-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
4.1.1. Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan
Vuoksen vesienhoitoalueella Lappeenrannan ja Imatran jätevesien käsittelyyn on tulossa merkittäviä parannuksia. Lappeenrannan jätevesien purkuvesistöön ei ole vielä saatu lopullista ratkaisua. Vaasan hallinto-oikeus kumosi Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan uudelle jätevedenpuhdistamolle, jonka purkuvesistö olisi ollut edelleen Rakkolanjoki. Päätökseen on haettu valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamo on tullut käyttöikänsä päähän ja uusi puhdistamo rakennetaan samalle paikalle lähivuosina. Kuvissa (Kuva 48, Kuva 49) on esitetty yhdyskuntapuhdistamoiden fosfori ja typpipäästöjen kehittyminen Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1). Puhdistustulosta heikentää suuri vuotovesien määrä, joka ilmenee mm. puhdistamon käsittelemän vesimäärän vaihteluna sateiden mukaan.
Kuva 48. Vuoksen vesienhoitoalueen yhdyskuntapuhdistamoiden fosforikuormitus 2000–2019.
Kuva 49. Vuoksen vesienhoitoalueen yhdyskuntapuhdistamoiden typpikuormitus 2000–2019.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen yhdyskuntapuhdistamoiden jätevesien käsittely on keskitetty. Kotkan Mussalossa on tehokas puhdistamo, johon jätevesiä johdetaan Kotkan lisäksi Haminasta, vanhan Anjalankosken kaupungin alueelta sekä Virolahdelta, Miehikkälästä ja Pyhtäältä. Kouvolan Mäkikylän puhdistamoa on saneerattu laajasti ja puhdistamolle johdetaan myös lakkautetun Akanojan puhdistamon jätevedet Kuusankosken alueelta. Kuvissa (Kuva 50, Kuva 51) on esitetty yhdyskuntapuhdistamoiden fosfori ja typpipäästöjen kehittyminen Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella (VHA2). Puhdistustulosta heikentää suuri vuotovesien määrä, joka ilmenee mm. puhdistamon käsittelemän vesimäärän vaihteluna sateiden mukaan. Hulevesien hallintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Kuva 50. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen yhdyskuntapuhdistamoiden fosforikuormitus 2000-2019.
Kuva 51. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen yhdyskuntapuhdistamoiden typpikuormitus 2000-2019.
Haja- ja loma-asutuksen osalta lainsäädännön vaatimukset eivät ole edelleenkään käytännössä toteutuneet. Alla on karttakuva vesistöistä, joissa haja- ja loma-asutuksen jätevesikuormitus on arvioitu merkittäväksi paineeksi (Kuva 52).
Kuva 52. Vesimuodostumat, joille on tunnistettu haja- ja loma-asutus merkittäväksi paineeksi.
