-
- 1.1 Vesienhoidon tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Toimenpideohjelman suunnittelualueet
- 1.4 Pohjavesimuodostumien ryhmittely
- 1.5 Keskeisimmät muutokset kolmannella vesienhoidon suunnittelukaudella
- 1.6 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.7 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
-
1.8 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat (Pintavedet ja pohjavedet)
- 1.8.1 ELY-keskuksen strateginen suunnitelma
- 1.8.2 Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat
- 1.8.3 Maakuntakaavat
- 1.8.4 Merialuesuunnittelu
- 1.8.5 Alueelliset metsäohjelmat
- 1.8.6 Vesihuoltosuunnitelmat
- 1.8.7 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 1.8.8 Kansallinen kalatiestrategia
- 1.8.9 Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
- 1.9 Erityiset alueet
- 1.10 Merkittävät hankkeet
-
1.11 Toimintaympäristön nykytilanne ja siinä tapahtuneet muutokset
- 1.11.1 Ilmastonmuutos
- 1.11.2 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet
- 1.11.3 Haja-asutus
- 1.11.4 Maatalous
- 1.11.5 Metsätalous
- 1.11.6 Turvetuotanto
- 1.11.7 Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen
- 1.11.8 Teollisuus ja yritystoiminta
- 1.11.9 Kalankasvatus
- 1.11.10 Haitalliset ja vaaralliset aineet
- 1.11.11 Vesistörakentaminen ja säännöstely
- 1.11.12 Vedenotto
- 1.11.13 Liikenne
- 1.11.14 Maa-ainesten otto
-
- 7.1 Ilmastonmuutoksen huomiointi
- 7.2 Liikenne
- 7.3 Maa-ainesten otto
- 7.4 Maatalous
- 7.5 Metsätalous
- 7.6 Turvetuotanto
- 7.7 Pilaantuneet alueet
- 7.8 Teollisuus, yritystoiminta ja puolustusvoimat
- 7.9 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen
- 7.10 Yhdyskunnat
- 7.11 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja selvitykset
1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
|
Kuva 1. Suomen vesienhoitoalueet. |
Vesienhoidon suunnittelua varten Suomi on jaettu viiteen vesienhoitoalueeseen, jotka perustuvat vesistö- ja valuma-alueisiin ( Kuva 1). Kullekin vesienhoitoalueelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, joka pohjautuu kunkin ELY-keskuksen omalta alueeltaan laatimiin toimenpideohjelmiin. Toimenpideohjelmien pohjalta laaditut vesienhoitosuunnitelmat (Kuva 2) lähetetään valtioneuvoston hyväksyttäväksi vuonna 2021. Kaakkois-Suomen ELY-keskus kuuluu sekä Kymijoen-Suomenlahden että Vuoksen vesienhoitoalueeseen (Kuva 1: alueet 1 ja 2, Kuva 3). Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman kokoaa Uudenmaan ELY-keskus ja Vuoksen vesienhoitoalueen Etelä-Savon ELY-keskus. Tässä toimenpideohjelmassa on kuvattu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimialueelle ulottuvien Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden (alueet 1 ja 2 kuvassa 1) pintavesiin kohdistuvat paineet, voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tunnistaminen ja nimeäminen, yli 0,5 km2 kokoisten järvien ja valuma-alueeltaan yli 50 km2 suuruisten jokien sekä merialueen ekologinen luokittelu. Hyvää huonommassa (huono, tyydyttävä, välttävä) tilassa olevien vesistöjen osalta kuvataan lisäksi ne toimenpiteet, joilla vesistöt voitaisiin saada hyvään tilaan. Lisäksi on arvioitu riskitekijät, jotka voivat heikentää hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen tilaa. Toimenpideohjelmassa on myös kuvattu em. alueiden pohjavesiin kohdistuvat paineet, riskialueiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä toimenpiteet, joita tarvitaan pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja/tai turvaamiseksi. |
Toimenpideohjelmat ja vesienhoitosuunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein ( Kuva 2). Tämän toimenpideohjelman mukaiset hyvän tilan tavoitteet on tarkoitus saavuttaa viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä. Jos tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa, voidaan direktiivin perusteella asettaa vesimuodostumille alennettuja tilatavoitteita tietyin ehdoin. Vesienhoitosuunnitelmassa voidaan asettaa lievempiä ympäristötavoitteita, jos vesimuodostuma on selvitysten mukaan ihmisen toiminnan siten muuttama tai sen luonnonolot ovat sellaiset, että ne estävät vaativampien tavoitteiden saavuttamisen, tai ympäristötavoitteiden saavuttamisen edellyttäminen on teknisten tai taloudellisten syiden vuoksi kohtuutonta. Direktiivin mahdollistamia poikkeamia on käsitelty tarkemmin valtakunnallisessa ohjeessa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160921/42-2018-Vesienhoidon%20ymparistotavoitteista%20poikkeaminen.pdf?sequence=1).
Kuva 2. Vesienhoidon suunnittelun vaiheet toistuvat kuuden vuoden sykleissä. Vuonna 2022 käynnistyy vesienhoidon kolmas ja viimeinen toimenpidekausi.
Kuva 3. Kaakkois-Suomen alue ulottuu kahdelle vesienhoitoalueelle, joiden rajaukset eivät noudata maakuntarajoja vaan valuma-alueiden rajauksia.
