-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
7.7.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan
Pilaantuneiden alueiden osalta edellisellä suunnittelukauden toimenpideohjelmassa Vuoksen vesienhoitoalueelle esitettiin pilaantuneisuusselvitystä pilaantuneilla maa-alueilla yhteensä 32 kohteelle (12 pohjavesialuetta) sekä pilaantuneen maa-aluekohteen riskinarviointia, kunnostussuunnittelua ja kunnostusta yhteensä 3 kohteelle (3 pohjavesialuetta). Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle puolestaan esitettiin pilaantuneisuusselvitystä pilaantuneilla maa-alueilla yhteensä 35 kohteelle (17 pohjavesialuetta) ja riskinarviointia, kunnostussuunnittelua ja kunnostusta yhteensä 6 kohteelle (6 pohjavesialuetta). Pilaantuneiden maa-alueiden pilaantuneisuusselvityksiä on Vuoksen vesienhoitoalueella toteutunut 22 kohteella (11 pohjavesialuetta) ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 17 kohteella (13 pohjavesialuetta). Osa toteutuneista toimenpiteitä on vesienhoitokaudelle 2016–2021 esitettyjä/suunniteltuja toimenpiteitä ja osa kohteista sellaisia, joita ei vesienhoidossa ole esitetty toimenpiteenä, mutta pilaantuneisuusselvitys nykykäytännön mukaisesti selvitystarpeen tultua ajankohtiaseksi. Pilaantuneen maa-alueen kohteen riskinarviointeja, kunnostussuunnittelua ja kunnostusta on molempien vesienhoitoalueiden riskipohjavesialueilla toteutunut lukumäärällisesti suunniteltua enemmän. Vuoksen vesienhoitoalueella riskinarviointeja, kunnostussuunnittelua ja kunnostusta on tehty yhteensä 11 kohteella (7 pohjavesialuetta) ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 9 kohteella (7 pohjavesialuetta). Kaikkien suunniteltujen kohteiden osalta toimenpiteet eivät kuitenkaan vielä ole toteutuneet, joten toimenpiteiden edistämiselle on edelleen tarvetta. Molemmilla vesienhoitoalueilla on myös parhaillaan käynnissä vaativampia pohjaveden pilaantuneisuusselvitys- ja puhdistushankkeita (esim. Parikkalan Likolampi A:n pohjavesialueen saha-alue, Lappeenrannan Joutsenonkangas A:n ja Kouvolan Pohjankorven pohjavesialueiden liuotinpilaantumat).
Kaakkois-Suomessa pohjavesialueilla tehtyjä pilaantuneisuusselvityksiä, riskinarviointeja, kunnostussuunnitteluja ja kunnostuksia on toteutettu sekä pilaantuneisuudesta vastuussa olevien toiminnanharjoittajien toimesta että isännättömien kohteiden osalta valtion tutkimus- ja kunnostusohjelmassa ja öljysuojarahaston JASKA-hankkeina.
Toteutetut toimenpiteet ovat edistäneet pohjaveden suojelua alueella. Tutkimuksilla on saatu tietoa alueiden pilaantuneisuudesta ja riskit pohjavedelle on voitu arvioida. Kunnostuksilla puolestaan on ehkäisty haitta-aineiden leviäminen pohjaveteen. Mikäli haitta-aineita on todettu pohjavedessä, on kohteiden osalta arvioitu myös pohjaveden puhdistustarvetta, ja tarvittaessa ryhdytty toimenpiteisiin (esim. pohjaveden puhdistaminen tai haitta-aineleviämän stabiiliuden seuranta).