
Ympäristöriskikartoituksia, riskien hallintaa ja häiriötilanteisiin varautumista kehitetään myös kemikaalien ja polttoai-neiden varastoinnin osalta ja riskien hallintaa on syytä tarkastella myös teollisuusjätevesisopimusten kannalta.
- Kymijoen-Suomenlahden alue 2 kpl
- Hiitolanjoen vesistöalue 2 kpl
- Vuoksen vesistöalueen eteläosa 5 kpl
- Viipurinlahden jokivesistöt 3 kpl
Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostamistoimenpiteessä
tunnistetaan luvanvaraisten laitosten vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat sekä tehoste-taan vaarallisten aineiden tarkkailuja uusittujen ohjeistojen mukaisesti ja hyödynnetään tarvittaessa uusien tutki-mushankkeiden tuloksia (mm. HAZBREF ja CWPharma) päästöjen vähentämiseksi.
Toimenpiteessä tarkastellaan tarkkailuohjelmien näytteenottotiheyttä ja määrityskattavuutta ottaen huomioon ve-siympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden lisäksi myös vapaaehtoisesti tarkkailuohjelmaan otetut mikro-muovit, lääkeainejäämät ja muut kuin lainsäädännössä esiintyvät mikropollutantit.
Haitallisista aineista syntyviä riskejä vesiympäristölle vähennetään mm. korvaamalla vaarallisia ja haitallisia aineita sisältävien kemikaalien käyttöä vähemmän haitallisilla kemikaaleilla sekä tehostamalla vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneiden laitosten jätevesien esikäsittelyä.
- Kymijoen-Suomenlahden alue 2 kpl
- Vuoksen vesistöalueen eteläosa 1 kpl
- Viipurinlahden jokivesistöt 1 kpl
Viemäreiden vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen Pääsääntöisesti kaikkien vesihuoltolaitosten omaisuuden ja verkostotiedon hallinta tähtää saneerausvelan lyhentä-miseen, ja investoinneissa vesihuoltoverkostojen saneerauksiin ja kunnossapitotoimiin toteutetaan toimenpiteitä, jotka kohdistetaan viemäriverkoston runsaimmin vuotaviin kohtiin. Saneerauksissa suositaan pääsääntöisesti erillisviemäröintiä. Ennustetut sään ääriolosuhteiden muutokset kuten yleistyvät rankkasateet ja tulvat korostavat vuotovesien vähentämisen tarvetta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ylivuotojen ehkäisyyn laitoksilla ja verkostossa pohjavesialueilla. Myös laitosten varautumissuunnitelmissa käsitellään sään ääriolosuhteisiin varautumista. Vuotovesien seurauksina ovat verkostoylivuodot, pumppaamoiden ylivuodot ja puhdistamoiden ohijuoksutukset.
- Kymijoen-Suomenlahden alue 6 kpl
- Hiitolanjoen vesistöalue 2 kpl
- Vuoksen vesistöalueen eteläosa 3 kpl
- Viipurinlahden jokivesistöt 6 kpl
Toimenpiteeseen vaikuttaa eri tahojen toimivallan piirissä olevia tekijöitä (toisen toimijan omistaman viemäriverkon vuotovedet, tonttijohdot ja kiinteistöjen kuivatus- ja hulevedet)
Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen - toimenpide kattaa niin laadullisen (ravinteet, hygienia, vaaralliset ja haitalliset aineet) parantamisen kuin määrällisen hallinnan eli tulvasuojelun lisäksi myös hulevesien roska- ja mikropollutanttipäästöjä pyritään vähentämään. Käsittelyllä tarkoitetaan mm. hulevesien pidättämistä, viivyttämistä sekä luonnonmukaisia menetelmiä (mm. imeyttäminen, kosteikot) hulevesien laadun parantamiseksi sekä hallittua johtamista vesistöön siten, että pohjaveden muodostuminen turvataan. Kaavoittamisen ja kuntien hulevesistrategioiden kautta kehitetään hulevesien kestävää hallintaa. Uusia hulevesirakenteita on suunnitteilla 1 kpl Kymijoen-Suomenlahden alueelle, mutta useissa kunnissa on meneillään hulevesien hallinnan yleissuunnittelu ja hulevesien hallinta- ja käsittelyrakenteita tullaan hyvin todennäköisesti toteuttamaan kaikilla suunnittelualueilla kauden 2022–27 aikana.
Yhdyskuntien toimenpiteet ja kustannukset vesienhoitoalueittain on esitetty alla olevissa taulukoissa (Taulukko 16, Taulukko 17)
Taulukko 16. Yhdyskuntasektorin toimenpiteet ja kustannukset VHA1.
|
Toimenpide |
Yksikkö |
Määrä |
Investointi-kustannus/ kausi |
Käyttökustannus / vuosi |
Kokonaiskustannus / vuosi |
|
Laitosten käyttö ja ylläpito (yhdyskunnat) |
Asukasta |
105725 |
|
21 475 225 € |
21 475 225 € |
|
Laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen (yhdyskunnat) |
Asukasta muuttuvan luvan piirissä |
94050 |
|
1 423 425 € |
1 423 425 € |
|
Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen |
Rakenteiden määrä kpl |
|
|
|
|
|
Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen |
Saneeraavat laitokset (lkm) |
11 |
35 536 788€ |
0 € |
1 932 182 € |
|
Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen (yhdyskunnat) |
Suunnitelmat (lkm) |
10 |
0 € |
0 € |
0 € |
|
Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (yhdyskunnat) |
Tarkkailuohjelmat (lkm) |
2 |
0 € |
0 € |
0 € |
|
Kaikki yhteensä |
|
199798 |
35 536 788 € |
22 898 650 € |
24 830 832 € |
Taulukko 17. Yhdyskuntasektorin toimenpiteet ja kustannukset VHA2.
|
Toimenpide |
Yksikkö |
Määrä |
Investointi-kustannus/ kausi |
Käyttökustannus/ vuosi |
Kokonais-kustannus / vuosi |
|
Laitosten käyttö ja ylläpito (yhdyskunnat) |
Asukasta |
160 000 |
|
29 120 000 € |
29 120 000 € |
|
Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen |
Rakenteiden määrä kpl |
1 |
260 000 € |
5 000 € |
36 262 € |
|
Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen |
Saneeraavat laitokset (lkm) |
6 |
70 920 000 € |
|
3 856 014 € |
|
Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen (yhdyskunnat) |
Suunnitelmat (lkm) |
2 |
0 € |
0 € |
0 € |
|
Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (yhdyskunnat) |
Tarkkailuohjelmat (lkm) |
2 |
0 € |
0 € |
0 € |
|
Kaikki yhteensä |
|
160011 |
71 180 000 € |
29 125 000 € |
33 012 276 € |
Haja-asutukselle esitetyt toimenpiteet
Laaja-alaisesti haja-asutuksen päästöjen vaikutukset ovat pienet, mutta paikallisesti vaikutus voi olla merkittävä. Luontaisesti karuilla ja kirkasvetisillä vesistöalueilla runsaan haja-asutuksen vaikutukset ovat merkittävimpiä. Kuormitusriskiä lisää mm. lisääntyvä rantarakentaminen, mökkien muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön ja mökkien varustetason kasvaminen. Suomalaisilla mökeillä on perinteisesti käytetty kuivakäymälöitä ja harmaiden vesien vähäistä maahan imeyttämistä. Mökkien varustetason kasvaessa vesikäymälöihin siirtymistä tulisi välttää ja mm. kaavoituksen keinoin ohjataan vesikäymälärakentamista.
Haja-asutuksen kuormitus tulee huomioida myös maankäytön suunnittelussa. Kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulakiin perustuvia tarkentavia ympäristönsuojelumääräyksiä vesiensuojelun kannalta herkille vesistö/valuma-alueille.
Haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien asianmukainen käyttö ja ylläpito on edellytys järjestelmien toimimiselle siten, että puhdistustasovaatimus saavutetaan, ravinnekuormitus vesistöihin vähenee ja riski pohjaveden laadun tai ympäristön tilan heikkenemiselle vähenee. Ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöjen tehostamistoimenpiteiden siirtymäajan umpeuduttua edistetään muiden alueiden kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien saattamista säännösten vaatimukset täyttäviksi sitä mukaa kun vaatimuksia edellytetään.
Vesienhoidon toimenpiteitä suunniteltaessa vuonna 2020 on tiedossa, ettei siirtymäajan päätyttyä kaikki ranta- ja pohjavesialueiden jätevesien käsittelyjärjestelmät Kaakkois-Suomessa vielä täytä lainsäädännön vaatimuksia. Tämä on huomioitu toimenpiteiden määrän tavoitteidenasettelussa.
Viranomaisvalvontaan panostetaan merkittävästi etenkin ranta- ja pohjavesialueilla. Lisäksi järjestelmien korjaaminen jatkuu ranta- ja pohjavesialueilla, kun käsittelyvaatimuksista saadut määräaikaiset poikkeamiset raukeavat.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella arvioitiin vuonna 2012 olevan kunnallisten vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien talousvesiverkostojen ulkopuolella 12 800 asukasta ja jätevesiviemäriverkoston ulkopuolella noin 18 800 asukasta (VELVET-rekisteri). Vuoden 2019 tietojen perusteella vesienhoitoalueella on noin 10 400 vakituiseen asumiseen käytettyä, ennen vuotta 2004 rakennettua pientaloa (Rakennus- ja huoneistorekisteri). Näistä noin 2500 sijaitsee ranta- tai pohjavesialueilla, joten kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn siirtymäaika päättyi 2019. Vesienhoitoalueella on huomattava määrä vapaa-ajan asuntoja (noin 18 100), joista suurin osa (noin 15 400) sijaitsee ranta- tai pohjavesialueilla.
Kiinteistöjen määrät jakautuvat osa-alueittain seuraavasti:
|
|
vakituiset asunnot ranta- tai pohjavesialueilla |
vapaa-ajan asunnot ranta- tai pohjavesialueilla |
|
Kaakkois-Suomen alue |
2 500 |
15 200 |
|
Uudenmaan alue |
40 |
170 |
|
Yhteensä |
2 540 |
15 370 |
Vuoksen vesienhoitoalueella kunnallisten vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien verkostojen ulkopuolella vesienhoitoalueella arvioitiin olevan vuonna 2012 vesijohtoverkoston osalta noin 16 200 asukasta ja jätevesiviemäriverkoston osalta noin 17 400 asukasta (VELVET-rekisteri). Vuoden 2019 tietojen perusteella vesienhoitoalueella on noin 9 500 vakituiseen asumiseen käytettyä, ennen vuotta 2004 rakennettua pientaloa (Rakennus- ja huoneistorekisteri). Näistä noin 2 400 sijaitsee ranta- tai pohjavesialueilla, joten kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn siirtymäaika päättyi 2019. Vesienhoitoalueella on huomattava määrä vapaa-ajan asuntoja (noin 15 000), joista suurin osa (noin 14 000) sijaitsee ranta- tai pohjavesialueilla.
Kiinteistöjen määrät ranta- tai pohjavesialueilla jakautuvat osa-alueittain seuraavasti:
|
|
vakituiset asunnot ranta- tai pohjavesialueilla |
vapaa-ajan asunnot ranta- tai pohjavesialueilla |
|
Hiitolanjoen vesistöalue |
430 |
1560 |
|
Vuoksen vesistöalueen eteläosa |
1450 |
9920 |
|
Viipurinlahden jokivesistöt |
430 |
1930 |
|
Pielisjoki-Pyhäselkä-Orivesi (Uukuniemi) |
50 |
380 |
|
Yhteensä |
2 360 |
13 790 |
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa toteutetaan sen mukaisesti kuin vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksessa edellytetään. Jätevesien käsittelyn on täytettävä ranta- ja pohjavesialueilla 31.10.2019 lähtien lainsäädännön vaatimukset ja vaadittavat tehostetun käsittelyn toimenpiteet on toteutettu. Myös muilla alueilla toimenpiteitä on jo tehty kiinteistön peruskorjausta vastaavien remonttien yhteydessä. Toimenpiteiden kustannusten kokonaismäärää arvioitaessa oletetaan käyttö- ja ylläpitokustannukset ranta- ja pohjavesialueiden vakituisen asutuksen kiinteistöjenmäärästä, sekä olettaen että lomakiinteistöistä 60 % on kantoveden varassa, jolloin kiinteistölle ei ole jätevesijärjestelmän ylläpitotarvetta.
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen
Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa sekä muilla alueilla kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä. Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostamistoimenpiteen osalta otetaan huomioon kaikki ne kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät, jotka tehostetaan vuosien 2022–2027 aikana nykyisten vaatimusten edellyttämälle tasolle.
Tämän toimenpiteen osalta merkittävimpiä ovat ei-ympäristöluvanvaraiset alle 100 AVL:n, mutta selvästi muutamaa taloutta suuremmat, kylä-, kokouskeskus- ja lomakeskuspuhdistamot.
Toimenpiteiden kustannusten kokonaismäärää arvioitaessa oletetaan 50 %:lla ranta- ja pohjavesialueiden ulkopuolella olevista kiinteistöistä olevan jätevesijärjestelmän saneeraustarve 2022–2027, kuitenkin siten että vapaa-ajan kiinteistöistä tarve koskee vain 60 %. Arviossa otetaan huomioon se, että toimenpidekauden alussa ranta- ja pohjavesialueilla käsittelyjärjestelmät eivät vielä ole lainsäädännön edellyttämällä tasolla.
Suunnittelukaudella arvioidaan tarvetta kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostamiselle sekä järjestelmien käytön ja ylläpidon määrää. Toimenpiteiden seurantamittareita on kaksi:
-
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: Viemäriverkostojen ulkopuolella olevien kiinteistöjen lukumäärä [lkm]
-
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: Arvio jätevesisuunnitelman sisältävien lupahakemusten lukumäärästä verkostojen ulkopuolella [lkm]
Seurannan onnistumisen edellytyksenä on se, että jätevesisuunnitelman sisältävien lupahakemusten määristä tehdään systemaattista tilastointia.
Yhteenveto yhdyskuntien ja haja-asutuksen ohjauskeinoista ja toimenpiteistä
|
Seuraavissa taulukoissa on esitetty haja-asutuksen toimenpiteiden kustannukset vesienhoitoalueittain (Taulukko 18,Taulukko 19).
Taulukko 18. Haja-asutukselle esitetyt toimenpiteet ja kustannukset VHA1.
|
Toimenpide |
Yksikkö |
Määrä |
Investointi- kustannus /kausi |
Käyttökustannus/ vuosi |
Kokonaiskustannus / vuosi |
|
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen, vakituiset asunnot |
vakituista asuntoa |
3550 |
28 392 000 |
- |
1 722 700 |
|
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen, vapaa-ajan asunnot |
vapaa-ajan asuntoa |
260 |
1 028 000 |
- |
62 400 |
|
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttö ja ylläpito, vakituiset asunnot |
vakituista asuntoa |
2360 |
- |
1 649 900 |
1 649 900 |
|
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttö ja ylläpito, vapaa-ajan asunnot |
vapaa-ajan asuntoa |
5450 |
- |
817 800 |
817 800 |
|
Kaikki yhteensä |
|
|
29 420 000 |
2 467 700 |
4 252 800 |
Taulukko 19. Haja-asutukselle esitetyt toimenpiteet ja kustannukset VHA2.
|
Toimenpide |
Yksikkö |
Määrä |
Investointi-kustannus/ kausi |
Käyttökustannus/ vuosi |
Kokonaiskustannus / vuosi |
|
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen, vakituiset asunnot |
vakituista asuntoa |
4 400 |
29 808 000 |
- |
1 808 571 |
|
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen, vapaa-ajan asunnot |
vapaa-ajan asuntoa |
550 |
1 968 000 |
- |
119 405 |
|
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttö ja ylläpito, vakituiset asunnot |
vakituista asuntoa |
2 770 |
- |
1 667 400 |
1 667 400 |
|
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttö ja ylläpito, vapaa-ajan asunnot |
vapaa-ajan asuntoa |
6 180 |
- |
836 100 |
836 100 |
|
Kaikki yhteensä |
|
|
31 776 000 |
2 503 500 |
4 431 476 |
