7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen

Vesilain vesitaloushankkeiden luvanvaraisuuden ansiosta poh­javedenotto ei yleensä aiheuta uhkaa pohjaveden hyvälle tilalle. Pohjaveden muodos­tumiseen nähden liiallinen pohjavedenotto voi kuitenkin aikaansaada pohjaveden­pinnan alenemisen ja lisäksi heikentää veden laatua.

Pohjavedenoton seurauksena tapahtuva vedenpinnan lasku ja virtaaman vähene­minen voi olla haitallista pienille vesistöille sekä pohjavedestä riippuvaisille lähde- ja suoekosysteemeille. Vedenoton vaikutukset lajistoon ovat yleensä suurimpia läh­deympäristöissä, mikäli sellaisia sijaitsee vedenoton vaikutusalueella. Myös tekopohjaveden muodostamisella voi olla huomattavia vaikutuksia alueen luontoon, sillä tekopohjaveden muodostaminen muuttaa maaperän kemiallista tilaa (mm. pH) ja kasvillisuutta imeytysalueella.

Kaakkois-Suomessa otetaan pohjavettä yli pohjavesialueella muodostuvan luontaisen pohjaveden määrän niillä alueilla, joilla muodostetaan tekopohjavettä. (Taulukko 52).

Taulukko 52. Kaakkois-Suomen alueella sijaitsevat pohjavesialueet, joilla vedenottomäärä on yli 80 % pohjavesimuodostuman antoisuudesta.

Vesien-
hoitoalue

Kunta

Pohjavesialue

Arvio muodostuvan
pohjaveden määrästä m3/vrk

Lupamäärä
m3/vrk

Ottomäärä (2019)
m3/vrk

Kokonaisotto-määrän osuus pohjavesi-muodostuman antoisuudesta

%

Muuta

VHA 1

Lappeenranta

Huhtiniemi

6 310

12 000

8 320

132

Tekopohjavesilaitos

VHA 2

Kouvola

Utti

14 470

33 700 ja
10 000

26 799

185

Tekopohjavesilaitokset

VHA 2

Virolahti

Vaalimaan raja-asema

163

 -

133

82