1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet

Yhdyskuntien jätevesien käsittelyssä tavoitteena on edelleen ollut jätevesien käsittelyn keskittäminen isompiin yksiköihin ja purkupaikkojen vähentäminen. Kaakkois-Suomessa etenkin Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella tavoitteessa on edetty varsin hyvin.

Laskuttamattoman jäteveden (vuotovesi) määrä molemmilla vesienhoitoalueilla on merkittävä, kuten muuallakin Suomessa. Laskuttamaton jätevesi koostuu putkistoon päässeistä sade- ja sulamisvesistä sekä pohjavesistä, joita pääsee verkostoon rikkoutuneiden putkien ja kaivojen kautta. Laskuttamattomasta jätevedestä aiheutuu puhdistamoille suuria virtaamavaihteluita, mikä heikentää puhdistusprosessien toimivuutta ja johtaa toisinaan ylijuoksutuksiin, ts. osin käsittelemättömän jäteveden johtamiseen purkuvesistöihin. Suuret vuotovesimäärät niin vesijohto- kuin viemäriverkostoissa vievät laitteiden ja verkoston kapasiteettia ja lisäävät käyttökustannuksia. Ongelma on tiedostettu, mutta ongelman korjaaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla osin siitä syystä, että vesihuoltolaitokset ovat joutuneet toteuttamaan viime vuosina suuria laitosinvestointeja.

Molemmilla vesienhoitoalueella vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 92 % asukkaista (VEETI-rekisteri v. 2019). Liittymisaste kasvaa lähinnä maaseudun autioitumisen myötä. Kunnallisten vesihuoltolaitosten ulkopuolella oli v. 2019 vesijohtoverkoston osalta yhteensä noin 25 000 asukasta.

Haja-asutusalueella jätevesien käsittelyä edistäviä hankkeita on ollut useita ja etenkin neuvontaan on kohdistettu resursseja vuosina 2011–2019. Kaakkois-Suomessa, erityisesti Kymijoen ja Suomenlahden vesienhoitoalueella on valmistunut useita laajojakin vesiosuuskuntahankkeita, joilla on keskitetysti voitu järjestää maaseudulle toimiva vesihuolto ja tuoda jätevedet käsiteltäviksi suurempiin keskuspuhdistamoihin. Kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen toteuttamisen osalta toiminta haja-asutusalueella ei ole riittävästi edistynyt laajasta neuvonnasta huolimatta.

Vuoksen vesienhoitoalueella yhdyskuntien jätevesien käsittely on yhä melko hajautunutta. Viimeinen lopetettu jätevedenpuhdistamo on Parikkalan kunnan Niukkalan jätevedenpuhdistamo, joka lopetti toimintansa v. 2007.  Jätevedet johdetaan nykyisin Kesälahden (Kitee) jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamoiden lupaehtojen kiristyminen ja rakenteiden vanhentuminen sekä purkuvesistöjen suojelu asettavat haasteita etenkin pienten puhdistamoiden toiminnalle tulevaisuudessa. Toisaalta kuntien väliset etäisyydet ovat maakunnassa osin pitkiä ja jätevesimäärät pieniä, jolloin jätevesien johtaminen kunnasta toiseen ei välttämättä aina ole taloudellisesti kannattavaa. Vesienhoitoalueen vesistöjä kuormittaa vielä 13 toiminnassa olevaa jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamoiden keskeiset lupaehdot on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Laskuttamattoman jäteveden määrä Vuoksen vesienhoitoalueella on merkittävä (kokonaisarvio n. 40 %). Merkittävin jätevedenpuhdistamohanke viime vuosina on ollut Parikkalan Särkisalmen puhdistamon saneeraus 2019, jossa ensimmäisenä Suomessa otettiin käyttöön membraanibioreaktoriin (MBR) perustuva aktiivilieteprosessi.

Vesienhoitoalueella talousvettä toimittavien vesiosuuskuntien määrä on noin 25 kpl. Vesiosuuskuntiin liittyneiden asukkaiden tarkka määrä ei ole tiedossa, mutta osuuskuntiin liittyneiden kiinteistöjen määrän perusteella voidaan arvioida, että osuuskuntien vedenjakeluun on liittynyt noin 2000 asukasta ja jätevesiviemäröintiin noin 1 500 asukasta.

Taulukko 5. Vuoksen vesienhoitoalueen puhdistamoiden keskeiset lupaehdot.

*Typen osalta pitoisuusraja-arvo on voimassa, kun jäteveden lämpötila on vähintään 12 °C, ja puhdistusteho on tavoitteellinen ja koko vuoden keskiarvona laskettuna.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella jätevedenpuhdistusta on aikaisemmin keskitetty tehokkaasti. Nykyisin toiminnassa on kaksi kunnallista jätevedenpuhdistamoa (Kouvolan Mäkikylä ja Kotkan Mussalo). Siirtoviemäri Akanojan jätevesien johtamiseksi Mäkikylään valmistui vuoden 2014 lopulla ja Sippolan jätevesien johtamiseksi Kotkan Mussalon puhdistamolle vuonna 2016 Tavoitetila, jossa vesienhoitoalueella on vain kaksi keskuspuhdistamoa, Kouvolan Mäkikylä ja Kotkan Mussalo, on saavutettu. Aiemmista kuntien puhdistamoista Kymijokivarressa sijaitsevat Halkonniemen ja Huhdanniemen laitokset sekä Haminan Nuutniemi toimivat nykyisin ohitusvesipuhdistamoina. Puhdistamoiden keskeiset lupaehdot on esitetty taulukossa (Taulukko 6). Laskuttamattoman jäteveden määrä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella on merkittävä (n. 50 %).

Taulukko 6. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen puhdistamoiden keskeiset lupaehdot.

**Typen pitoisuusraja-arvo on voimassa, kun jäteveden lämpötila on vähintään 12 °C
***Typen puhdistusteho on tavoitteellinen
*Mitoitus 220 000 asukasta

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella on perustettu vesiosuuskuntia, jotka vastasivat ainoastaan vedenjakelusta sekä osuuskuntia, jotka vastaavat sekä vedenjakelusta että jätevesien johtamisesta tai pelkästään jätevesien käsittelystä. Eniten vesi- ja vesihuolto-osuuskuntia on kuntaliitosten jälkeisessä Kouvolassa (50) ja Haminassa (35).