6.2 Pohjavesimuodostumien merkittävien paineiden tunnistaminen ja riskialueeksi nimeäminen
Pohjavesialueille (1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokka sekä I- ja II- luokka) on tehty ihmistoiminnasta aiheutuvien paineiden tunnistaminen pisteyttämällä pohjavesialuekohtaisesti eri sektorikohtaisten toimintojen aiheuttamat riskit ja arvioimalla kokonaisriski alueelle. Kolmatta suunnittelukautta varten riskialueiksi nimetyt pohjavesimuodostumat on tarkistettu ja tilaa heikentävien tekijöiden osalta on päivitetty riskipisteytys.
Määrällisen tilan osalta riskialueiksi ( Kuva 72, Kuva 73) on nimetty ne pohjavesimuodostumat, joissa ihmistoiminnan aiheuttama muutos pohjaveden pinnan tasossa aiheuttaa paineita määrällisen tilan kannalta. Tietyissä tapauksissa tämä voi tarkoittaa myös pohjaveden pinnan nousua, jos sen seurauksena haitta-aineita pääsee pohjaveteen.
Kemiallisen tilan osalta pohjavesialue on nimetty riskialueeksi ( Kuva 72, Kuva 73), mikäli:
- Pohjavesimuodostuman veden laadussa (vuosikeskiarvot) on todettu pohjaveden ympäristönlaatunormien (1040/2006, 341/2009) ylityksiä yhdessä tai useammassa havaintopisteessä.
- Pohjavesimuodostuman veden laadussa on todettu paikalliseen luonnontilaan nähden kohonneita pitoisuuksia sellaisia aineita, jotka esiintyvät pohjavedessä sekä luontaisesti että ihmistoiminnan seurauksena ja pitoisuuksissa on nähtävissä nouseva trendi.
- Pohjavesimuodostumat, joissa on todettu ihmistoiminnasta peräisin olevia keinotekoisia orgaanisia yhdisteitä (pitoisuus ylittää määritysrajan). Epäorgaanisten aineiden osalta muodostuma on nimetty riskialueeksi, kun pitoisuus pohjavedessä ylittää ohjeellisena arviointiperusteena käytettävän pitoisuuden ja kun nitraattipitoisuus on yli 15 mg/l.
- Pohjavesimuodostuman veden laadussa on todettu kasvinsuojeluainepitoisuuksia (ympäristönlaatunormit alittavinakin pitoisuuksina) useasta eri havaintopaikasta tai toistuvasti yhdestä havaintopaikasta.
- Pohjavesimuodostumat, joissa on todettu sellaisten aineiden pitoisuuksia, jotka ei luonnontilaisessa pohjavedessä esiinny eikä näille ole erikseen annettu ympäristönlaatunormeja vesienhoitoasetuksen liitteessä.
Lisäksi riskialueiksi on voitu harkinnan perusteella nimetä sellaisia pohjavesimuodostumia, joiden veden laadusta ei ole pitoisuushavaintoja, mutta joilla on niin paljon ja niin merkittäviä riskitekijöitä, että on ilmeistä, että muodostuman tilatavoitteiden saavuttaminen on uhattuna tai muodostuman pohjaveden tila ei mahdollisesti ole tarkasteluhetkelläkään hyvä.
Selvityskohteiksi on nimetty sellaiset pohjavesimuodostumat, joiden pohjaveden laadusta ei ole ollut riittävää tietoa todentamaan kyseisen alueen ihmistoimintojen vaikutusta. Näiden muodostumien pohjaveden laadun selvittäminen on tarpeen.
Valtakunnallinen ohje pohjavesimuodostumien merkittävien paineiden tunnistamiseen ja riskialueiksi nimeämiseen löytyy oheiselta internetsivuilta: http://www.ymparisto.fi/ > Vesi > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö > Suunnitteluopas > Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen pohjavesissä. Vesienhoidon suunnittelu 2022-2027.
Kaakkois-Suomessa riskialueeksi on nimetty yhteensä 42 pohjavesialuetta ja selvityskohteeksi 7 pohjavesialuetta (Taulukko 35, Kuva 72 ja liite 13). Riskipohjavesialueiden ja selvityskohteiden määrä on pysynyt samalla tasolla kuin toisella vesienhoitokaudella. Pääasiassa riskipohjavesialueina ja/tai selvityskohteina ovat pysyneet samat pohjavesialueet kuin toisellakin vesienhoitokaudella. Joitakin muutoksia riskialueesta selvityskohteeksi ja toisin päin on tapahtunut. Myös pohjavesialueiden tarkistamisen myötä tehdyt rajausmuutokset ovat voineet laajentaa/muuttaa aiempaa riskialuetta/selvityskohdetta. Kolmannelle vesienhoitokaudelle uusina riskipohjavesialueina/selvityskohteina nousee Kouvolan Marinkylän ja Miehikkälän Pellinkankaan pohjavesialueet, jotka molemmat on nimetty selvityskohteiksi pohjavesialueilta havaittujen ihmistoiminnasta peräisin olevien haitta-aineiden vuoksi. Pohjavesialueilta kuitenkin tarvitaan vielä lisätietoja haitta-aineiden esiintyvyydestä pohjavesialueella.
Taulukko 35. Kaakkois-Suomen pohjavesialueiden riskialueet, pääasialliset tilaa heikentävät aineet ja pitoisuusmuutokset. (↗ = nouseva, ↘ = laskeva, ↔ = ei arvioitavissa/pitoisuudet samalla tasolla)
Vesien- |
Kunta |
Pohjavesialue |
Noseva/ |
Tilaa heikentävät aineet |
Maksimipitoisuus (vuosikeskiarvo) |
Ympäristön- |
VHA 1 |
Imatra |
|
VOC-yhdisteet (klooratut |
|
50 mg/l (ohj.15 mg/l) |
|
VHA 1 |
Imatra |
|
Metallit: |
|
|
|
VHA 1 |
Imatra |
↔
↔ |
Öljyhiilivedyt (C10-C40) |
190 µg/l (v.2016) |
50 µg/l |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
↗ |
SO4 |
120 mg/l (v.2018) |
150 mg/l |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
↘ ja ↗ |
Cl |
160 mg/l (v.2014) |
25 mg/l |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
↔ |
VOC-yhdisteet (klooratut - bentseeni MTBE - As - Cd |
8,90 µg/l (v.2015) 0,55 µg/l (v.2016) |
0,5 µg/l
5 µg/l 0,4 µg/l |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
↔ |
NO3 |
35 mg/l (v.2018) |
50 mg/l (ohj.15 mg/l) |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
↔ |
Öljyhiilivedyt (C10-C40) |
90 µg/l (v.2009) |
50 µg/l |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
↔ |
NO3 |
19 mg/l (v.2017) |
50 mg/l (ohj.15 mg/l) |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
↔ |
Öljyhiilivedyt (C10-C40) |
4 000 µg/l (v.2015) |
50 µg/l |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
↘ ja ↗ |
Cl |
6900 mg/l (v.2018) |
25 mg/l |
|
VHA 1 |
Luumäki |
↘ |
Cl |
320 mg/l (v.2013) |
25 mg/l |
|
VHA 1 |
Luumäki |
↘ ja ↗ |
Cl |
340 mg/l (v.2017) |
25 mg/l |
|
VHA 1 |
Luumäki |
↔ ↔ |
Cl NO3 |
340 mg/l (v.2020) 66 mg/l (v.2017) |
25 mg/l 50 mg/l (ohj.15 mg/l) |
|
VHA 1 |
Parikkala |
↘ ja ↗
↔
↔ |
Cl Metallit - Cr - Co |
180 mg/l (v.2019)
13 µg/l (v.2014) 6,2 µg/l (v.2014) |
25 mg/l
10 µg/l 2 µg/l |
|
VHA 1 |
Parikkala |
↔ |
NO3 |
19 mg/l (v.2012) |
50 mg/l (ohj.15 mg/l) |
|
VHA 1 |
Rautjärvi |
↔
↔ ↔ |
Cl Öljyhiilivedyt (havaittu) VOC-yhdisteet (havaittu) |
28 mg/l (v.2018) |
25 mg/l |
|
VHA 1 |
Rautjärvi |
↗ |
NO3 |
54 mg/l (v.2017) |
50 mg/l (ohj.15 mg/l) |
|
VHA 1 |
Savitaipale |
Selkäkangas (ent. Ukonkuoppa) |
↔ ↔ |
Cl |
3233 mg/l (v.2015) |
25 mg/l |
VHA 1 |
Taipalsaari |
↔
↔
↔ ↔ |
Räjähdysaineet (havaittu) |
|
|
|
VHA 2 |
Hamina |
↔ |
Cl |
76 mg/l (v.2018) |
25 mg/l |
|
VHA 2 |
Hamina |
↘ |
Cl |
41,3 mg/l (v.2014) |
25 mg/l |
|
VHA 2 |
Hamina |
↘ ja ↗ |
Cl |
82 mg/l (v.2016) |
25 mg/l |
|
VHA 2 |
Kouvola |
|
VOC-yhdisteet (klooratut |
|
|
|
VHA 2 |
Kouvola |
|
Metallit: |
|
|
|
VHA 2 |
Kouvola |
↘ ja ↗ |
SO4 |
384 mg/l (v.2017) |
150 mg/l |
|
VHA 2 |
Kouvola |
↗ ↔ ↔ ↔ ↔ |
Torjunta-aineet: |
yht.3,95 µg/l(v.2018)
|
0,1 µg/l (yht. 0,5 µg/l)
|
|
VHA 2 |
Kouvola |
↔ |
Torjunta-aineet (havaittu) |
|
0,1 µg/l (yht. 0,5 µg/l)
|
|
VHA 2 |
Kouvola |
↘ |
Cl (sähk.joht.) |
31,4 mS/m (2014) |
- |
|
VHA 2 |
Kouvola |
|
VOC-yhdisteet (klooratut |
|
|
|
VHA 2 |
Kouvola |
↘ ja ↗ ↔ |
Cl Co |
180 mg/l (v.2016) 15 µg/l (v.2014) 1 µg/l (v.2014) |
25 mg/l 7,5 µg/l |
|
VHA 2 |
Kouvola |
↔ |
Torjunta-aineet: |
|
0,1 µg/l (yht. 0,5 µg/l) |
|
VHA 2 |
Kouvola |
↘ ja ↗
↔
↔ |
Cl |
160 mg/l (v.2016) |
25 mg/l |
|
VHA 2 |
Kouvola |
↘ |
Cl |
42 mg/l (v.2012) |
25 mg/l |
|
VHA 2 |
Kouvola |
↘ |
Cl |
400 mg/l (v.2015) |
25 mg/l |
|
VHA 2 |
Kouvola |
↘ |
NO3 |
20,7 mg/l (v.2012) |
50 mg/l (ohj.15 mg/l) |
|
VHA 2 |
Lappeenranta |
↘ |
Öljyhiilivedyt (C10-C40) |
775 µg/l (v.2014) |
50 µg/l |
|
VHA 1 |
Lappeenranta |
↔ |
Öljyhiilivedyt (C10-C40) |
450 µg/l (v.2011) |
50 µg/l |
|
VHA 2 |
Lemi |
↘ |
NO3 |
23 mg/l (v.2012) |
50 mg/l (ohj.15 mg/l) |
|
VHA 2 |
Luumäki |
↗ |
Cl |
310 mg/l (v.2019) |
25 mg/l |
|
VHA 2 |
Luumäki |
↔ ↔ |
PAH-yhdisteet: |
|
|
|
VHA2 |
Pyhtää |
↔ |
Cl |
27 mg/l (v.2020) |
25 mg/l
- - |
Kuva 72. Kaakkois-Suomen pohjavesialueiden riskialueet ja selvityskohteet (tilanne 08/2021). Tarkempi kartta esitetään liitteessä 13.