-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
7.10.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan
Yhdyskuntien pohjaveden suojelun kannalta merkittävimmät ohjauskeinot ja toimenpiteet toisella vesienhoitokaudella olivat pohjaveden suojelun edistäminen viemäröinnissä ja jäteveden käsittelyssä (taaja- ja haja-asutus), yhdyskuntien viemärirakenteiden (pumppaamot ja putket) kunnon tarkastukset, kemikaali- ja öljysäiliöiden riskinhallintatoimien tehostaminen sekä pohjavesialueella sijaitsevien hautausmaiden hoitotoimenpiteiden ympäristömerkin alaiseksi saamisen edistäminen. Myös ennakoivana pohjaveden suojelukeinona sijainninohjaus erilaisten riskitoimintojen kuten kaatopaikkojen, moottoriurheiluratojen, ampumaratojen ja golfkenttien osalta on ollut ensisijaisen tärkeää. Sijainninohjausta on tehty niin maankäytön suunnittelussa kaavoituksessa kuin myös valvonnallisesti muun muassa ympäristölupien ja/tai toimenpidelupien hakemisen sekä vesilain mukaisen lupatarveharkinnan yhteydessä. Uudet riskitoiminnot on pääsääntöisesti onnistuttu ohjaamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle.
Edellisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa yhdyskuntasektorille (asutus ja maankäyttö) esitettiin viemärirakenteiden kunnon tarkastusta Vuoksen vesienhoitoalueella yhteensä 12 pohjavesialueelle ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella yhteensä 16 pohjavesialueelle. Viemärirakenteiden kunnon tarkastusta ja saneerauksia on tehty useilla esitetyillä pohjavesialueilla, mutta pohjavesialueilla sijaitsevilla viemärirakenteilla on edelleen kunnontarkastus sekä saneeraustarvetta.
