7.4.2 Maatalous - esitetyt toimenpiteet, ohjauskeinot ja kustannukset vuosille 2022-2027

Ohjauskeinot:

• Ohjataan uudet kotieläintilat pohjavesialueiden ulkopuolelle.
• Edistetään pohjavesien suojelua kuntien ympäristönsuojelumääräysten ja rakennusjärjestysten kautta.
• Edistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta.
• Tehostetaan lupaa edellyttävien toimintojen valvontaa pohjavesialueilla
• Tehostetaan haitallisten aineiden ja pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailua ja seurantaa

Perustoimenpiteet:

Maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimialojen osalta pinta- ja pohjavesille yhteiset perustoimenpiteet ovat:

• Nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet
• Eläinsuojien ympäristölupien ja ilmoitusten mukaiset toimenpiteet
• Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet
• Ehdollisuuden vaatimukset
• Valtioneuvoston asetus, jolla säädellään fosforilannoitusta

EU:n nitraattidirektiiviin vaatimukset on pantu toimeen asetuksella eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (nitraattiasetus, VNA 1250/2014). Asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen ja se sisältää mm. vaatimuksia lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnille, varastojen koolle, sijoittamiselle ja rakenteille. Asetus sisältää myös vaatimukset lannan, muiden orgaanisten lannoitteiden sekä kivennäislannoitteiden käytölle ja määrittää suurimmat sallitut typen käyttömäärät.

Kotieläintalouteen liittyvät määräykset perustuvat ympä­ristönsuojelulakiin (527/2014) ja -asetukseen (713/204). Eläinsuojan luvan tai ilmoituksen käsittelevä viranomainen määräytyy eläinsuojan koon perusteella, mistä on säädetty ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvussa. Myös luvan- tai ilmoituksenvaraista pienemmällä eläinsuojalla on oltava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL 28 §). Ympäristölupapäätöksessä tai ilmoitusmenettelyn mukaisessa päätöksessä annetaan määräyksiä toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Edellytyksenä on, että toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaamiskieltojen (YSL 16–17 §) tarkoitettuja seurauksia.

Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti (Ympäristöministeriö 2021) uusia eläinsuojia tai lantaloita ei tulisi perustaa pohjavesialueille pilaamiskiellon noudattamiseksi. Myöskään merkittäviä eläinsuojien laajennuksia ei suositella tehtäväksi pohjavesialueille. Pohjavesialueilla lupaharkinta tehdäänkin aina tapaus­kohtaisesti. Vakiintuneen käytännön mukaan eläinsuo­jien rakenteiden ja suojausten tulee perustua parhaaseen olemassa olevaan tekniikkaan. Ympäristölupiin tulisi sisällyttää myös pohjavesitarkkailuvelvoite. Olemassa oleva eläinsuojatoiminta ei myöskään saa aiheuttaa pohjavedelle pilaantumisvaaraa. Nitraattiasetuksessa on kielletty lantapatterin sijoittaminen pohjavesialueelle sekä eläinsuojan ja kotieläinten jaloittelualueiden perustaminen niin, että niistä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa.

Liete- ja kuivalannan sijoittamisessa ja levittämisessä noudatetaan nitraattiasetuksen säännöksiä, kunnal­lisia ympäristönsuojelumääräyksiä ja tilakohtaisen ympäristöluvan määräyksiä. Lisäksi tulee huomioida pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat sekä vesilain nojalla perustettujen vedenottamoiden suoja-aluemääräykset.

Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tulisi levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää lannoitteena pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla, jos esimerkiksi maaperätutkimukset tai riittävät tiedot pohjavesialueista osoittavat, ettei käytöstä aiheudu pohjaveden laadulle riskiä. Riittävien maaperätutkimusten tekeminen on ensisijaisesti toiminnanharjoittajan vastuulla. (Ympäristöministeriö 2010). Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä.

Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää tapauskohtaisesti vähintään 30–100 metrin levyinen suojakaista, jolle ei levitetä lantaa tai muita edellä mainittuja orgaanisia lannoitteita. Mikäli pelto on viettävää, tulee kaivon yläpuolelle jättää vähintään 100 metriä leveä alue, jolle ei levitetä lantaa.

Kasvinsuojelulain (1563/2011) perusteella on laadittu kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelma, jonka toimilla vähennetään kasvinsuojeluaineiden terveys- ja ympäristöriskejä sekä vähennetään riippuvuutta kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Käytettävien aineiden on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) hyväksymiä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on rajoitettua vesistöjen ja talousvesikäytössä olevien kaivojen läheisyydessä sekä pohjavesialueilla. Kasvinsuojeluaineiden käytössä erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää ympäristöstään vettä keräävien synkliinisten pohjavesialueiden reuna-alueilla, koska on mahdollista, että näiltä alueilta kulkeutuu kasvinsuojeluaineita pohjaveteen, vaikka käyttö tapahtuisikin varsinaisen pohjavesialueen ulkopuolella.

Ehdollisuuden järjestelmä korvaa nykyisen, vielä vuonna 2022 noudatettavan, täydentävien ehtojen järjestelmän ja siihen sisältyvät jatkossa nykyisen viherryttämistuen vaatimukset. Ehdollisuus on EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien ja osarahoittamien maaseudun kehittämisen viljelijäkorvausten täysimääräisen saamisen ehtona. Komission ehdotuksen mukaisesti ehdollisuuden vaatimukset koostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC) sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR). Ehdollisuuden vaatimusten lakisääteiset hoitovaatimukset ovat ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia EU:n lainsäädännön vaatimuksia.Uusina lakisääteisinä vaatimuksina mukaan tulisivat vesipuite- ja torjunta-ainedirektiivien tietyt kohdat. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset jäsenvaltio määrittelee EU-asetuksessa säädetyn perusteella. Kuvaukset GAEC-vaatimuksista löytyvät Maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimialakohtaisesta oppaasta.

Uudistetun EU:n lannoitevalmisteasetuksen (2019/1009) soveltaminen alkaa 16.7.2022. Asetuksen toimeenpanemiseksi ja täydentämiseksi valmistelussa on kansallinen lannoitelaki. Fosforilannoitusta säädellään jatkossa lannoitelain nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella.

Taimi- tai kauppapuutarhat eivät ole ympäristölupavelvollista. Niiden toimin­taa on ohjeistettu tapauskohtaisesti pohjaveden pilaamiskiellon nojalla. Tuottajat kehittävät toimintaansa ympäristön kuormitusta vähentävillä ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön perustuvilla käytännöillä.

Pelto-ojitusten takia voi pohjavesialueilla syntyä sellaisia pohjaveden laadun ja määrän muutoksia, että hanketta ei voi toteuttaa ilman vesilain mukaista lupaa. Muusta kuin vähäisestä ojituksesta pitää tehdä aina vesilain mukainen ilmoitus ELY-keskukselle, joka tekee lupatarveharkinnan.

 Vesienhoidon kolmannelle hoitokaudelle ei pohjavesialueiden osalta suunnitella/esitetä erikseen yllä mainittuja perustoimenpiteitä, vaan niiden toteuttaminen perustuu jo nykyisellään EU-direktiivien ja  kansallisen lainsäädännön vaatimuksiin.

Muut perustoimenpiteet:

Maaperän ja pohjaveden kunnostaminen vanhoilla turkistuotantoalueilla

Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla ei sijaitse eikä ole sijainnut turkistuotantoalueita, minkä vuoksi kolmannelle hoitokaudelle ei ole tarvetta esittää turkistuotannon toimenpiteitä.

Täydentävät toimenpiteet:

Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet

Toimenpiteellä tarkoitetaan peltoviljelyn pohjavesille aiheuttaman kuormituksen vähentämistä pohjavesialueilla. Käytännössä toimenpiteinä ovat mm.

• Suojavyöhykkeet
• Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit
• Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto
• Talviaikainen kasvipeite
• Maatalouden tilakohtainen neuvonta
• Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet

Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteitä (pääasiassa luonnonhoitonurmet ja monimuotoisuuskasvit) esitetään Kaakkois-Suomessa niille riskipohjavesialueille, joilla karkearakeisten maalajien peltopinta-ala on yli 2 % pohjavesialueen pinta-alasta ja/tai maatalouden/peltoviljelyn aiheuttamien hajapäästöjen riski on suuri. Toimenpidemääräksi esitetään pohjavesialueelle sijoittuvan karkearakeisten maalajien kokonaispeltopinta-ala (ha). Vuoksen vesienhoitoalueella toimenpidettä esitetään Lappeenrannan Hanhikempin (29 ha), Joutsenonkangas A (124), Konnunkankaan (9 ha), Leppäsmäen (3 ha) ja Ukonhaudan (33 ha) pohjavesialueille, Luumäen Taavetin (16 ha) ja Uron (3 ha) pohjavesialueille, Rautjärven Änkilän (16 ha) ja Simpeleen (32 ha) pohjavesialueille sekä Savitaipaleen Ukonkuoppa (15 ha) pohjavesialueelle. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella toimenpidettä esitetään Haminan Husulan (3 ha) pohjavesialueelle, Kouvolan Harjunmäki-Korkiaharjun (1 ha), Multamäen (24 ha), Ruhmaanharjun (15 ha), Selänpään (94 ha), Tuohikotin (9 ha) ja Utin (64 ha) pohjavesialueille, Lappeenrannan Kärjen (25 ha) ja Palanutkankaan (26 ha) pohjavesialueille sekä Lemin Vuolteenlammen (10 ha) pohjavesialueelle. 

Toimintansa lopettaneiden ja lopettavien turkistarha-alueiden pohjavesivaikutusten selvittäminen ja riskinarvio

Uusia turkistuotantoalueita ei perusteta pohjavesialueille. Turkistuotannon toimenpiteinä pohjavesialueilla ovat toimintansa lopettaneiden ja lopettavien turkistarha-alueiden pohjavesivaikutusten selvittäminen ja riskinarvio sekä maaperän ja pohjaveden kunnostaminen vanhoilla turkistuotantoalueilla. Kunnostus suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti. Yleisesti käytettyjä kunnostustoimenpiteitä ovat mm. massanvaihto tai biologinen in situ -kunnostuksena. Biologisessa kunnostuksessa hyödynnetään denitrifikaatioprosessia, jossa maaperän bakteerit muuttavat nitraattitypen haitattomaksi typpikaasuksi.

Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla ei sijaitse eikä ole sijainnut turkistuotantoalueita, minkä vuoksi kolmannelle hoitokaudelle ei ole tarvetta esittää turkistuotannon toimenpiteitä.

Maatalous-sektorille suunnitellut toimenpiteet ja kustannukset on esitetty taulukossa (Taulukko 47) ja pohjavesialuekohtaisesti liitteissä 15 ja 16.

Taulukko 47. Maataloudelle esitetyt toimenpiteet ja kustannukset.