7.2.1 Toimenpiteiden toteuma ja vaikutukset vesien tilaan

Edellisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa esitettiin pohjavesisuojausten rakentamista, toimivuuden arviointia ja ylläpitoa Vuoksen vesienhoitoalueelle tehtäväksi 9,9 km (3 pohjavesialuetta) ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle yhteensä 15,8 km (7 pohjavesialuetta). Lisäksi esitettiin suolauksen vähentämistä ja/tai vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtymistä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle yhteensä 4 km (2 pohjavesialuetta) sekä liikenteen alueiden vaikutusten seurantaa Vuoksen vesienhoitoalueelle 10 pohjavesialueelle ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle 13 pohjavesialueelle.

Vuoksen vesienhoitoalueelle esitetyistä pohjavesisuojauksiin liittyvistä toimenpiteistä on toteutunut vuonna 2017 Luumäen Taavetin pohjavesialueelle Vt6:lle rakennettu/uusittu 1,5 km pituinen pohjavesisuojaus. Luumäen Taavetin pohjavesialueen Vt26:n (1,7 km) ja Imatran Vesioronkankaan Vt6:n (5,3 km) osalta pohjavesisuojausten kunnon tarkistamista/suojausten uusimista ei ole toistaiseksi toteutettu. Lappeenrannan Joutsenonkangas A:n Kiilikankaan ohitus-/seisontaraiteen (1,4 km) pohjavesisuojausta ei myöskään ole toteutettu eikä toteuteta ratasuunnitelmaan tulleiden muutosten (seisontapaikat pohjavesialueen ulkopuolella) vuoksi.  

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle esitetyistä pohjavesisuojauksiin liittyvistä toimenpiteistä on toteutunut Haminan Ruissalon pohjavesialueen vanhan Vt7:n 0,5 km:n pohjavesisuojaus sekä Utin pohjavesialueen itäosan Vt6:n 5,5 km:n pohjavesisuojaus. Iitin (siirtynyt Päijät-Hämeeseen v.2021 alusta) Arolahden (1,6 km) ja Tillolan (2,3 km) Vt12, Kouvolan Tornionmäen Vt6 ja Vt15 (2,5 km) pohjavesisuojauksia ei toistaiseksi ole toteutettu. Arolahden, Tillolan ja Tornionmäen pohjavesialueiden pohjavesisuojausten toteuttamisajankohdasta ei ole tietoa, koska tiealueiden tiesuunnitelmien laatiminen/hallinnollinen käsittely on vielä käynnissä/kesken ja perusparannusten rahoituksesta ei ole tehty päätöksiä. Arolahden ja Tillolan pohjavesisuojaukset toteutettaneen Vt12 perusparannuksen ja uuden tielinjauksen rakentamisen myötä. Tornionmäen pohjavesisuojaus Vt6 osalta toteutunee Vt6 Kouvolan kohta -hankkeessa ja  Vt15 Rantahaka-Kouvola perusparannuksen yhteydessä. Luumäen Rantsilanmäen pohjavesialueelle esitettyä Vt6 pohjavesisuojausta ei myöskään ole toteutettu, vaan tieosuudella on perusparannushankkeen myötä pohjavesisuojauksen rakentamisen sijaan siirrytty vuodesta 2017 lähtien vaihtoehtoisen liukkaudentorjunta-aineen (kaliumformiaatti) käyttöön.

Toteutettujen pohjavesisuojausten vaikutukset pohjavesien tilaan ko. pohjavesialueilla on välittömät, kun pohjavesisuojauksilla estetään kloridipitoisten hulevesien imeytyminen pohjavesimuodostumaan. Pohjaveden kloridipitoisuudet suojattujen tiealueiden läheisyydessä pitäisi suojausten myötä kääntyä laskeviksi. Vaikutukset voidaan jatkossa havaita kloridiseurannan tuloksista. Pohjavesisuojauksilla turvataan myös pohjaveden laatua mahdollisissa tieliikenneonnettomuuksissa, erityisesti VAK-kuljetuksiin liittyen.

Suolauksen vähentäminen ja/tai vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttöön siirtyminen ei ole toteutunut Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle esitetyillä Kouvolan Tornionmäen ja Ruhmaanharjun pohjavesialueilla. Tornionmäen pohjavesialueen osalta on todettu, että suolauksen vähentäminen ja/tai vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttöön siirtyminen ei liikenneturvallisuus huomioiden ole mahdollista. Ruhmaanharjun pohjavesialueen osalta asia tulee käsitellyksi seuraavaan maanteiden hoitourakkaan vuodesta 2025 lähtien.

Liikennealueiden pohjavesiseurantaa on toteutettu tieliikenteen osalta ELYn L-vastuualueen toteuttamana kloridiseurantana, ratapiha-alueilla Väyläviraston vapaaehtoiseen seurantaan, kemikaalionnettomuuksien jälkitarkkailuun ja erillisiin kasvinsuojeluaineselvityksiin perustuen sekä lentokenttäalueilla lentokenttien ympäristöluvan mukaisiin pohjavesitarkkailuohjelmiin perustuen. Seuranta on pääsääntöisesti toteutunut toisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa esitetyssä laajuudessaan. Tiealueiden kloridiseurantaa tehdään Kaakkois-Suomessa yhteensä 87 havaintoputkesta sekä yhdellä lähteellä (tilanne v.2020). Vuonna 2020 kloridipitoisuus ylitti 100 mg/l 13 havaintoputkessa (15 %) ja 24 havaintoputkessa (28 %) kloridipitoisuus oli 25–100 mg/l.  Lisäksi seurataan vesilaitosten tarkkailemien vedenottamoiden kloridipitoisuuksia. Kloridipitoisuudet vaihtelevat alueittain, osassa havaintopaikoista kloridipitoisuudet ovat viime aikoina kohonneet ja osassa puolestaan laskeneet. Väyläviraston ratapiha-alueilla tekemistä pohjavesitarkkailuista kolme sijoittuu luokitellulle pohjavesialueelle. Ratapiha-alueiden pohjavesitarkkailuissa on havaittu paikoin haitta-aineita (VOC-yhdisteet, kasvinsuojeluaineet). Pääosin pitoisuudet ovat olleet pieniä, mutta käytöstä poistuneita kasvinsuojeluaineita ja niiden hajoamistuotteita esiintyy paikoin talousveden laatuvaatimukset ylittävinä pitoisuuksina. Lentokenttien alueiden pohjavesitarkkailua tehdään kahdella pohjavesialueella. Lentokenttien pohjavesitarkkailuissa on havaittu kohonneita nitraattipitoisuuksia, jotka ovat peräisin alueella aiemmin käytetyistä liukkaudentorjunta-aineista (urea). Myös öljyhiilivetyjä on paikoin havaittu pieniä pitoisuuksia.