4.3.1. Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan

Teollisuuden voimakkaan kysynnän vuoksi hakkuiden määrä on pysynyt korkeana ja uudistuskypsien turvemaiden osuus hakkuista on kasvanut. Kattavaa seurantaa vesienhoidon toimenpiteiden toteutumisesta ko. sektorilla ei ole, mutta oletuksena on, että metsänkäytön lisääntyessä myös vesienhoidon toimenpiteiden määrä kasvaa. Etenkin puroilla ja noroilla vesienhoidon toimenpiteiden tarve tunnistetaan huonosti käytännön työssä, jolloin olemassa olevien ja kehittyvien sähköisten paikkatietoaineistojen hyödyntäminen metsätaloustoimien suunnittelussa antaa mahdollisuuksia vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi ojituksiin liittyvien vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on kehitettävää. Vesimuodostumat, joiden osalta metsätalous on tunnistettu merkittäväksi tilaan vaikuttavaksi paineeksi on esitetty alla olevassa kartassa (Kuva 55).   

Kaakkois-Suomessa on toteutettu Maltti metsänhoidossa – Valtti vesienhoidossa -hanke, jonka tarkoituksena oli kouluttaa vesiensuojeluasioita metsäalan toimijoille ja maanomistajille. Hankkeen toimenpiteet kohdistettiin vesienhoidon toimenpideohjelmassa määritetyille metsätalouden vaikutuksille herkille alueille, erityisesti jäljellä oleviin kirkasvetisiin ja lähes luonnontilaisiin vesistöihin. Herkkien vesistöjen alueille laadittiin vesiensuojelun yleissuunnitelmat, jotka ovat metsänomistajien ja muiden toimijoiden käytettävissä metsänkäsittelypäätöksiä ja metsäsuunnitelmia tehtäessä. Hankkeessa laadittiin tarinakartat seuraavien vesistöjen metsätalouden vesiensuojelusuunnittelun tueksi: Musta-Ruhmas ja Raajärvi, Saaramaan- ja Kyynelmyksenjärvi, Vilajoki, Savonkaita ja Riitjärvi, Salajärvi ja Kaukheimonen, Luomijärvi sekä Valk- ja Merkjärvi. Aiemmin suunnittelua on tehty mm. Mustajoen, Pien-Saimaan ja Haapaveden ja Urajärven valuma-alueille. Suunnittelun tavoitteena on ollut tunnistaa ennalta eroosioriskialueita ja paikkoja mahdollisille vesiensuojelurakenteille, kuten laskeutusaltaille ja kosteikoille.

Hyvin monet alueemme metsätalousalueilla sijaitsevat latvavesistöt ovat tummumassa. Osalla tummumiskehitys on niin selvää, että alun perin kirkasvetiseksi tyypitellyt vesistöt ovat muuttuneet ruskettuneiksi ja ylittävät tai ovat lähellä ylittää tyypille määritellyn väriarvon raja-arvon, jolloin niiden koko ekologia muuttuu. Humusaineiden mukana vesistöön kulkeutuu myös elohopeaa, jonka laatunormi on koholla monen vesistön ahvenissa. Myös sertifioinneissa on tullut joka vuosi ilmi puutteita suojavyöhykkeiden osalta. Toisaalta pääsääntöisesti suojavyöhykkeet ovat olleet Metsäkeskuksen tarkistuksissa kunnossa. Myös ELY- keskus on havainnut puutteita suojavyöhykkeissä ja vesiensuojelurakenteissa.

Kuva 55. Vesimuodostumat, joille on tunnistettu metsätalous merkittävänä paineena. Lohikalakanta-aineisto: https://ely.maps.arcgis.com/home/webmap/viewer.html?webmap=9cfa23e60be64398bbb80e5f5385b6d6 ja SYKEn avoimesta rajapinnasta: Virtavesien lohikalakannat - Tietoaineistot - avoindata.fi