Liite 12.

Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tila-arviointi ja tilaan liittyvät tavoitteet
Keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimetty vesimuodostuma luokitellaan saavutettavissa olevalta ekologiselta tilaltaan parhaaksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi. Vesimuodostuman tilatavoite on vähintään
hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Se määritetään parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan kautta, joka on kyseisen voimakkaasti muutetun tai keinotekoisen vesimuodostuman vertailutila.

Hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa on vain vähäisiä muutoksia
biologisten muuttujien arvoissa verrattuna parhaaseen saavutettavissa olevan tilan
arvoihin. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tavoiteasettelu poikkeaa siis muista vesistä, joissa tavoitteeksi asetetaan häiriintymättömien vertailuolojen mukaan määritetty hyvä ekologinen tila (Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2019, s. 95-101).

Keinotekoisesti ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tilan luokittelussa annetaan siis anteeksi hydrologis-morfologisesta muuttuneisuudesta johtuvaa ekologisen tilan heikentymistä ja ekologisen tilan korkein mahdollinen tavoitetaso asetetaan matalammalle tasolle kuin nimeämättömissä vesimuodostumissa. Tila määritetään suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan (= MEP), joka on huonompi kuin hyvä tila ekologisessa luokittelussa.

Suomessa on valittu menetelmä, jossa määritetään
1.toimenpiteiden avulla yksi luokka ja
2.toinen vaihtoehtoinen luokka sen perusteella, mikä on veden laadun tila ja sen jälkeen
3.valitaan näistä huonompi kuvaamaan keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimetyn vesimuodostuman tilaa suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan

Kuvassa 1 on esitetty luokittelun vaiheet

Toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia on arvioitu vesienhoidon tietojärjestelmään sisällytetyllä toiminnolla (kohta ekologinen tila => ekologinen potentiaali). Kullekin vesimuodostumalle täytetään ”lomake”, johon listataan ekologista tilaa parantavat toimenpiteet. Luettelointivaiheessa mukaan on mahdollista ottaa myös merkittävääkin haittaa aiheuttavia toimenpiteitä. Yksittäisistä, myös haittaa aiheuttavista, toimenpiteistä arvioidaan sellainen laajuus toimenpidekokonaisuudelle, ettei se yksistään aiheuta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle. Lisäksi, jos moni toimenpiteistä aiheuttaa haittaa tärkeälle käyttömuodolle, optimoidaan kunkin määrä/laajuus niin, etteivät ne yhdessäkään aiheuta merkittävää haittaa.

Merkittävän haitan määrittelyssä tulee huomioida 2000-luvun aikana Suomessa tehdyt voimataloushyötyä vähentäneet lupamuutokset (ennakkopäätökset) ekologisen tilan parantamiseksi. Korkeimpien oikeusasteiden tulkinnat ja päätökset ovat tukeneet aiempaa enemmän ekologisen tilan parantamista koskeneita vaatimuksia. Asioita koskevat hakemukset ovat sisältäneet perusteltua tietoa vesistön ekologisesta tilasta ja sen parantumismahdollisuuksista
esitetyistä muutoksista johtuen.

Kun kaikkien toimenpiteiden laajuus/määrä on kuvattu sanallisesti tietojärjestelmään, arvioidaan kunkin toimenpiteen vaikutus kaloihin (ml. vaelluskalojen elinkierto), pohjaeläimiin, vesikasveihin, vedenlaatuun ja HyMo-tilaan
(Yksittäisen toimenpiteen vaikutus osatekijöihin)

Arviointi tehdään viisiportaisella asteikolla, jossa asteikko suhteutetaan karkeasti ELS-muutokseen:
(ELS=ekologinen laatusuhde)
0. ei vaikutusta (< 0,01 ELS)
1. hyvin vähäinen vaikutus (0,01-0,05 ELS)
2. vähäinen vaikutus (0,05-0,1 ELS)
3. melko suuri vaikutus (0,1-0,2 ELS)
4. suuri vaikutus (> 0,2 ELS)

Toimenpidekokonaisuus toteuttamalla vesimuodostuma olisi hydrologis-morfologisilta ominaisuuksiltaan parhaassa saavutettavissa olevassa tilassa (MEP), jossa on olennaista:
- Toteuttaa kaikki mahdolliset hydrologis-morfologiset parantamistoimenpiteet, joista ei aiheudu merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle
- Aikaansaada ekologinen jatkumo
- Ottaa kalastosta ja muusta eliöstöstä huomioon vain kestävät kannat, jotka ovat kotiutuneet ja lisääntyvät luontaisesti ja jättää huomiotta suorat kalastonhoidolliset toimenpiteet ja kalastus.

KeVoMu-luokittelun toimenpidekokonaisuuteen valitaan kaikki haittaa aiheuttamattomat toimenpiteet, joilla on esitetyllä määrällä/laajuudella arvioitu olevan edes hienoista positiivista vaikutusta ekologiseen tilaan sekä haittaa aiheuttavista toimenpiteistä edellä kuvattu optimaaliseksi arvioitu toimenpidekokonaisuus. Kun vaikutus osatekijöihin on arvioitu, arvioidaan toimenpidekokonaisuuden vaikutus ekologiseen tilaan ja edelleen ekologiseen luokkaan kolmiportaisella asteikolla (KeVoMu-luokitteluun valitun toimenpidekokonaisuuden vaikutus
ekologiseen tilaan).

Mitä vähemmän valittu toimenpidekokonaisuus parantaa ekologista tilaa sitä parempi on nykyinen tila:

1. Enintään vähäinen paraneminen: ekologinen tila paranee vähän ja johtaa harvoin luokkamuutoksiin (ELS-muutos < 0,1) => HYVÄ TILA
2. Melko suuri paraneminen: ekologinen tila paranee jonkin verran ja voi johtaa osassa tapauksista myös luokkamuutoksiin (ELS-muutos 0,1-<0,2) => TYYDYTTÄVÄ tai HYVÄ TILA
3. Suuri paraneminen: ekologinen tila paranee vähintään yhdellä luokalla (ELS-muutos ≥0,2) => TYYDYYTÄVÄ TILA

Vesistöissä, joissa vaelluskalakantojen hoito ja palauttaminen on tärkeä tavoite, painotetaan toimenpiteiden kokonaisarviossa vaikutusta vaelluskalojen luontaiseen elinkiertoon.

Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien toimenpidetarkastelut on esitetty ympäristöhallinnon VEMU-järjestelmässä (valitaan valintataulukon kautta vesimuodostuma) => vesimuodostuman tiedot => ekologinen tila =
ekologinen potentiaali).

Seuraavassa on esitetty vesimuodostumittain arvioinnin sisältö.

Vuoksi

Vuoksi on vesien- ja merenhoitolain ja valtakunnallisen luokitusohjeistuksen perusteella voimakkaasti muutettu vesistö. Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tila-arvio poikkeaa muiden pintavesien luokituksesta ja se tehdään
muodostamalla toimenpideyhdistelmä, joka parantaisi vesimuodostuman ekologista tilaa mahdollisimman paljon aiheuttamatta kuitenkaan merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle. Näin saadaan määritettyä paras saavutettavissa oleva ekologinen tila. Nykyistä ekologista tilaa verrataan kyseiseen parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Jos kyseisellä toimenpideyhdistelmällä saadaan aikaan melko suuri ekologinen vaikutus, voi voimakkaasti muutettu vesistö olla tyydyttävässä tai hyvässä tilassa suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Jos toimenpideyhdistelmällä saavutetaan enintään vähäinen vaikutus ekologiseen tilaan, on vesimuodostuma jo nyt hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Vuoksen tapauksessa vesien- ja merenhoitolain 22 §:n tarkoittama tärkeä käyttömuoto on vesivoiman tuotanto. Voimakkaasti muutettu vesimuodostuma on edellä kuvatun mukaisesti hyvää huonommassa saavutettavissa olevassa
tilassa, jos on löydettävissä sellainen toimenpideyhdistelmä, jolla on vähintään melko suuri vaikutus ekologiseen tilaan ja joka ei aiheuta merkittävää haittaa tärkeälle toiminnolle.

Suomen kansallisessa ohjeistuksessa ei ole otettu kantaa siihen, millaista vaikutusta tuotantoon pidetään merkittävänä, mutta ohjeistuksessa on todettu, että 5 – 10 % menetystä voimataloudelle voidaan pitää suurella varmuudella
merkittävänä. Joissakin Euroopan maissa on määritetty merkittävälle haitalle % -raja ja pääsääntöisesti merkittävän haitan raja-arvo on 2 – 3 %:n välillä. Merkittävää haitta tulee tarkastella eri mittakaavoissa, tapauskohtaisesti ja
myös valtakunnallisesti. Haitan määrityksessä otetaan huomioon toimenpideyhdistelmän kaikkien toimenpiteiden kokonaisvaikutukset.

Toimenpide 1: Uoman morfologian monimuotoisuuden lisääminen

Kuvaus toimenpiteestä, toimenpiteen määrästä ja laajuudesta

Tainionkosken alueen, Tainionkosken-Imatrankosken ja Imatrankosken alapuolisen alueen lisääntymisalueiden vahvistaminen ja toteuttaminen. Tainionkosken ylä- ja alapuolisen alueen kunnostaminen ja kaupunkipuromaisten lisääntymisalueiden toteuttaminen. Lisäksi kunnostuksia jatketaan Imatrankosken alapuolella sekä Tainionkosken ja Imatrankosken välillä sekä lisätään Imatrankosken Kaupunkipuron yhteydessä olevien kuivien uomien vesityksiä ja lisääntymisalueita. Parhaan kustannushyödyn saavuttaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja kustannusarviota. Lopulliset toimenpiteet valitaan niistä kunnostusvaihtoehdoista, jotka osoittautuvat selvityksissä kustannushyödyiltään parhaimmiksi.

Tavoitteena on toteuttaa kaikki teknis-taloudellisesti toteutettavat toimenpiteet, joilla voidaan saada aikaan kestävä, luontaisesti lisääntyvä vaelluskalakanta. Tähän mennessä tehdyistä kunnostustoimenpiteistä saatu hyöty osoittaa, että alueella on jatkossakin mahdollista saavuttaa parannusta kalojen elinolosuhteisiin ja lisääntymismahdollisuuksiin. Alueella on luontaisesti lisääntyvä paikallinen taimenkanta, jonka elinkiertoa on saatu vahvistettua kunnostuksilla ja rakentamalla keinotekoinen puro, mikä on mahdollistanut myös pohjaeläimistön elpymistä purossa. Vuodesta 2013 alkaen on tehty sähkökalastuksia ja kirjanpitokalastuksia. Tutkimusten tulosten perusteella rasvaevällisten taimenten osuus on kasvanut erityisesti Imatrankosken alapuolisella alueella, ollen nykyisin noin 40 %. Positiivinen kehitys on havaittu etenkin Imatrankosken alapuolella, jolle Kaupunkipuro ja Voimanpuro syöttävät poikasia. Myös alueen harjuskanta on hyötynyt kunnostuksista. Tehdyillä toimenpiteillä on ollut selvä vaikutus alueen kalastoon ja on selvä, että ekologista tilaa saadaan toimenpiteillä edelleen vahvistettua niin kalaston kuin pohjaeläintenkin osalta. Lähtökohtana on, että esitetyt toimenpiteet eivät aiheuta merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle.

Vuoksen pääuoman kunnostusmahdollisuudet

Fortum on laatinut Vuokselle elinympäristömallin ja tarkastellut potentiaalisten kunnostuspinta-alojen määrää. Mallin mukaan jo toteutettujen elinympäristökunnostusten kokonaispinta-ala on noin 2 ha, josta poikastuotantoalaa on noin 0,6 ha. Elinympäristömallinnuksen perusteella kunnostettavissa olevia poikastuotantoalueita on vielä noin 0,2 ha. Nämä kunnostukset eivät aiheuta merkittävää haittaa voimatuotannolle ja ne tulisi toteuttaa joka tapauksessa. Elinympäristömalli ei huomioi ranta-alueilla olevien perkauskivikoiden vesittämistä vedenalaisiksi särkiksi, jolloin toteutettava kunnostuspinta-ala voi olla 2 ha suurempi.

ELY-keskuksen arvion mukaan pääuomassa on toteutettavissa selvästi laajempiakin kunnostuksia, mutta niiden toteuttaminen aiheuttaa todennäköisesti jonkin verran padotusta ja vaikutuksia voimalaitosten putouskorkeuksiin. Pääuomaan tehtävien kunnostusten hyödyllisyyttä rajoittaa voimakas lyhytaikaissäätö. Potentiaalisia kunnostettavia alueita on Tainionkosken yläpuolella noin 1 ha, Tainionkosken ja Imatrankosken välisellä alueella noin 1 ha ja Imatrankosken alapuolisella alueella noin 4,5 ha. Kysymykseen voi tulla ranta-alueiden kapea-alaiset kunnostukset sekä saarien ja perkauskivikoiden purkaminen vedenalaisiksi särkiksi. Pääuomaan tehtävät muutokset aiheuttavat virtaushäviöitä. Häviöt ovat suurimmillaan suurten juoksutusten aikana ja pienillä virtaamilla vaikutus on vähäisempi. Lyhytaikaissäätö korostaa häviöiden vaikutusta, koska suuria virtaamia esiintyy viikon keskimääräisestä virtaamasta riippumatta kaikkina arkipäivinä. Imatrankosken ja Tainionkosken voimalaitosten yhteenlaskettu putouskorkeus on noin 32 metriä. Karkean arvion perusteella esimerkiksi 0,2 metrin padotus keskimääräisillä virtaamilla aiheuttaa selvästi suuremman häviön virtaaman huipputuntien aikana. Näin ollen 0,2 metrin lisäpadotus keskimääräisessä virtaamatilanteessa aiheuttaa karkeasti noin 1 % pienennyksen vesivoimatuotantoon ja se kohdistuu erityisesti säädön huipputunteihin. Jotta toimenpiteellä saavutettaisiin sille asetetut ekologiset tavoitteet, tulisi kunnostusten lisäksi myös lyhytaikaissäätöä rajoittaa ja tällaisen toimenpideyhdistelmän vaikutus vesivoimatuotantoon on useita prosentteja, jolloin toimenpide aiheuttaisi nykyisessä tilanteessa merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle, jolloin sitä ei voida valita toimenpideyhdistelmään.

Vuoksen kuivien uomien kunnostusmahdollisuudet

Tainionkosken kuivassa tulvauomassa on kalojen lisääntymisalueeksi soveltuvaa alaa noin 1,7 ha. Alueen vesittäminen edellyttäisi noin 24 m3/s jatkuvaa virtausta. Imatrankosken tulvauomassa lisääntymisalueeksi soveltuvaa alaa on noin 7,1 ha. Alueen vesittäminen edellyttäisi noin 40 m3/s jatkuvaa virtausta. Kuivien uomien vesityksiin ei lyhytaikaissäädön vaikutukset ulotu juoksutuksen niihin ollessa tasaista. Tulvauomien kunnostuspotentiaalia arvioitaessa tulee ottaa huomioon voimalaitosten pikasulkutilanteissa uomiin nopeasti johdettava suuri vesimäärä ja kunnostusten pysyvyys. Vuoksen keskivirtaama on noin 600 m3/s ja toimenpiteen vaikutus vesivoimatuotantoon olisi 4-7 %. Toimenpide aiheuttaisi nykyisessä tilanteessa merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle, jolloin sitä ei voida valita toimenpideyhdistelmään.

Vuoksen sivupurojen kunnostusmahdollisuudet

Pääuoman lisäksi taimen poikastuotantoalueita on Vuoksen sivupuroissa. Fortumin arvion mukaan Kaupunkipurossa on poikastuotantoaluetta noin 0,1 ha ja SYKEn arvion mukaan 0,25 ha. ELY-keskus arvioi, että Voimanpurossa poikastuotantoaluetta on myös noin 0,1-0,25 ha. Rakentamalla Tainionkosken voimalaitoksen yhteyteen Kaupunkipuroa vastaavan puron, voidaan poikastuotantoaluetta saada lisää noin 0,1-0,3 ha. Voimanpuron lisävesityksillä lisääntymisalueita voitaisiin saada noin 0,4 ha ja Kruununpuiston alueella olevia kuivia puroja vesittämällä voitaisiin saada lisääntymisalueita noin 0,05-0,1 ha. Sivupuroissa on siten tällä hetkellä yhteensä noin 0,2-0,5 ha poikastuotantoaluetta ja niitä voidaan toteuttaa lisää noin 0,1-0,8 ha.

Yhteenveto uoman morfologian monimuotoisuuden lisäämisen toimenpiteestä

Yhteenlaskettuna Vuoksen ja sen sivupurojen poikastuotantoala on nykyisin noin 1 ha. Sellaisilla kunnostuksilla, joilla ei aiheuteta merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle voidaan lisätä taimenten lisääntymisalueita pääuomassa
ja sivupuroissa noin 0,3-1,0 ha. Ennen Vuoksen voimatalousrakentamista lohikalojen lisääntymiseen sopivaa elinympäristöä on ollut nykyisellä Suomen puoleisella Vuoksella 99 hehtaaria. Kunnostustoimenpiteillä voidaan nykytilaan verrattuna lisätä poikastuotantopinta-alaa noin 1,3-2,0 kertaiseksi. Kunnostettavissa oleva pinta-ala on alle 1 % Vuoksen Suomen alueella olleista luonnontilaisista poikastuotantoaloista. Kunnostettavissa oleva pinta-ala on niin vähäinen, että kunnostuksen vaikutus koko Vuoksen ekologiseen tilaan jää vähäiseksi.

Elinympäristömallilla tunnistetuista kunnostuksista ei aiheudu Vuoksen pääuomaan padotusta, eikä niistä siten aiheudu voimalaitoksille tuotantomenetyksiä. Tainionkosken alueen tarvitseman puron vesimäärä 1-2 m3/s sekä Voimanpuron ja Kruununpuiston alueen purojen lisävesityksen aiheuttama vesimäärä yhdessä nykyisen Kaupunkipuron Voimanpuron vesimäärän kanssa on korkeintaan sama 1-2 m3/s. Kyseinen vesimäärä on korkeintaan noin 0,3 % Vuoksen keskivirtaamasta eikä sillä ole merkittävää vaikutusta vesivoimatuotantoon.

Arvio toimenpiteen vaikutuksista. Toimenpiteen on arvioitu vaikuttavan osatekijöihin seuraavasti:
Kalat vähäinen
Pohjaeläimet vähäinen
Vesikasvit hyvin vähäinen
Veden laatu ei vaikutusta
HyMo-tila vähäinen

Toimenpide 2: Tekniset ratkaisut lyhytaikasäännöstelyn haittojen vähentämiseksi

Kuvaus toimenpiteestä, toimenpiteiden määrästä ja laajuudesta

Lyhytaikaissäännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentäminen Imatrankosken alapuolella.

Haittoja voidaan vähentää parantamalla Svetogorskin ja Imatrankosken voimalaitosten käytön yhteensovittamista ja ottamalla huomioon vedenpinnan vaihtelusta aiheutuvat haitat erityisesti virtaamaltaan keskimääräistä kuivemmissa vesitilanteissa, jolloin kalojen lisääntymisalueet voivat jäädä kuivilleen. Tämä ei kuitenkaan poista virtausnopeuksissa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat edelleen lohikaloille haitallisia. Ympäristöä paremmin huomioon ottavan säännöstelykäytännön jatkuva seuraaminen ja kehittäminen ovat jatkuvia toimenpiteitä. Havaintojen perusteella kehittämisen tarvetta on uudelleen arvioitava. Vuoksen voimakas lyhytaikaissäännöstely vaikeuttaa ratkaisevasti muista mahdollisista toimenpiteistä saatavia ekologisia hyötyjä, koska käytännössä lyhytaikaissäädön vuoksi jokiuoman kunnostamisella ei voida saavuttaa kuin enintään vähäistä ekologisen tilan parantumista koko
joen mittakaavassa.

Vuoksella tehtyjen selvitysten perusteella lyhytaikaissäännöstely haittaa merkittävästi lohikalojen lisääntymistä. Voimalaitospatojen aiheuttaman allastumisen ja koskien perkausten vuoksi virtausnopeudet jokiuomassa ovat laskeneet merkittävästi. Joen kunnostetulla ranta-alueilla tehdyt virtausnopeusmittaukset osoittavat, että rantavyöhykkeellä veden virtaus käytännössä pysähtyy silloin, kun virtaama on pienempi kuin 500 m3/s. Tällöin lohikalojen lisääntyminen estyy tai heikkenee merkittävästi. Vuoksen tavanomainen viikon sisällä tapahtuva lyhytaikaissäätö on 300 – 850 m3/s. Jotta jokiuomassa voitaisiin saavuttaa merkittävää ekologisen tilan paranemista kunnostamalla lohikalojen lisääntymisalueita, tulisi lyhytaikaissäädön minimivirtaama rajoittaa 500 m3/s:iin.

Lyhytaikaissäädön rajoittaminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle. Vesivoimalaitoksilla tehdyllä lyhytaikaissäädöllä vastataan sähköntuotannon ja -kulutuksen vaihteluun. Yhdessä vesimuodostumassa tehtävän lyhytaikaissäädön rajoittamisen vaikutuksen arvioiminen koko sähköjärjestelmän toiminnan kannata on erittäin vaikeaa. Tästä syystä lyhytaikaissäädön rajoittamisen vaikutuksen arvioinnin ulkopuolelle on tässä arviossa rajattu sähköjärjestelmän toiminta ja keskitytty vain Vuoksen vesivoimatuotannon taloudelliseen arvoon. Arviointia on tehty yksinkertaistamalla voimakkaasti säädön taloudellista vaikutusta.

Laaditussa arviossa on tarkasteltu lyhytaikaissäädön tyypillistä tilannetta esimerkkitilanteessa, jossa ongelmia on esiintynyt. Esimerkillä pyritään kuvaaman säädön merkityksen suuruusluokka, mutta se ei anna yksityiskohtaista vastausta lyhytaikaissäädön merkityksestä. Esimerkkitilanne on kuvattu alla olevassa kuvaajassa, jossa on esitetty säätö kahden viikon (viikot 6 - 7) ajalta vuonna 2019. Kyseisen viikon keskivirtaama on ollut 510 m3/s (Vuoksen pitkän ajan keskivirtaama on noin 600 m3/s), joka on jakautunut lyhytaikaissäädössä 300 m3/s ja 850 m3/s juoksutuksiin energian hinnan vaihtelun perusteella vuorokauden ja viikon sisällä. Säädön taloudellista arvoa tarkasteltiin vuoden 2020 Nordpoolin toteutuneita tuntihintoja hyödyntäen. Koko vuoden jokaisen vuorokauden sähkön tuntihinnat jaettiin kolmeen kahdeksan tunnin jaksoon energian hinnan mukaan ja kyseisille kahdeksan tunnin jaksoille laskettiin keskimääräinen hinta. Näin saatiin hinta kahdeksan tunnin kalleimmalle, keskimääräiselle ja halvimmalle vuorokauden jaksolle. Kyseisten jaksojen keskiarvoista laskettiin koko vuoden keskimääräiset sähköenergiahinnat, jotka ovat: kalliit tunnit 41,11 €/MWh, keskihintaiset tunnit 28,72 €/MWh ja halvat tunnit 14,22 €/MWh. Vuoden 2020 yksittäisten tuntien maksimi-, keskiarvo- ja minimihinnat olivat 264,44 €/MWh, 28,02 €/MWh ja -1,73 €/MWh.

Laskennan yksinkertaistamiseksi tarkastellaan vain vuorokauden sisällä tapahtuvaa säätöä, jossa ei oteta huomioon arkipäivien ja viikonlopun välistä hintaeroa. Sähkön tuotannon kannalta optimaalisessa tilanteessa vuorokauden keskivirtaama 510 m3/s jakaantuu siten, että 850 m3/s juoksutetaan 8 tuntia korkeimman hinnan jaksossa ja 640 m3/s yksi tunti keskimääräisen hinnan jaksossa, ja 300 m3/s juoksutetaan 8 tuntia alhaisimman hinnan jaksossa ja 7 tuntia keskimääräisen hinnan jaksossa. Näin laskien yhden vuorokauden tuotannon rahallinen arvo olisi ollut 78473 €. Mikäli säätö rajoitettaisiin 500 m3/s, ei säätöä tehtäisi kyseisessä tilanteessa lainkaan ja virtaama olisi 510 m3/skaikissa kolmessa hintajaksossa. Tuotannon arvo olisi tällöin 69585 €. Vesivoimatuotannon rahallinen arvo kyseisessä tilanteessa olisi vähentynyt noin 13 %. Kuten edellä on todettu, tehty arvio yksinkertaistaa huomattavasti lyhytaikaissäädön rajoittamisen vaikutuksia. On sellaisia vesi- ja sähkömarkkinatilanteita, joissa säädön taloudellinen arvo on selvästi esitettyä suurempi, mutta toisaalta runsasvetisissä tilanteissa säätöä ei voida tehdä
nykytilanteessakaan (vrt. vuoden 2021 alku).

Säännöstelyä tarkentamalla voidaan kuitenkin kaikkein pahimpien tilanteiden esiintymistä hillitä. Tällaisesta tarkentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa vesivoimakäytölle ottaen huomioon vesilaissa säännöstelyn muuttamiselle asetetut edellytykset (VL19:7). Arvioidaan, että on löydettävissä sellaisia tilaa parantavia muutoksia lyhytaikaissäännöstelyyn, joilla ei ole ratkaisevaa vaikutusta toiminnan kannattavuuteen. Tarvittavien toimenpiteiden lopullinen laajuus ja tarkempi määrittely vaatii suunnittelua ja selvityksiä laajassa yhteistyössä paikallisesti sekä myös yhteistyötä venäläisen osapuolen kanssa. Vasta tässä vaiheessa saadaan tarkemmat arviot toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja mahdollisista haitoista vesivoimatuotannolle. Osa kehittämistoimista voidaan kuitenkin ottaa käyttöön heti osana normaalia laitosten käyttötoiminnan kehittämistä.

Arvio toimenpiteen vaikutuksista

Toimenpiteen on arvioitu vaikuttavan osatekijöihin seuraavasti:

Kalat vähäinen
Pohjaeläimet vähäinen
Vesikasvit ei vaikutusta
Veden laatu ei vaikutusta
HyMo-tila melko suuri

Toimenpiteiden arvioidaan muuttavan vesimuodostuman tilaa paremmaksi, mutta ekologiseen tilaan toimenpiteiden vaikutus on vähäinen.

Valittujen toimenpiteiden yhteisvaikutus

Edellä esitettyjen toimenpidearvioiden perusteella arvioitiin toimenpidekokonaisuuden kokonaisvaikutuksen ekologiseen tilaan olevan vähäinen (likimaisen ELS muutoksen arvioidaan olevan alempi kuin 0,1). Vuoksella ei ole löydettävissä sellaista toimenpideyhdistelmää, jolla olisi suurta tai melko suurta vaikutusta joen ekologiseen tilaan aiheuttamatta samalla merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle. Tästä syystä Vuoksen katsotaan olevan hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. On kuitenkin tunnistettu erilaisia toimenpiteitä, joilla tilaa voidaan jossakin määrin parantaa ja siten vahvistaa vesimuodostuman tilaa vallitsevan tilaluokan sisällä. Toimenpiteisiin sisältyy myös selvityksiä, joiden perusteella tilatavoitetta tarkastellaan uudelleen ennen direktiivin määräaikaa vuonna 2027.

Muodostuman fysikaalis-kemiallinen tila on hyvä, joten tila määräytyy toimenpiteiden vaikutusten perusteella. Toimenpidekokonaisuuden kokonaisvaikutuksen ollessa vähäinen vesimuodostuman tila arvioidaan hyväksi. Toimenpiteisiin on kuitenkin syytä ryhtyä, koska ne vaikuttavat vesimuodostuman tilaan siinä määrin, että niillä on tuntuvaa merkitystä ja ne vahvistavat ekologista tilaa. Vuoden 2021 tehdyn arvion mukaan ei ole löydettävissä sellaista toimenpideyhdistelmää, mikä ei aiheuttaisi merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle ja jolla saavutettaisiin vähäistä merkittävämpää parannusta ekologiseen tilaan. Mikäli voimalaitosten käyttöön (esim. lyhytaikaissäännöstelyyn) liittyviin lupiin tai velvoitteisiin tulee jatkossa muutoksia, tulee merkittävää haittaa ja saavutettavissa olevaa tilaa arvioida kokonaan uudelleen. Tarkastelu tehdään aina uudelleen kuuden vuoden välein. Huomioitavaa on myös, että Imatrankosken voimalaitoksella on voimassa velvoite osallistua kalakantojen hoito-ohjelman toteuttamiseen, mikä osaltaan vähentää mahdollisten toimenpiteiden vesivoimalle aiheutuvaa haittaa, jos hoito-ohjelma tulee tulevaisuudessa edellyttämään velvoitteena sellaisia monipuolisia kalaston hoitotoimenpiteitä, jotka edellyttävät esimerkiksi elinympäristökunnostusten tekemistä.

Kymijoki

Kymijoki kuuluu kansallisen kalatiestrategian kärkikohteisiin ja se on Etelä-Suomen merkittävin vaelluskalavesistö. Kymijoen pääuoma, yläosa ja länsihaarat ovat voimakkaasti muutettuja. Itähaara-Koskenalus -jokiosuus ei ole voimakkaasti muutettu, koska alueella on merkittävä määrä rakentamattomia koskia ja kalan kulku on mahdollista. Länsihaarojen alueella pystytään toteuttamaan toimenpideyhdistelmiä, jotka parantavat merkittävästi vesimuodostuman ekologista tilaa ja jotka ovat myös teknis-taloudellisesti mahdollisia aiheuttamatta merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle tai tulvasuojelulle. Kymijoen pääuoman ja yläosan kehittämismahdollisuuksia tulee edelleen selvittää, mutta niille ei ole tällä hetkellä olemassa toimenpideyhdistelmiä, joilla ekologista tilaa voitaisiin parantaa aiheuttamatta merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle. Kymijoen alaosa on merkittävä tulvariskialue. Valitut toimenpiteet eivät ole ristiriidassa tulvariskien hallinnan tavoitteiden kanssa.

Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tila-arvio poikkeaa muiden pintavesien luokituksesta ja se tehdään muodostamalla toimenpideyhdistelmä, joka parantaisi vesimuodostuman ekologista tilaa mahdollisimman paljon aiheuttamatta kuitenkaan merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle. Näin saadaan määritettyä paras saavutettavissa oleva ekologinen tila. Nykyistä ekologista tilaa verrataan kyseiseen parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Jos kyseisellä toimenpideyhdistelmällä saadaan aikaan melko suuri ekologinen vaikutus, voi voimakkaasti muutettu vesistö olla tyydyttävässä tai hyvässä tilassa suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Jos toimenpideyhdistelmällä saavutetaan enintään vähäinen vaikutus ekologiseen tilaan, on vesimuodostuma jo nyt hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.

Kymijoen tapauksessa vesien- ja merenhoitolain 22 §:n tarkoittama tärkeä käyttömuoto on vesivoiman tuotanto. Voimakkaasti muutettu vesimuodostuma on edellä kuvatun mukaisesti hyvää huonommassa saavutettavissa olevassa tilassa, jos on löydettävissä sellainen toimenpideyhdistelmä, jolla on vähintään melko suuri vaikutus ekologiseen tilaan ja joka ei aiheuta merkittävää haittaa tärkeälle toiminnolle. Suomen kansallisessa ohjeistuksessa ei ole otettu kantaa siihen, millaista vaikutusta tuotantoon pidetään merkittävänä, mutta ohjeistuksessa on todettu, että 5 – 10 % menetystä voimataloudelle voidaan pitää suurella varmuudella merkittävänä. Joissakin Euroopan maissa on määritetty merkittävälle haitalle % -raja ja pääsääntöisesti merkittävän haitan raja-arvo on 2 – 3 %:n välillä. Merkittävää haitta tulee tarkastella eri mittakaavoissa, tapauskohtaisesti ja myös valtakunnallisesti. Haitan määrityksessä otetaan huomioon toimenpideyhdistelmän kaikkien toimenpiteiden kokonaisvaikutukset.

Kymijoen länsihaarat

Kymijoen länsihaarat -vesimuodostuma on vesien- ja merenhoitolain ja valtakunnallisen luokitusohjeistuksen perusteella voimakkaasti muutettu vesistö. Kymijoen länsihaarojen tapauksessa vesien- ja merenhoitolain 22 §:n tarkoittama tärkeä käyttömuoto on vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu. Voimakkaasti muutettu vesimuodostuma on edellä kuvatun mukaisesti hyvää huonommassa saavutettavissa olevassa tilassa, jos on löydettävissä sellainen toimenpideyhdistelmä, jolla on vähintään melko suuri vaikutus ekologiseen tilaan ja joka ei aiheuta merkittävää haittaa tärkeälle toiminnolle. Kymijoen vesivoimalaitoksilla ei tehdä lyhytaikaissäätöä, joten säätö ei vaikuta mahdollisuuteen parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja lisääntymistä.

Toimenpide 1: Uoman morfologian monimuotoisuuden lisääminen

Kuvaus toimenpiteestä, toimenpiteiden määrästä ja laajuudesta

Lohikalojen elinympäristöjen kunnostukset Kymijoen länsihaarassa.

Perustelut

Länsihaaran alueella on runsaasti koskia, joita on tulvasuojelun ja uiton takia perattu. Koskialueita kunnostamalla saadaan lisättyä lisääntymis- ja poikastuotantoalueita merkittävästi. Esimerkiksi Hirvikoskessa ja sen alapuolella sijaitsevat vuollealueet ovat kunnostuskohteina otollisia.

Arvio vaikutuksista

Toimenpiteen on arvioitu vaikuttavan osatekijöihin seuraavasti:

Kalat 4 suuri
Pohjaeläimet 3 melko suuri
Vesikasvit 2 vähäinen
Veden laatu 1 hyvinvähäinen
HyMo-tila 3 melko suuri

Toimenpide 2: Kalatiet

Kuvaus toimenpiteestä, toimenpiteiden määrästä ja laajuudesta

Kalatiet Ahvenkoskelle ja Klåsaröön

Perustelut

Länsihaarassa kalateiden toteuttamisen mahdollisuudet ovat hyvät. Klåsarön osalta asia vaatii lisätarkasteluita, mutta ratkaisu on kuitenkin löydettävissä. Kalateistä saadaan välitöntä ekologista hyötyä koska länsihaaran alueella on runsaasti poikastuotantoaluetta. Lisäksi kalojen kulun mahdollistaminen länsihaaran kautta vahvistaa Kymijoen Inkeroisten alapuolisen osan lisääntymispotentiaalia.

Ahvenkoskelle kalatien toteutusratkaisu on olemassa. Kymijoen länsihaarojen kalataloudellisen kehittämisen mahdollisuuksia on tarkasteltu Luken raportissa Kymijoen länsihaaran kalankulun järjestäminen (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 23/2018). Lohikalojen poikastuotantoon soveltuvia virta- ja koskipaikkoja on länsihaarassa noin 79,5 ha. Kokonaisuudessaan virta- ja koskialueita sekä hitaasti virtaavia syvempiä alueita on Anjalankosken alapuolisessa Kymijoessa arvioitu olevan noin 1000 hehtaaria. Mäki-Petäys ym. (2013) arvioivat Kymijoen lohen populaatiomallinnuksessaan Kymijoen lohenpoikasten tuotantopotentiaaliksi ilman länsihaaran nousuyhteyttä 150 000 poikasta ja länsihaaran yhteyksien kera 200 000 poikasta.

Kalateiden rakentamisen vaikutus vesivoimatuotantoon riippuu ensisijaisesti kalateihin johdettavasta vesimäärästä. Kansallisen ohjeen mukaan kalateiden rakentamisenkustannuksia ei oteta huomioon arvioitaessa toimenpiteestä aiheutuvan haitan merkittävyyttä. Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten keskivirtaama on 142 m3/s. 1-2 m3/s vesimäärän johtaminen kalateihin aiheuttaisi noin 1,5 % menetyksen energiatuotannossa, mitä ei voida pitää
merkittävänä haittana vesivoimatuotannolle.

Arvio vaikutuksista

Toimenpiteen on arvioitu vaikuttavan osatekijöihin seuraavasti:

Kalat 3 melko suuri
Pohjaeläimet 1 hyvin vähäinen
Vesikasvit 1hyvin vähäinen
Veden laatu 1hyvin vähäinen
HyMo-tila 3 melko suuri

Toimenpide 3. Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide

Kuvaus toimenpiteestä, toimenpiteiden määrästä ja laajuudesta

Selvitys Hirvivuolteen padon korvaamisesta uudella kiinteällä patorakenteella. Virtaamajaon tarkastelu samalla.

Perustelut

Nykytilassa tutkimuksen mukaan pato ei muodosta täydellistä vaellusestettä. Padon muuttamisen selvittämisellä pyritään kuitenkin lähemmäs luonnontilaisia olosuhteita ja padon edullisempaan kokonaiskäyttöön.

Arvio vaikutuksista

Kalat 4 suuri
Pohjaeläimet 2 vähäinen
Vesikasvit 1 hyvin vähäinen
Veden laatu 1 hyvin vähäinen
HyMo-tila 3 melko suuri

Valittujen toimenpiteiden yhteisvaikutus

Edellä esitettyjen toimenpidearvioiden perusteella arvioitiin toimenpidekokonaisuuden kokonaisvaikutuksen ekologiseen tilaan olevan melko suuri (likimain ELS muutoksen suuruus on 0,1-0,2). Muodostuman fysikaalis-kemiallinen tila on hyvä, joten vesimuodostuman tila määräytyy toimenpiteiden kokonaisvaikutuksen mukaan.

Vesimuodostuman tila

Vesimuodostuman (saavutettavissa oleva) tila arvioitiin tyydyttäväksi. Toimenpidekokonaisuuden kokonaisvaikutuksen ollessa melko suuri vesimuodostuman tila voidaan arvioida tyydyttäväksi. Toimenpiteisiin on syytä ryhtyä, koska ne vaikuttavat siinä määrin vesimuodostuman tilaan, että niillä on tuntuvaa merkitystä.

Kymijoen pääuoma

Toimenpide 1: Uoman morfologian monimuotoisuuden lisääminen

Kuvaus toimenpiteestä, toimenpiteiden määrästä ja laajuudesta
Selvitys kunnostusmahdollisuuksista jokiosalla

Perustelut

Käytännössä Myllykosken ja Kuusankosken yläpuolisilla alueilla on nivamaisia virtavesialueita, joilla on mahdollista parantaa kalojen elinympäristöjä (esim. Pessankoski, Lappakoski, Värälänkoski). Tarkempia tutkimuksia kunnostusmahdollisuuksista ei ole tehty.

Arvio vaikutuksista

Toimenpiteen on arvioitu vaikuttavan osatekijöihin seuraavasti:

Kalat 1 hyvin vähäinen
Pohjaeläimet 1 hyvin vähäinen
Vesikasvit 1 hyvin vähäinen
Veden laatu 1 hyvin vähäinen
HyMo-tila 1 hyvin vähäinen
Toimenpide 2: Kalatiet

Kuvaus toimenpiteestä, toimenpiteen määrästä ja laajuudesta
Selvitys kalan kulun mahdollistavien ratkaisujen toteuttamisesta ja niiden hyödyistä.

Perustelut

Kymijoen kehittämisen pääpaino on vapaalla jokiosalla Anjalankosken alapuolella ja lisääntymisalueet ovat selvästi vähäisempiä ylempänä joessa. Jokiosa on täysin porrastettu ja allastettu voimalaitoksilla. On kuitenkin tarpeen arvioida kalan vapaan liikkumisen merkitystä ja potentiaalia tällä osalla.

Arvio vaikutuksista

Toimenpiteen on arvioitu vaikuttavan osatekijöihin seuraavasti:

Kalat 2 vähäinen
Pohjaeläimet 1 hyvin vähäinen
Vesikasvit 1 hyvin vähäinen
Veden laatu 1 hyvin vähäinen
HyMo-tila 2 vähäinen

Valittujen toimenpiteiden yhteisvaikutus

Edellä esitettyjen toimenpidearvioiden perusteella arvioitiin toimenpidekokonaisuuden kokonaisvaikutuksen ekologiseen tilaan olevan vähäinen (likimaisen ELS muutoksen arvioidaan olevan alempi kuin 0,1).

Kymijoen veden laatu täyttää perinteisten fysikaalis-kemiallisten mittareiden perusteella hyvä tilan kriteerit.

Vesimuodostuman tila on hyvä.

Kymijoen yläosa

Toimenpide 1: Uoman morfologian monimuotoisuuden lisääminen

Kuvaus toimenpiteestä, toimenpiteen määrästä ja laajuudesta

Selvitys kunnostusmahdollisuuksista jokiosalla

Perustelut

Kymijoen yläosassa ja siihen liittyvissä vesissä on lähinnä paikallisia kalakantoja, joita ajatellen saattaa olla potentiaalia kehittää kalojen elinympäristöjä.

Arvio vaikutuksista

Toimenpiteen on arvioitu vaikuttavan osatekijöihin seuraavasti:

Kalat 2 vähäinen
Pohjaeläimet 1 hyvin vähäinen
Vesikasvit 1 hyvin vähäinen
Veden laatu 1 hyvin vähäinen
HyMo-tila 1 hyvin vähäinen
Toimenpide 2: Kalatiet

Kuvaus toimenpiteen määrästä ja laajuudesta

Selvitetään kalojen kulkua parantavien ratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia ja hyötyjä.

Perustelut

Paikallisten kalakantojen vaelluksen mahdollistamista ei ole tarkemmin selvitetty. Selvitykselle on tarvetta.

Arvio vaikutuksista

Toimenpiteen on arvioitu vaikuttavan osatekijöihin seuraavasti:

Kalat 2 vähäinen
Pohjaeläimet 1 hyvin vähäinen
Vesikasvit 1 hyvin vähäinen
Veden laatu 1 hyvin vähäinen
HyMo-tila 2 vähäinen

Valittujen toimenpiteiden yhteisvaikutus

Edellä esitettyjen toimenpidearvioiden perusteella arvioitiin toimenpidekokonaisuuden kokonaisvaikutuksen ekologiseen tilaan olevan vähäinen (likimain ELS muutoksen arvioidaan olevan alempi kuin 0,1).

Muodostuman fysikaalis-kemiallinen tila on hyvä.

Vesimuodostuman tila

Toimenpiteiden yhteisvaikutuksen vähäisyydestä ja vesimuodostuman hyvästä fysikaalis-kemiallisesta tilasta johtuen vesimuodostuman (saavutettavissa oleva) tila arvioitiin hyväksi.

Yhteenveto Kaakkois-Suomen voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tilasta

Voimakkaasti muutetuista vesimuodostumista hyvässä tilassa on Kymijoen yläosa ja pääuoma sekä Vuoksi. Tyydyttävään tilaan luokiteltiin Kymijoen länsihaarat