7.5.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan

Toisella vesienhoitokaudella metsätalouden pohjavesien suojelussa merkittävimpiä ohjauskeinoja ja toimenpiteitä olivat suositusten mukaisten käytäntöjen edistäminen pohjavesialueiden metsänhoitotoimenpiteissä sekä ojitusten haittojen tarkkailun ja vanhojen ojitusten aiheuttamien pohjavesihaittojen kunnostamisen edistäminen pohjavesialueilla.  Toimenpideohjelmassa ei esitetty yksilöityjä pohjavesialuekohtaisia toimenpiteitä, vaan metsätalouden toimenpiteiden kohdentaminen esitettiin suoritettavan tapauskohtaisesti tarpeen mukaan haittoja havaittaessa.

Metsätalouden vesiensuojeluohjeistukset niin yksityisomistuksessa olevien kuin myös valtion omistamien metsien hoitoon ja käyttöön on päivitetty vuosina 2019 ja 2018. Aiemmat ohjeistukset olivat vuosilta 2010 ja 2011. Ohjeistukset ottavat pääosin hyvin huomioon pohjaveden suojelunäkökohdat. Lähtökohtaisesti oletuksena on, että Metsähallitus ja metsänhoitoyhdistykset ovat huomioineet ohjeistukset metsänhoitotoimenpiteitä suunnitellessaan, mikä on edistänyt pohjaveden suojelua pohjavesialueilla. Tarvittaessa tiettyjen toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksista pohjavesialueilla on neuvoteltu erikseen ELY-keskuksen kanssa.

Pohjavesialueiden reunavyöhykkeillä sijaitsevien metsäalojen peruskuivatus voi joissakin tapauksissa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen ja laatuun. Vuonna 2012 voimaan tullut vesilain uudistus edellyttää ennakkoilmoituksen tekemistä uusista ojituksista ja merkittävistä olemassa olevien ojitusten muutoksista. ELY-keskukselle on tullut vuosittain muutamia pohjavesialueille sijoittuvia metsätalousalueiden ojitusilmoituksia. Tapauskohtaisesti ELY on voinut suositella pohjavesialueelle sijoittuvien ojien osalta ojituksesta luopumista ja/tai edellyttää lisäselvityksiä pohjavesivaikutusten selvittämiseksi ja/tai vesilain mukaisen luvan hakemiseksi. Viime vuosina yhä useammin ojitettavat alueet on rajattu jo suunnitteluvaiheessa pohjavesialueiden ulkopuolelle, mikä on turvannut pohjaveden määrällistä ja laadullista tilaa pohjavesialueilla.

Pohjavesialueiden uudelleen luokittelu ja rajausten tarkistaminen vesienhoitolain mukaisesti on tuonut paljon uutta tietoa pohjavesialueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevista pohjavedestä riippuvaisista ekosysteemeistä. Kaakkois-Suomen alueella on vuosien 2016–2020 aikana kartoitettu maastossa yli 500 paikkatietotarkasteluissa löytynyttä, mahdollista pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä (mm. lähteet, tihkupinnat). Kartoitetuista kohteista merkittävä osa sijaitsee metsätalousalueilla. Kartoituksessa saatujen tietojen ja pohjavesialueiden luokitusuudistuksen (uusi E-luokka) huomioiminen metsätaloudessa tulevat jatkossa parantamaan pohjavedestä riippuvaisten, luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten, muun lainsäädännön nojalla suojeltujen, merkittävien ekosysteemien suojelua ja säilymistä.