7.7.2 Pilaantuneet alueet - esitetyt toimenpiteet, ohjauskeinot ja kustannukset vuosille 2022–2027

Ohjauskeinot:

• Kehitetään kansallista pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiaa priorisoimalla kunnostustoimintaa ja resursseja huonossa tilassa oleville pohjavesialueille.
• Tehostetaan haitallisten aineiden ja pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailua ja seurantaa

Perustoimenpiteet / Muut perustoimenpiteet:

Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan kielletty.  Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvussa. Jos maaperä tai pohjavesi on pilaantunut, pilaantumisen aiheuttaja on vel­vollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle (YSL 75 §). Toissijainen vastuu on alueen haltijalla ja viimeisenä vastuu siirtyy kunnalle. Uudet mahdollista pilaantu­mista aiheuttavat toiminnot ohjataan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Toiminnoille edellytetään ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, mikäli ne aiheuttavat riskiä maa­perän ja pohjaveden puhtaudelle.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar­peen arvioinnista (214/2007).Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava kohdekohtaiseen arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle eli ns. riskinarvioon. Pilaantuneisuuden selvit­täminen edellyttää myös pohjavesinäytteitä. Asetuksen lisäksi riskinarviointia ohjaa ympäristöministeriön julkaisema ohje, Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014). Ohje tarkentaa PIMA-asetuksen yleisiä periaatteita, ohjaa arvioinnin suorittamista ja tarjoaa päätöksentekoa tukevaa taustatietoa.

Mikäli kohde on ns. isännätön, eli toiminnanharjoittajaa tai maanomistajaa ei saada vastuuseen, ja pilaantuneen alueen puhdistamisen velvoittaminen yksin kunnan hoitamana voidaan katsoa kohtuuttomaksi, voidaan puhdistus toteuttaa valtion ja kunnan yhteisrahoituksella.  Valtion toteuttamaa pilaantuneiden maa-alueiden tutkimusohjelmaa (Maaperä kuntoon -ohjelma) varten maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet priorisoidaan Tutkimusohjelman priorisointipisteytysmallilla (TUOPPI). Priorisoinnissa käytetään tietojärjestelmään tallennettuja perustietoja kohteesta; toiminnan toimialaa ja sijaintia herkillä alueilla. Pisteytysmallissa on neljä osaa; toimiala, pohjavesi, pintavesi sekä maankäyttö. Malli painottaa tärkeillä pohjavesialueilla olevia kohteita, lisäksi pisteytys lasketaan eri osien tehollisarvona, jolloin jo kahdesta osasta tulleet isot pisteet nostaa kohteen yhteispisteet korkealle. Tutkimusohjelmaan pääsyn valintakriteerinä on myös, että puhdistamisen vastuutahoa ei ole tiedossa tai vastuut ovat kohtuuttomia nykyiselle kiinteistön haltijalle. Jos alueella on havaittu päästöjä, niin se nostaa kohteen tutkimusten kiireellisyyttä. Priorisoinnissa on myös kiinnitetty enemmän huomiota vesienhoidon tilatavoitteiden saavuttamiseen (POAKORI-hanke). Valtion kunnostusohjelman kohteiden valintaa ja kunnostusjärjestystä varten on kehitetty oma kunnostuspisteytys pilaantuneille maille -malli (KUPPI), mallin toinen kehitysversio on testausvaiheessa. Mallissa huomioidaan alueelta löytyneiden haitta-aineiden pitoisuustaso ja ominaisuudet sekä arvioidaan onko kulkeutumisriskejä, terveydellisiä riskejä ja ekologisia riskejä. Tuloksena saadaan priorisointipisteet, joita voidaan verrata muihin kohteisiin.

Öljysuojarahastosta voidaan harkinnanvaraisesti korvata öljyllä pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostamiskustannuksia, jos pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta, taikka tämä ei kykene vastaamaan pilaantumisen aiheuttamista kustannuksista. Edellytyksenä on lisäksi, että pilaantuneen alueen haltijaa ei voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan aluetta. JASKA-hanke on ympäristöministeriön ja öljysuojarahaston käynnistämä määräaikainen, riskialueilla sijaitsevien vanhojen öljyllä pilaantuneiden alueiden tutkimus- ja kunnostushanke. Öljysuojarahaston projektiorganisaationa on vuoden 2018 loppuun saakka toiminut Öljyalan Palvelukeskus Oy, alihankkijanaan Pöyry Finland Oy. Vuoden 2019 alusta lähtien projektiorganisaatioksi on tullut Pirkanmaan ELY-keskus.

Pilaantuneen maa-aluekohteen/pohjaveden riskinarviointi, puhdistussuunnittelu ja puhdistaminen

Toimenpide käsittää riskinarvioinnin, puhdistussuunnittelun ja puhdistamisen toteuttamisen alueilla/kohteissa, joilla maaperän ja/tai pohjaveden on todettu olevan pilaantunut. Toimenpide kohdistetaan MATTI-järjestelmässä ”Arvioitava tai puhdistettava” -statuksella oleviin kohteisiin. Toimenpiteet koskevat myös tällä hetkellä MATTI-järjestelmään sisältymättömiä kohteita. Järjestelmään tulee uusia kohteita ympäristötiedon lisääntyessä. Vastuu toimenpiteen toteuttamisesta on joko toiminnanharjoittajalla, maanomistajalla tai kunnalla. Mikäli kohde on ns. isännätön, voi puhdistaminen olla mahdollista teettää valtion kunnostusohjelmassa tai hakea kohdetta JASKA-kohteeksi.

Vuoksen vesienhoitoalueelle toimenpidettä esitetään kuudelle pohjavesialueelle yhteensä kahdeksaan kohteeseen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle kahdeksalle pohjavesialueelle yhteensä yhteentoista kohteeseen.

Täydentävät toimenpiteet:

Historiaselvitys alueella sijanneista maaperää ja pohjavettä mahdollisesti pilaavista toiminnoista

Toimenpide käsittää historiaselvityksen alueella sijainneista pilaavista toimista pilaantumislähteiden selvittämiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa pilaantumisen alkuperä on tuntematon.

Pilaantuneisuusselvitys pilaantuneilla maa-alueilla

Toimenpide käsittää maaperän tai pohjaveden pilaantuneisuusselvityksen tekemisen kohteilla, joissa on harjoitettu tai harjoitetaan toimintaa, josta on voinut/voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Toimenpide on kohdistettu pohjavesialueella ja/tai vedenottamon läheisyydessä sijaitseviin kohteisiin, joista voi aiheutua pohjavedelle riskiä, mikäli maaperään tai pohjaveteen on toiminnan seurauksena päässyt haitta-aineita. Toimenpide kohdistetaan MATTI-järjestelmässä ”Selvitystarve tai Toimiva kohde” -statuksella oleviin kohteisiin. Pilaantuneisuusselvitys tarvitaan, jotta kohteesta aiheutuvat riskit pohjavedelle ja mahdolliselle vedenotolle voidaan arvioida ja hallita.

Vuoksen vesienhoitoalueelle toimenpidettä esitetään 13 pohjavesialueelle yhteensä 29 kohteeseen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle 12 pohjavesialueelle yhteensä 18 kohteeseen.

Pilaantuneet alueet -sektorille suunnitellut toimenpiteet ja kustannukset on esitetty taulukossa (Taulukko 49) ja pohjavesialuekohtaisesti liitteessä 15 ja 16.

Taulukko 49. Pilaantuneille alueille esitetyt toimenpiteet ja kustannukset.